MP-Rata

MP-RATA => Radalla => Aiheen aloitti: jarska - 05.02.12 - klo:12:52

Otsikko: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 05.02.12 - klo:12:52
Mietein tässä sellasta asiaa omalla kohdallani et milloin ja mistä syystä missäkin kohtaa ajo on alkanut maistua paremmalta ja nopeus kasvanut.

Matkan varrella on tullut uskoteltua ittelle monta asiaa, jotkut enemmän ja jotkut vähemmän tärkeitä kehityksen tässä vaiheessa.

Renkaat oli aluksi melkeenpä mallia "tourinki" ja vaihtuneet vähän ratasemmiksi, tiedä sitten onko noista ollut enemmän hyötyä henkiselle puolelle...tuntuu et uskaltaa ajaa kovempaa, mut onhan se tietty tärkeetä et pitoa löytyy enemmän kun sitä aletaan tarviin.

Alusta rukkaamiset rupes kiinnostaan yhdessä vaiheessa ja olkoot sitten tärkeitä tai ei niin paremmalta on tuntunut ajaa kun alustaa on saanut ittelle soppelimmaksi, kiitos vaan Motovillen. shakehands_1

Kun sitten miettii sitä mulle tärkeintä juttuu,mistä kehitys on pompannut  eteenpäin, niin se on kyllä ehdottomasti se et on saanut opetusta/opastusta kokeneemmilta, ajoasennoista, ajolinjoista...
bowdown_1

Jostain syystä mulle sopii sellanen "sorsaemo---poikanen" koulutus, missä saan ajaa kokeneemman perässä, siitä oon parhaiten oppinut, kiitosta vaan Pennan Samille, Wehnälle, PetsuZX:lle(joka jaksoi hinkata yhdessä ajolinjoja monta tuntii), ORG:n koulutusryhmälle ja kaikille muillekkin jotka jaksoi opastaa kun kävi varikolla hihasta nykäiseen.

Tuosta vaan negatiivisena puolena on se et perässä ajaen pystyn parempiin suorituksiin ja ajolinjat tuntuu hyville, mut annas olla ku väännän taas yksin, kohta lähtee paketti hajoon ja kierrosajat tippuun, mistä lie johtuu, mut tuo pitää saada korjattuu. ;D

Tällasia pakkaspäivän hajatuksia tällä kertaa...
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: PetsuZX - 05.02.12 - klo:17:23
Samaa vikaa itselläkin, vähän nopeamman perässä tuntuu pysyvän, mutta sitten kun pitäisi itse alkaa ajamaan sitä samaa vauhtia, niin jotenkin vain ei enää onnistu.

Omasta ajosta huomaa, ainakin että joka osa-alueella on parannettavaa vaikka ja kuinka. Välillä linjat hakusassa välillä jarrupaikat.
Kiitokset täältäkin lähtee Wehnän suuntaan, sain kunnian ajaa muutaman kierroksen edellä ja varikolla sai hyviä neuvoja mitä voisi miettiä omaa ajoa ajatellen.

Mutta tosiaan, samoilla linjoilla kuin Jarska tuossa alussa, että kunnon seosrenkaat alle, kun vauhdit alkaa kasvamaan ja alustaan säätöjä kohdilleen.
Pääaisia että on kivaa, mutta hauskaa
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Jukka_R - 06.02.12 - klo:07:34
1. Ensimmäinen kosketus kilpuriksi rakennettuun pyörään 2005. Oma ennätys Motoparkissa tippui tasolta 1:52 tasoon 1:37. Pyörää uskalsi viedä aivan eri tyyliin kuin katupyörää.
2. Rata-ajokurssit, joilla osaavammat näyttivät oikeat ajolinjat ja puuttuivat perusvirheisiin joita itse on kykenemätön näkemään. Yksittäisiä sekunteja lähtenyt kierrosajoista.
3. Kilpailut. Kilpaillessa ajatukset siirtyvät aivan eri moodille. Treenaillessa en juuri koskaan syty ja siksi treenitulokset ovat mitä ovat ja treenailu lähinnä kaartelua. Kisassa mennään sitten aina pari sekuntia kovempaa mitä treeneissä koskaan. Alastaron (ja Ahveniston) ennätyksiä lukuun ottamatta kaikki ennätykseni ovat tulleet kisoista.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 06.02.12 - klo:20:35
1) Pyörän vaihtaminen kyykkyyn. Turha sitä nakulla on itseään kiusata. (Pyörällä siis)  :o
2) Renkaiden vaihtaminen tourinki-kumeista seosrenkaisiin antoi pirusti luottoa
3) Lämppärit käyttöön ja luottoa oli ekasta kierroksesta alkaen ja samalla renkaiden kesto parani kunnolla.
4) Gixerin vakio-ohjausiskarin kartan löysääminen niin, että pyörä alkoi antamaan palautetta missä mennään, ja linjan vaihto kesken mutkan oli mahdollista.
5) Lopetin säikkymisen pyörän elämiseen ja aloin kuuntelemaan, että mikä liike tulee alustasta ja mikä renkaista ja millä tavalla ne vaikuttavat ajolinjaan, pitoon yms.

Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 07.02.12 - klo:12:50
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 06.02.12 - klo:20:35
5) Lopetin säikkymisen pyörän elämiseen ja aloin kuuntelemaan, että mikä liike tulee alustasta ja mikä renkaista ja millä tavalla ne vaikuttavat ajolinjaan, pitoon yms.

