MP-Rata

MP-RATA => Radalla => Aiheen aloitti: jarska - 02.02.12 - klo:11:29

Otsikko: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: jarska - 02.02.12 - klo:11:29
Mä kun olen normi suomalaisäijä, joka ei juuri puhu eikä pussaa niin tälle kyllä suon ajatusta... :D
eli mikä siinä radalla ajamisessa kiehtoo, miksi se koukuttaa niin "pahasti",  tietysti vois puhua kaikista lajeista, mut...

jos itteeni ajattelen niin ei mua kauheesti sytytä ajaa suoraan ja kovaa, vaikka sekin on joskus hauskaa, mut annas olla kun pääsee radalle. airrev_1

Onko se sitä et oppii hallitteen pyörää sellasissa asennoissa/vauhdeissa, joita ei juuri muualla koe...pieni vaaran tunne, joka kuitenki aina on mukana ja tunne siitä kun se vähenee koko aika ja oppii rentoutuun mutkissa?

Kilpailuvietti, joka kuitenki vähän iskee jossain paikassa vaikka kuinka todistelee ittelleen et tässä mä vaan ajan omaa vauhtiani, eikä haittaa yhtään et paras kaveri pyyhälsi äsken ohi...menkööt, tai sitten jos vähän kokeilis oppia lisää ja vielä mä täältä tulen. :D

Selkeesti nopeempien kaverien kyllä antaa mennä suosiolla ohi, on kokeiltu sitäkin et lähtee "vahingossa" perään ja pieni koukkaushan siitä tuli, meinaan nurmikon puolelle, kuitenkin pystyssä pysyttiin. :-[

Tähän liittyen oltiin yhden kaverin kanssa saunomassa, hän taas kova golffaamaan, kumpikin kertoili henkeään pidätellen omasta intohimoisesta harrastuksestaan ja tuskin kuultiin sanaakaan mitä toinen yritti sanoa. :)

Oli mikä oli niin mukanaan vie :-*...

Ajatuksia?
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: Fasu - 02.02.12 - klo:20:11
Koko mopoilu on jäänyt parantumattomaksi taudiksi. Yksi syy siihen on homman vaikeus,että kun ei sitä opi koskaan täydellisesti. On tullut ajettua ensin crossia,
enduroa ja nyt sitten näillä sivistyneemmillä vehkeillä nykyään. Radalle veri vetää ihan turvallisuuden vuoksi. Ainut paikka,jossa voi rajojaan hakea ja oppiakin jotakin.
Tarkoitus on ajaa niin pitkään,kuin jalka nousee pyörän yli. :)

VV
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: Jukka_R - 08.02.12 - klo:01:37
Tuo on se suola: auto vs mp (http://www.youtube.com/watch?v=oUnn8ZKYCnk#) Kun ei rahat riitä ajopeliin jolla saisi tällä naamalla piparia, niin kuohitaan sitten sellaisella ajavat paremman tekemisen puutteessa. Tuon jälkeen jaksaa taas pettua syödä ja yhdellä suksella kouluun hiihdellä.

Toinen hyvä puoli tässä lajissa on kateuden ehkäisy. Jos ei tällaista harrastaisi ja kaiket kesät kumeja tuhoaisi, niin kohta olisi rahaa joka nurkka täysi ja köyhät kateellisena kyyläämässä. Nyt sellaista ongelmaa ei pääse syntymään.

Paperityöt tehty, kärsä tyynyyn ja aamulla taas kerjuulle että saa toukokuussa bensaa tankkiin.
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: jarska - 08.02.12 - klo:07:31
Kiva video, en ollu nähnykkään. airrev_1

Aika tiukille näytti menevän ja selostajan useat maininnat nahkapuvun istuvuudesta luulis jo irrottavan sitä piparia. respekt_1
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: Jukka_R - 08.02.12 - klo:09:38
Kiva video, en ollu nähnykkään. airrev_1

Aika tiukille näytti menevän ja selostajan useat maininnat nahkapuvun istuvuudesta luulis jo irrottavan sitä piparia. respekt_1

Ferrarin omistajalle jäi sen verran hampaankoloon tappio, että päivitti Scuderian 458:iin jonka pitäisi kuulemma olla sekuntia nopeampi Alastarolla. No, pitää munkin olla kilpavarustelussa mukana ja huollatan mopooni alustan. Ehkäpä toukokuussa nähdään sitten kumpi menee kovempaa tällä kertaa.
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: jarska - 08.02.12 - klo:09:43
Ehkäpä toukokuussa nähdään sitten kumpi menee kovempaa tällä kertaa.

Jos tämä toteutuu, niin pitää kyl nähdä livenä.
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: Jukka_R - 08.02.12 - klo:14:43
Ehkäpä toukokuussa nähdään sitten kumpi menee kovempaa tällä kertaa.

Jos tämä toteutuu, niin pitää kyl nähdä livenä.

Jos suunnitelmien mukaan menee, niin samaan aikaan kokeillaan kuinka paljon MM-superbike ottaa turpaan F1:ltä jne. Eli sellaista kunnon kokeilua ja vääntöä ja tarvittavat mittavehkeet kiinni jotta tulee myös insinööripornoa spekuloitavaksi
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: nopea57 - 08.02.12 - klo:15:17
Milloinka toukokuussa? Ettei taas mene päällekkäin muiden harrastusten kanssa.

Onkos niistä muista kilvanajoista (rosvo vs poliisi, tms) vastaavia pätkiä? Olin tuollaista kyllä penkillä katsomassa.
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: JTK - 02.03.12 - klo:22:36
Mä kun olen normi suomalaisäijä, ...

Ajatuksia?

Foorumin aktiivit ovat nopeita ja useimmat taitavat ajaa kisojakin.

Itse tykkään käydä radalla ja pidän radalla ajamisesta. Vaikka radalla ajaminen on tärkeä osa mp-ajo hommia, ei ratapäivät ole itselleni tärkein. Silti ratapäivät kuuluu ajokauteen samalla tavalla kuin juhannus kesään.

Miksi sitten sinne radalle tungen nopeampien tulpaksi, kun radalla käymiseni päätavoite ei kuitenkaan ole ajaa nopeammin? Itsekkäistä syistä: yritän oppia ajamaan paremmin (auttanee siihen nopeuteenkin), radalla ajaminen on mielenkiintoista, haastavaa, vaikeaa ja ennen kaikkea pirun mukavaa. Tullut tuo rakas pokserikin paremmin tutuksi radalla ajaessa kuin maantiellä. Kysellessä olen apua ja vinkkejä saanut. Isona apuna on olleet valokuvat ja viime suvena parin kerran videot. Kaveri ajaa perässä ja kuvaa. Kuva paljastaa omat virheet: luulin että en aja enää ”Kirvesniemi”-tyylillä mutta näköjään väänsin kuitenkin. Eli ristiriita: oma luulo ajoasennosta vs. todellisuus valkenee kuvista ikävän selvästi. (Virtasalmella usein ja paljon kuvaavan kuvia LINKKI KLIKS (http://kaken.1g.fi/kuvat/))

Omat kokemukset on pääosin Virtasalmelta ja ne kokemukset on 99% positiivisia. Mielestäni radalle on sopineet niin kilvettömät kuin kilvellisetkin. Vapaillakin päivillä on ajoryhmätkin saatu varikolla soviteltua tai ihan omatoimisesti on voinu katella ettei tunge just samaan aikaan nopeiden kuskien kanssa. Joskus joillain itämaan kuskeilla on yllättäviä linjoja ja hämmästyttäviä ohituksia (tämä ei ole yleistys).

Löytyykö foorumilta lisäkseni muita, jotka käy radalla ilman sliksejä, rengaslämppäreitä jne. varusteita? Eli ajaa radalle, radalla ja kotiin (toivon mukaan), samalla laitteella ja hymy huulilla.
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: JiiPee66 - 03.03.12 - klo:08:50
Mä kun olen normi suomalaisäijä, ...

Ajatuksia?

Foorumin aktiivit ovat nopeita ja useimmat taitavat ajaa kisojakin.

Itse tykkään käydä radalla ja pidän radalla ajamisesta. Vaikka radalla ajaminen on tärkeä osa mp-ajo hommia, ei ratapäivät ole itselleni tärkein. Silti ratapäivät kuuluu ajokauteen samalla tavalla kuin juhannus kesään.

Miksi sitten sinne radalle tungen nopeampien tulpaksi, kun radalla käymiseni päätavoite ei kuitenkaan ole ajaa nopeammin? Itsekkäistä syistä: yritän oppia ajamaan paremmin (auttanee siihen nopeuteenkin), radalla ajaminen on mielenkiintoista, haastavaa, vaikeaa ja ennen kaikkea pirun mukavaa. Tullut tuo rakas pokserikin paremmin tutuksi radalla ajaessa kuin maantiellä. Kysellessä olen apua ja vinkkejä saanut. Isona apuna on olleet valokuvat ja viime suvena parin kerran videot. Kaveri ajaa perässä ja kuvaa. Kuva paljastaa omat virheet: luulin että en aja enää ”Kirvesniemi”-tyylillä mutta näköjään väänsin kuitenkin. Eli ristiriita: oma luulo ajoasennosta vs. todellisuus valkenee kuvista ikävän selvästi. (Virtasalmella usein ja paljon kuvaavan kuvia LINKKI KLIKS (http://kaken.1g.fi/kuvat/))

Omat kokemukset on pääosin Virtasalmelta ja ne kokemukset on 99% positiivisia. Mielestäni radalle on sopineet niin kilvettömät kuin kilvellisetkin. Vapaillakin päivillä on ajoryhmätkin saatu varikolla soviteltua tai ihan omatoimisesti on voinu katella ettei tunge just samaan aikaan nopeiden kuskien kanssa. Joskus joillain itämaan kuskeilla on yllättäviä linjoja ja hämmästyttäviä ohituksia (tämä ei ole yleistys).

Löytyykö foorumilta lisäkseni muita, jotka käy radalla ilman sliksejä, rengaslämppäreitä jne. varusteita? Eli ajaa radalle, radalla ja kotiin (toivon mukaan), samalla laitteella ja hymy huulilla.

JTK... you know my name  peukku_1
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: Turder - 03.03.12 - klo:13:51
Löytyykö foorumilta lisäkseni muita, jotka käy radalla ilman sliksejä, rengaslämppäreitä jne. varusteita? Eli ajaa radalle, radalla ja kotiin (toivon mukaan), samalla laitteella ja hymy huulilla.

Jep, tuolla tavalla kaikki ratapäivät tähän mennessä. Tosin Ahvenistolta kerran peräkärryn kyydissä pois kun puhkesi eturengas varikolle viimeisen setin jälkeen hedari_1

Viime kesänä Motoparkissa kävin kerran siten, että aamulla lähdin Kuopion seudulta ajamaan, Motoparkissa puolisen tusinaa ajosettejä "välipalana" ja siitä illaksi kotiin Helsinkiin. Katukilsoja tuli reilu 500 kun kiertelin mutkateitä pitkin ja kävin mm. uimassa Pulkkilanharjulla. Radalla meni tankillinen, eli ehkä joku 120km rata-ajoa.
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: Nitrous - 03.03.12 - klo:14:55
Löytyykö foorumilta lisäkseni muita, jotka käy radalla ilman sliksejä, rengaslämppäreitä jne. varusteita? Eli ajaa radalle, radalla ja kotiin (toivon mukaan), samalla laitteella ja hymy huulilla.

Jep, tuolla tavalla kaikki ratapäivät tähän mennessä. Tosin Ahvenistolta kerran peräkärryn kyydissä pois kun puhkesi eturengas varikolle viimeisen setin jälkeen hedari_1

Viime kesänä Motoparkissa kävin kerran siten, että aamulla lähdin Kuopion seudulta ajamaan, Motoparkissa puolisen tusinaa ajosettejä "välipalana" ja siitä illaksi kotiin Helsinkiin. Katukilsoja tuli reilu 500 kun kiertelin mutkateitä pitkin ja kävin mm. uimassa Pulkkilanharjulla. Radalla meni tankillinen, eli ehkä joku 120km rata-ajoa.

Vielä toissa kesänä tuli käytyä ratapäivillä ihan ajamalla ja pörrättyä rataa ympäri ilman lämppäreitä. Jossain kohtaa tuli vain todettua, että tuo ajamalla paikalle ja kotiin on vain turhan riskaabelia hommaa. Ainakin itseltäni on mehut sen verran loppu ratapäivän jälkeen, että esim. parin sadan kilsan siirtymä Alastarosta Helsinkiin alkoi tuntua oikesti vaaralliselta, koska kuskin keskittyminen oli ihan jossain muualla kuin liikenteessä. Paljon leppoisempi istuskella autossa, analysoida päivän saldoa, jauhaa shaibaa ja kuunnella vaikka musiikkia kuin väsyneenä istua puoliväkisin kadulle sopimattoman pyörän puikoissa. Iso syy siirtymisessa autokyytiin oli myös, että vauhdin osalta katukumit rupesivat haittaamaan kuskin kehittymistä ja  ratakumien kanssa lämppärit säästävät rengaskuluissa ja lämppäreiden kanssa tarttee pukit jne. ja kohta tavaraa onkin pakettiautollinen. Autolla on muuten suht helppo myös vähintään puolittaa siirtymien polttoainekulut.
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: Turder - 03.03.12 - klo:15:50
Noinhan se menee kuten Nitrous yllä kirjoitti. Varsinkin tuo paluumatka on se kaikista inhottavin ajaa, jos on hapoilla, nälkä, jano jne. Itsekin muistan yhden Motoparkin päivän kesältä 2008 kun olin aivan puhki ja aivot suunnilleen tyhjäkäynnillä ajelin kotiin. Jälkikäteen mietittynä turhaa riskitason nostoa tuollainen.
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: jarska - 03.03.12 - klo:16:45
Allekirjoitan myös Nitrouksen turinat,
en mäkään ehtinyt käydä kuin pari kertaa syssymmällä Sprintterillä, sitä ennen mopetilla radalle ja poijes.
Kilsoja mulla Kemorasta noin 178 ja piti melkosesti jumpata pyörän päällä kun oli joka paikka persuusta myöden hellänä ja väsyny.
Olihan se suorastaan taivaallista heivata pyörä nosturilla autoon, ilmastointi päälle, musiikki soimaan ja istahtaa jousitetulle ortopedipenkille, aaah.
Tämän yllä leijuu kylläkin nyt uhka, emäntä ehkä vaihtaa ton Sprintterinsä mopoon keväämmällä, saas nähdä miten mun raukan käy, pitää varmaan luopua mukavuuksista ja hommata peräkärri.
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: JiiPee66 - 03.03.12 - klo:16:50
Allekirjoitan myös Nitrouksen turinat,
en mäkään ehtinyt käydä kuin pari kertaa syssymmällä Sprintterillä, sitä ennen mopetilla radalle ja poijes.
Kilsoja mulla Kemorasta noin 178 ja piti melkosesti jumpata pyörän päällä kun oli joka paikka persuusta myöden hellänä ja väsyny.
Olihan se suorastaan taivaallista heivata pyörä nosturilla autoon, ilmastointi päälle, musiikki soimaan ja istahtaa jousitetulle ortopedipenkille, aaah.
Tämän yllä leijuu kylläkin nyt uhka, emäntä ehkä vaihtaa ton Sprintterinsä mopoon keväämmällä, saas nähdä miten mun raukan käy, pitää varmaan luopua mukavuuksista ja hommata peräkärri.

Eikös emännälläs ollut Blade. Mihinkäs sitä nyt ollaan vaihtamassa.... ja sulta vielä  motorhome poies
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: jarska - 03.03.12 - klo:16:54
Allekirjoitan myös Nitrouksen turinat,
en mäkään ehtinyt käydä kuin pari kertaa syssymmällä Sprintterillä, sitä ennen mopetilla radalle ja poijes.
Kilsoja mulla Kemorasta noin 178 ja piti melkosesti jumpata pyörän päällä kun oli joka paikka persuusta myöden hellänä ja väsyny.
Olihan se suorastaan taivaallista heivata pyörä nosturilla autoon, ilmastointi päälle, musiikki soimaan ja istahtaa jousitetulle ortopedipenkille, aaah.
Tämän yllä leijuu kylläkin nyt uhka, emäntä ehkä vaihtaa ton Sprintterinsä mopoon keväämmällä, saas nähdä miten mun raukan käy, pitää varmaan luopua mukavuuksista ja hommata peräkärri.

Eikös emännälläs ollut Blade. Mihinkäs sitä nyt ollaan vaihtamassa.... ja sulta vielä  motorhome poies


Oli mut möi sen pois loppukesästä kun tarvittiin kahta autoo, mä vaan sopivasti löysin tuollasen, joka passas täydellisesti mun duunia varten, ei mitään muuta taka-ajatusta.

Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: murmela - 03.03.12 - klo:17:00
Foorumin aktiivit ovat nopeita ja useimmat taitavat ajaa kisojakin.
Ensimmäistä kertaa ku näin radalla nopeen ryhmän, niin kattelin ett ne menee ihan älytöntä kyytiä. Mut ny ajelee siel ite, niin se tuntuu ihan tavalliselta.

Vastaa lainaamalla
Löytyykö foorumilta lisäkseni muita, jotka käy radalla ilman sliksejä, rengaslämppäreitä jne. varusteita? Eli ajaa radalle, radalla ja kotiin (toivon mukaan), samalla laitteella ja hymy huulilla.
Esim toi viime vuoden jokkiksen kakkonen ajeli aina mopollaan ratapäiville/kisoihin.
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: murmela - 03.03.12 - klo:17:03
pitää varmaan luopua mukavuuksista ja hommata peräkärri.
Peräkärryyn mahtuu hyvin myös esim jääkaappi jossa juomat pysyy kylmänä.  cool_gif
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: Nitrous - 03.03.12 - klo:18:58
Foorumin aktiivit ovat nopeita ja useimmat taitavat ajaa kisojakin.
Ensimmäistä kertaa ku näin radalla nopeen ryhmän, niin kattelin ett ne menee ihan älytöntä kyytiä. Mut ny ajelee siel ite, niin se tuntuu ihan tavalliselta.

Vastaa lainaamalla
Löytyykö foorumilta lisäkseni muita, jotka käy radalla ilman sliksejä, rengaslämppäreitä jne. varusteita? Eli ajaa radalle, radalla ja kotiin (toivon mukaan), samalla laitteella ja hymy huulilla.
Esim toi viime vuoden jokkiksen kakkonen ajeli aina mopollaan ratapäiville/kisoihin.

Vierestä katottuna nopee ryhmä on vieläkin pelottavan nopee, mutta ei se siellä seassa tosiaan samalta tunnu.

En kyllä ymmärrä, että miten Janne jakso kulkee ajamalla kisoihin ja pois, mutta olihan se suhteellisen huvittavaa kun kaveri tulee palkintojenjaosta, heittää pokaalin tutun auton kyytiin ja alkaa ruuvaamaan peilejä ja kilpee Bladeen kiinni.
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: jarska - 03.03.12 - klo:19:31
Vierestä katottuna nopee ryhmä on vieläkin pelottavan nopee, mutta ei se siellä seassa tosiaan samalta tunnu.

Tää onkin jännä juttu ja mistä lie johtuu, vierestä kattelee keskiryhmän kuskeja ja jopa joitain hitaassakin radalla, et kylläpä ajavat kovaa ja pitäs varmaan nousta seuraavaan ryhmään ja kun itte menee sekaan, niin ei se nyt niin kauheeta vauhtia ollukkaan.
Veikkaisin et monella aloittelijalla tulee suorituspaineita ihan turhaan kun sivusta seuraa.
Murmelan teoria latausta odotellessa... popcorn_gif  :D
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: Vuorela - 03.03.12 - klo:20:26
Vierestä katottuna nopee ryhmä on vieläkin pelottavan nopee, mutta ei se siellä seassa tosiaan samalta tunnu.

Nopee on pelottavan nopeeta katsottavaa. Keskiryhmä nopeeta, pelottavaa sähläystä ja vauhtieroja. Hidas sähläystä ja pelottavia vauhtieroja. On se hurjaa touhua. Parempi ajaa vaan ettei ala pelottamaan.
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: Kuulapää - 03.03.12 - klo:21:03
Tosta kuljetuskalustosta vielä sen verran, että kippasin pari kesää sitten pyörän Alastarossa ja öljyt tietenkin koneesta pihalle, joten ajamalla sillä himaan ei tullut kysymykseenkään. Päädyttiin sitten ratkaisuun, että hyppään broidin pyörän kyytiin ja matkusteltiin Helsinkiin. per**le, ollu edes takasatulaa paikoillaan. Sieltä takaisin hakemaan pyörää pakulla samana päivänä ja taas takaisin hesaan. Kello oli muistaakseni viisi aamulla kun pääsi nukkumaan. Nykyään ilman kuljetuskalustoa tuskin tulee enään radalle mentyä.
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: carbon - 04.03.12 - klo:08:08

Tuo JTK:n kirjoitus oli ihan ok.
Mä kävin monta vuotta kavereiden kanssa porista pyörillä milloin missäkin radalla touring renkailla ajelemassa. Ei tullut mielenkään ottaa mitään autoa mukaan.
Muistan kun yksi kaveri laittoi kokonahkapuvun kerran !? Meillä muilla kun oli goret. Se tuntui jo vähän hifistelyltä. (aika naurettavaa näin jälkikäteen)
Yksi meistä osti lämppärit salaa ja oli ihan nolo kun niistä "kärähti". Sitten seuraava jo peräkärryä hankkimaan. Me vanhemmat ajateltiin vielä että antaa nyt noiden poikien
harrastaa, (tyhmät). 5v sitten lähdimme n. 30 henk porukalla Jurvaan. Mulla on iso umpikärry ja paku joka toimi huolto-autona.
Kyllä oli kiva muiden laittaa kamansa kärryyn, säilyttää niitä siellä ja tais takastullessa olla pari ajokelvotonta pyörää kyydissäkin. Jäi muistiin.
Pikku hiljaa kun on oppinut "tavoille", mikä on järkevää, ei hifistelyä. Mikä on turvallista ja helpottaa asioita ym.
Taisin itse laittaa 2010 vasta pyörän autoon, siviili vaatteet, eväät jne. On se mukavempaa lähteä sateen sattuessa kotiin tai jos pyörä menee rikki tai jopa kaatuu.
Tämä hesan reissu kuulapäällä oli opettavainen. 2011 ostin jostakin syystä vähän nolona itsekin lämppärit. Onkohan siinä muilla sen jälkeen jotain odotusarvoja
että nyt se menee paljon lujempaa, vai mikä siinä on ? Onhan lämppäreillä paljon turvallisempaa, halvempaa, luotettavampaa jne ajella.
Nyt em tavarat ja asiat tuntuu jo ihan normaalilta, ei hifistelyltä. Maailma muuttuu ja me sen mukana.
Katselin jopa ihaillen Alastarolla ikääntyneitä herrasmiehiä, pitkäaikaisia kavereita, joilla oli kaiketi talous ihan kunnossa. Heillä oli tosi hienot pyörät, varusteet viimeisen päälle.
Pikku motorhomet missä vaimo laittoi aamupuuron ja tekareihin liimaa. Ajat herroilla oli runs 2 min/kierros. So ?
Ei ollut se vauhti tärkein, vaan kaverit, hyvät laitteet ja puitteet, yhdessäolo, ehkä lyhyesti "heidän paketti". Hienoa !
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: Fasu - 04.03.12 - klo:08:45
Tulee samanlaisia ajatuksia mieleen. Aika orpoa pyöriä radalla pelkkä reppu mukana. Juhannusaattoiltana ei ole
mukavaa lähteä sitten ajeleen yötä myöten samalla kamppeella kotiin kaikkien hörhöjen sekaan.
Kuomukärryä tässä on nyt etsitty lähistöltä ja tarkoitus anastaa vaimon auto,jossa koukku.
Tuntuu mielekkäämmältä nauttia harrastuksesta kuin raahautua paikalle hampaat irvessä.
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: murmela - 04.03.12 - klo:14:57
Vierestä katottuna nopee ryhmä on vieläkin pelottavan nopee, mutta ei se siellä seassa tosiaan samalta tunnu.

Tää onkin jännä juttu ja mistä lie johtuu, vierestä kattelee keskiryhmän kuskeja ja jopa joitain hitaassakin radalla, et kylläpä ajavat kovaa ja pitäs varmaan nousta seuraavaan ryhmään ja kun itte menee sekaan, niin ei se nyt niin kauheeta vauhtia ollukkaan.
Veikkaisin et monella aloittelijalla tulee suorituspaineita ihan turhaan kun sivusta seuraa.
Murmelan teoria latausta odotellessa... popcorn_gif  :D

Saman kohtalon jaan, mutta empä ole koskaan tullut miettineeksi mistä se johtuu. Kerron sit jos keksin jonkun psykoteorian.  idea_1
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: murmela - 04.03.12 - klo:15:02
Keskiryhmä nopeeta, pelottavaa sähläystä ja vauhtieroja.
Mä olin viime kesänä ajelemassa yhen kuskin perässä keskiryhmässä. Ja sit yhes vaihees synty sellanen tyypillinen ihan eniten härdelli, kun oli pari vähä hitaampaa eessä, ja takaa tuli pari vähä nopeempaa. Ja siin sit kaikki arpoo ajolinjoja suuntaan jos toiseen jne.
Mä yritin vaan pysyy radan reunassa ja toivoin ett kukaan ei aja päälle, ja funtsin ett oliks se keskiryhmäs ajelu tosiaan näin kauheeta.  :o
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: murmela - 04.03.12 - klo:15:09
Tosta kuljetuskalustosta vielä sen verran, että kippasin pari kesää sitten pyörän Alastarossa ja öljyt tietenkin koneesta pihalle, joten ajamalla sillä himaan ei tullut kysymykseenkään. Päädyttiin sitten ratkaisuun, että hyppään broidin pyörän kyytiin ja matkusteltiin Helsinkiin. p****le, ollu edes takasatulaa paikoillaan. Sieltä takaisin hakemaan pyörää pakulla samana päivänä ja taas takaisin hesaan. Kello oli muistaakseni viisi aamulla kun pääsi nukkumaan. Nykyään ilman kuljetuskalustoa tuskin tulee enään radalle mentyä.
Tos tilantees ois kannattanu kiertää koko varikko läpi ja kysyy josko jollain olis ollu mopon mentävä tila kuljetuskalustossaan pks-seudulle. Veikkaisin ett olis ollu.
Popula on erittäin solidaarista siin vaihees kun jollain on joku raato mikä pitäis saada hoidettua.

Esim eräs keikka kemorassa. Viereisessä pilttuussa ollut kuski lanssilla töölöön. Mä pakkasin sen mopon ja kamat siihen sen kuskin pakuun (ruostepommi ajalta ennen keppisotia). Yks kävi hakemassa sen kuskin telttakamat siit viereiseltä leirintäalueelta. Ja eräs pks-seudun hlö sit ajo sen pakun "kotiin".
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: jarska - 04.03.12 - klo:15:40
En kyllä missään muussa harrastuksessa ole tavannut yhtä avuliasta ja hienoo porukkaa, joten yhdyn Murmelan kommenttiin.
Autossa kun oli vielä nosturin lavetti kesken, tultiin oman rampin kanssa auttamaan...
tarjottu on teippiä, paineilmamittaria, juomaa, omat polvipalat irti revittynä ajopuvusta, täydellisen yksiön muotoon rakennetun varikkopilttuun mukavuuksia ja jopa luontaistuote rohtoja kun valittelin kipeetä kylkeeni. bowdown_1
Tietty pitää uskaltaa kysyä vaikka pelottavia ne nopeet kaverit ainakin on, värkkäävät vihaisesti puuskuttaen niitä lämppäreitään paikoilleen, ajatuksena nipistää taas enkasta sekunti pari poijes, rohkeutta se vaatii sillon mennä koputtamaan olkapäähän. :D
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: murmela - 04.03.12 - klo:16:09
Tietty pitää uskaltaa kysyä vaikka pelottavia ne nopeet kaverit ainakin on, värkkäävät vihaisesti puuskuttaen niitä lämppäreitään paikoilleen, ajatuksena nipistää taas enkasta sekunti pari poijes, rohkeutta se vaatii sillon mennä koputtamaan olkapäähän. :D
Tosin jos kuski on just menossa radalle tai just tullu, niin just silloin ei välttämättä oo järkee häiritä, mut oha siin ~30 minsaa välissä aikaa jolloin voi kysästä.
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: jarska - 04.03.12 - klo:16:23
Tietty pitää uskaltaa kysyä vaikka pelottavia ne nopeet kaverit ainakin on, värkkäävät vihaisesti puuskuttaen niitä lämppäreitään paikoilleen, ajatuksena nipistää taas enkasta sekunti pari poijes, rohkeutta se vaatii sillon mennä koputtamaan olkapäähän. :D
Tosin jos kuski on just menossa radalle tai just tullu, niin just silloin ei välttämättä oo järkee häiritä, mut oha siin ~30 minsaa välissä aikaa jolloin voi kysästä.

Juu, tottakait pitää työrauha antaa, ei sillon pidä mennä kyseleen.
Pitää ainakin odottaa tuliko se enkka, sen huomaa naamasta ja vielä odottaa vähän lisää...tai mennä seuraavaan pilttuuseen jos ei tullut. :)

Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: jarska - 22.07.12 - klo:11:52
Pukataan vaikka tähän wanhaan ketjuun.
On se vaan kumma miten tuollasen mitättömän lipan jälkeen ajofiilis tai oikeemmin rentous oli kateissa ja tuntui et joka jarrutuksen jälkeen menee nurin.
Saakelin alitajunta tai mikä lie, mut "racepace" ja ajamisen riemu otti muutaman ratapäivän ennenkuin taas löytyi.
Kemora meni vähän silleen hakemisessa ja Jurvassa vasta paketti avautui, tuntui et nyt taas kulkee, eikä tää nyt joka saakelin pätkällä menekkään nutulleen, hieno fiilis...saada ikäänkuin varmuus takas.
Olenko mä vaan tissiposki, jonka pitää pusuttaa asfattia useemman kerran vai onko muillakin samansuuntaisia fiiliksiä konttaamisen jälkeen?
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: mako - 22.07.12 - klo:18:07
2 viikkoa sitten kaadoin etusen alta  (omat enkat parani koko ajan siihen saakka )ja sit ei päässy 2 viikkoon ajamaan
no keskiviikkona intoo täynnä kaatopeikkoo selättämään ,vaikka varoteltiin liukkaudesta. toisella setillä takanen alta.
perjantaina ei uskaltanut jarruttaa eikä avata .tänään pääsi vähän makuun taas jarrun kanssa mut heti kun takanen alko vähän lipsuu oli pakko lähtee himaan .sekunnin päähän omasta enkasta pystys tänään ajaan .et ei kai se peikon häätö onnistu ku ajamalla .kaadon jälkeen olis tietty uudet renkaat kova itseluottamuksen nostaja
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: Murikka - 23.07.12 - klo:00:05
Pukataan vaikka tähän wanhaan ketjuun.
On se vaan kumma miten tuollasen mitättömän lipan jälkeen ajofiilis tai oikeemmin rentous oli kateissa ja tuntui et joka jarrutuksen jälkeen menee nurin.
Saakelin alitajunta tai mikä lie, mut "racepace" ja ajamisen riemu otti muutaman ratapäivän ennenkuin taas löytyi.
Kemora meni vähän silleen hakemisessa ja Jurvassa vasta paketti avautui, tuntui et nyt taas kulkee, eikä tää nyt joka saakelin pätkällä menekkään nutulleen, hieno fiilis...saada ikäänkuin varmuus takas.
Olenko mä vaan tissiposki, jonka pitää pusuttaa asfattia useemman kerran vai onko muillakin samansuuntaisia fiiliksiä konttaamisen jälkeen?

Tuohon kun vetäset toiset lipat 10 ja kolmannet 20 ajopäivän sisään, niin sieltä suosta on pitkä matka takaisin.

nimim. kokemusta on.
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: app - 23.07.12 - klo:06:54
2 viikkoa sitten kaadoin etusen alta  (omat enkat parani koko ajan siihen saakka )ja sit ei päässy 2 viikkoon ajamaan
no keskiviikkona intoo täynnä kaatopeikkoo selättämään ,vaikka varoteltiin liukkaudesta. toisella setillä takanen alta.
perjantaina ei uskaltanut jarruttaa eikä avata .tänään pääsi vähän makuun taas jarrun kanssa mut heti kun takanen alko vähän lipsuu oli pakko lähtee himaan .sekunnin päähän omasta enkasta pystys tänään ajaan .et ei kai se peikon häätö onnistu ku ajamalla .kaadon jälkeen olis tietty uudet renkaat kova itseluottamuksen nostaja

Oli se täälläkin tämän viikon puoliväliin asti huonoa kallistaa vasemmalle, kuukauden takaisen luiskahduksen jälkeen, mutta sain nyt taas loppuviikon mentyä sinnekin rennosti. Se on toi alitajunta, kun ei anna meidän alkuasukkaiden kolhia itseämme heti perään samalla motoriikalla. Hyvä näin.
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: Vuorela - 23.07.12 - klo:14:38
Pukataan vaikka tähän wanhaan ketjuun.
On se vaan kumma miten tuollasen mitättömän lipan jälkeen ajofiilis tai oikeemmin rentous oli kateissa ja tuntui et joka jarrutuksen jälkeen menee nurin.
Saakelin alitajunta tai mikä lie, mut "racepace" ja ajamisen riemu otti muutaman ratapäivän ennenkuin taas löytyi.
Kemora meni vähän silleen hakemisessa ja Jurvassa vasta paketti avautui, tuntui et nyt taas kulkee, eikä tää nyt joka saakelin pätkällä menekkään nutulleen, hieno fiilis...saada ikäänkuin varmuus takas.
Olenko mä vaan tissiposki, jonka pitää pusuttaa asfattia useemman kerran vai onko muillakin samansuuntaisia fiiliksiä konttaamisen jälkeen?

On se toisinaan vaikeaa päästä taas ajofiilikseen. Mitä pidempi tauko kippauksen jälkeen sitä vaikeampaa tuntuu olevan. Jos kaatuu ajovirheeseen on ainakin itselle vaikeampi päästä kaadosta yli kuin tekniseen vikaan tai toisen virheeseen kaaduttaessa. Ehkä kaatuiluunkin tottuu, viimeisimmästä oli aika helppo päästä yli, kun kyseessä oli ainakin osittain tekninen ongelma. Hyvät kokemukset lajin parissa auttaa. Vastaavasti sitten esim. romujen ja loukkaantuneiden keräily radalta ei ajamista helpota yhtään.
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: murmela - 23.07.12 - klo:14:45
Pukataan vaikka tähän wanhaan ketjuun.
On se vaan kumma miten tuollasen mitättömän lipan jälkeen ajofiilis tai oikeemmin rentous oli kateissa ja tuntui et joka jarrutuksen jälkeen menee nurin.
Saakelin alitajunta tai mikä lie, mut "racepace" ja ajamisen riemu otti muutaman ratapäivän ennenkuin taas löytyi.
Kemora meni vähän silleen hakemisessa ja Jurvassa vasta paketti avautui, tuntui et nyt taas kulkee, eikä tää nyt joka saakelin pätkällä menekkään nutulleen, hieno fiilis...saada ikäänkuin varmuus takas.
Olenko mä vaan tissiposki, jonka pitää pusuttaa asfattia useemman kerran vai onko muillakin samansuuntaisia fiiliksiä konttaamisen jälkeen?

Tuohon kun vetäset toiset lipat 10 ja kolmannet 20 ajopäivän sisään, niin sieltä suosta on pitkä matka takaisin.

nimim. kokemusta on.
Pitäiskö sun nukkuu siel varikolla enemmän, nii toi ajaminen ei ois noi ressaavaa...?
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: BANDIT-R - 23.07.12 - klo:17:31
Muilla kaatu toi mopo Botnialla. Onneksi oli heti perään kolme päivää Kemoraa.
Eka päivä hirvee peikko selässä ja toisena päivänä rupes kulkemaan.
Sain jopa hiukain parannettua Kemoran aikaa vaikka harmittavasti se jä 1:18:00
No vika setti ajoin ilman ajanottoa ja tuntui että sain parannettua ajoa parissa mutkaa, täytyy kellottaa uus enkka sit seuraavalla kerralla.
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: Murikka - 23.07.12 - klo:20:33
Pukataan vaikka tähän wanhaan ketjuun.
On se vaan kumma miten tuollasen mitättömän lipan jälkeen ajofiilis tai oikeemmin rentous oli kateissa ja tuntui et joka jarrutuksen jälkeen menee nurin.
Saakelin alitajunta tai mikä lie, mut "racepace" ja ajamisen riemu otti muutaman ratapäivän ennenkuin taas löytyi.
Kemora meni vähän silleen hakemisessa ja Jurvassa vasta paketti avautui, tuntui et nyt taas kulkee, eikä tää nyt joka saakelin pätkällä menekkään nutulleen, hieno fiilis...saada ikäänkuin varmuus takas.
Olenko mä vaan tissiposki, jonka pitää pusuttaa asfattia useemman kerran vai onko muillakin samansuuntaisia fiiliksiä konttaamisen jälkeen?

Tuohon kun vetäset toiset lipat 10 ja kolmannet 20 ajopäivän sisään, niin sieltä suosta on pitkä matka takaisin.

nimim. kokemusta on.
Pitäiskö sun nukkuu siel varikolla enemmän, nii toi ajaminen ei ois noi ressaavaa...?
No ois ainakin noilla seteillä kannattanut jäädä nukkumaan joilla tuli nutulleen mentyä.

Tuosta kaadon aiheuttamasta suosta ei kyllä nouse muuten kuin ajamalla lisää. Jännä homma sinänsä, että vaikka jokaisesta kaadosta on tarkka käsitys mistä se konttaus on johtunut, niin silti se on jäänyt kummittelemaan takaraivoon useamman ratapäivän ajaksi.
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: Vuorela - 23.07.12 - klo:21:20
Muilla kaatu toi mopo Botnialla. Onneksi oli heti perään kolme päivää Kemoraa.
Eka päivä hirvee peikko selässä ja toisena päivänä rupes kulkemaan.
Sain jopa hiukain parannettua Kemoran aikaa vaikka harmittavasti se jä 1:18:00
No vika setti ajoin ilman ajanottoa ja tuntui että sain parannettua ajoa parissa mutkaa, täytyy kellottaa uus enkka sit seuraavalla kerralla.

Mites kaato kävi? Jäänyt myymistäni lipuista kaatotauti vissiin päälle.
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: carbon - 24.07.12 - klo:10:00

 Olen tossa pitkään miettynyt vaihtoehtoja miten pitäis edetä näissä ratahommissa.
Mulla kun on, ainakin mulle, liian kallis org BMW radalla vapautuneesti kurvailla. Vaihtoehdot olivat myydä se (myynnissä jo) ja ostaa kunnon ratavehje ja kahvilapyörä
erikseen, tai alkaa bemua rakentaa pikkuhiljaa ? Liian kallista mulle. En ole edes mekaanikko luontaisesti, aina pitäis viedä jonnekin.
Olen nyt saanut päätökseen pitkä-aikaiset ja suht vaativat mp kouluttaja testit. Ei mitään tekemistä rata-ajon kanssa. No, on siellä ratakoe, jossa pitää suoriutua
x ajassa turvallisesti ym rata ympäri. Pidän kovasti pyörän peruskäsittelyn opettamisesta. Niissä hommissa on kovasti toisenlaiset mopot valttia.
Olen jo tänä kesänä ajanut 300km/h, Jurvan alle 1.20, Alastaron 1.30, varttimaili ei vielä mennyt alle 10s, yritän vielä, hidasajo on vielä kokonaan ajamatta.
Voin sanoa että moottoripyöräily on harrastus ja uskallan kutsua itseäni motoristiksi. BMW on nyt toiminut hienosti, kevään pikku nikottelusta päästyäni.
Se on vielä ehjä, kuten minäkin.
Täällä forumilla on ollut havaittavissa hienoa porukkaa, vauhdit ja tietotaito on noussut uskomattoman paljon. Uusia jäseniä tulee päivittäin pikkubussillinen.
Vauhdin nosto, jopa osittain pakkomielteisesti ja kilpailuhenkisesti (kuuluu lajiin) on kuitenkin kiihtyvällä tahdilla aiheuttanut kaatumisia ?
Onhan jäsenmääräkin noussut, mutta silti.
Enempää selittämättä, näistä oppineena en aio enää panostaa euroja, energiaa ym parantaakseni kierrosaikaani. En usko olevani parempi ihminen jos olisinkin nopeampi ?
Ainahan ihminen haluaa parantaa tekemisiään ja kehittyä mitä nyt sitten tekeekään. Tässä vaiheessa mulle riittää tämä taso.
Sitten uutena asiana kun tyttärelle tuli ostettua Yamaha DT, eli supermoto mopo. Eilen ekat treenit kotipihassa ja sitten pikkutiellä missä liikennettä ei ole.
Panostan nyt enemmän häneen omaa aikaani, jota on tullut tuhlattua ihan liian itsekkäästi. Kohta treenit jatkuvat.
Radalla käyn kuten ennenkin, (pyörällä mikä sattuu olemaan) ehkä pikkusen eri motivaatioilla, tytär mukana ja forumilla entiseen malliin, ties vaikka enemmän panoistais näihin ? Jarskakin tykkäis ?
Tämä nyt oli tälläinen itsemumina, mutta selkeyttää ja varmistelee asioita kun niitä julkisesti availee.....
Otsikko: Vs: Radalla ajamisen syvin olemus
Kirjoitti: Fasu - 21.08.12 - klo:22:10
Pannaas tähän tieteellinen tutkimus. Nupissa se on. Liite on Kalevan Sunnuntai liitteestä, vähän tuherrus,mutta toivottavasti luettavissa.

Vähän samoissa tunnelmissa carbonin kanssa. Nuorimmaiselle tytölle vielä mopo ja treenit päälle. Kaksi vanhempaa olen jo opettanut,
eikä ole törttöilleet liikenteessä. Tytötkin nykyään aika yleisesti yhtä rämäpäisiä kun kollit.
Josko hommattaisiin kunnon classik pelit ratailuun. Britgestone tekee kisakumeja koolle 18",eli vanhempaan kalustoon.
TinyPortal 1.6.5 © 2005-2020