Ööö, mitä sä tarkoitat tällä, takasen antaa rohkeesti luistaa avauksissa, pelkäämättä...vai mitäkä?...alustan liike? withstupid_1
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 07.02.12 - klo:15:09
Lainaus käyttäjältä: jarska - 07.02.12 - klo:12:50
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 06.02.12 - klo:20:35
5) Lopetin säikkymisen pyörän elämiseen ja aloin kuuntelemaan, että mikä liike tulee alustasta ja mikä renkaista ja millä tavalla ne vaikuttavat ajolinjaan, pitoon yms.

Ööö, mitä sä tarkoitat tällä, takasen antaa rohkeesti luistaa avauksissa, pelkäämättä...vai mitäkä?...alustan liike? withstupid_1

Lähinnä tarkoitin, että kun jokainen pyörän tekemä liike ei enää säpsäytä, pystyy kuuntelemaan paremmin pyörän alustaa. Tosi pitkään nimittäin luulin, että varsinkin kovissa avauksissa pyörän perän tekemä liike on jotain mikä tapahtuu renkaan ja tien välissä, kunnes tajusin, että se on takaiskarin liikettä. Tämän ymmärtäminen taas toi lisää luottoa renkaan pitoon ja auttoi tunnistamaan milloin rengas oikeasti luistaa. Harvoinpa tuo pyörän perä kylläkään meikäläisellä luistelee oikeasti. Silloin tällöin karusellissa on vähän irti ja Motoparkin töyssyissä (oon pirun hyvä löytämään niitä) tuppaa ottamaan sellaisia hyppäyksiä sivulle. Etusen luiston taasen opin tunnistamaan kantapään kautta, kun se "kylläpä keula tuntuu jännälle" tunne sai selityksen Lemminkäisen hiekkaesteessä.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 07.02.12 - klo:22:16
Kiitos selvennyksestä Nitrous, tossa menee mulla vaan jonkin aikaa ennenkuin uskaltaa ruveta tarkkaileen alustan ja renkaiden käyttäytymistä, kaikki pienetkin hötkähdykset jänskättää.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 11.02.12 - klo:00:12
Lainaus käyttäjältä: jarska - 07.02.12 - klo:22:16
Kiitos selvennyksestä Nitrous, tossa menee mulla vaan jonkin aikaa ennenkuin uskaltaa ruveta tarkkaileen alustan ja renkaiden käyttäytymistä, kaikki pienetkin hötkähdykset jänskättää.

Avaimena kehitykselle tuossa onkin juuri se, että kun alkaa kuuntelemaan alustaa, unohtaa myös säikähtää niitä pieniä liikkeitä.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Grandi67 - 12.02.12 - klo:11:44
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 11.02.12 - klo:00:12
Lainaus käyttäjältä: jarska - 07.02.12 - klo:22:16
Kiitos selvennyksestä Nitrous, tossa menee mulla vaan jonkin aikaa ennenkuin uskaltaa ruveta tarkkaileen alustan ja renkaiden käyttäytymistä, kaikki pienetkin hötkähdykset jänskättää.

Avaimena kehitykselle tuossa onkin juuri se, että kun alkaa kuuntelemaan alustaa, unohtaa myös säikähtää niitä pieniä liikkeitä.

Vanhalla Kawalla en hötkynyt niitä pikku liikkeitä,pyörän historia ja nopeus oli tiedossa.Tällä uudella vehkeellä taas ensimmäinen ratapäivä oli yhtä hel****iä.Jousitus oli väännetty "ammattilaisen" toimesta niin metsään,kun vaan voi. Jousitus oli löysätty todella veteläksi,ja iskarien vaimennussäädöt aivan metsässä.Exex omistaja,joka ajoi tällä superbike  B:tä oli mun painoinen.(Pyörässä on koko Öhlins,eli sen saa tosiaankin säädettyä hirveäksi). Kaveri ,jolta tämän ostin,tunnusti viimeinkin pikku kovistelun jälkeen säätäneensä jousitusta kaverinsa kanssa(ensin väitti,ettei oo koskenut jousitukseen). No parin kaverin neuvoilla pyörästä tuli ajettava ja pääsin sillä jo hiukan nopeemmin,kuin vanhalla kusiaisella.
Jousitus kävi täyshuollossa,takapäähän vaihdettiin kaikki kuluvat osat,huoltajan mukaan takapampussa oli korkeintaan 30% tehoja jäljellä. Etupäähän täyshuolto eli purku atomeiksi,uudet öljyt ja stefat.Toisessa putkessa öljy aivan kuraa ja toisessa putkessa oli ollut aivan liian vähän öljyä. Nyt painaumat on edessä 38mm takana 30mm ja vaimennus Öhlinssin ohjekirjan asetuksissa.
Toivottavasti ja luultavasti ajokäytös on keväällä huomattavasti rauhallisempaa,kuin ekalla koeajolla :)
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 12.02.12 - klo:12:53
Lainaus käyttäjältä: Grandi67 - 12.02.12 - klo:11:44
Vanhalla Kawalla en hötkynyt niitä pikku liikkeitä,pyörän historia ja nopeus oli tiedossa.Tällä uudella vehkeellä taas ensimmäinen ratapäivä oli yhtä hel****iä.Jousitus oli väännetty "ammattilaisen" toimesta niin metsään,kun vaan voi. Jousitus oli löysätty todella veteläksi,ja iskarien vaimennussäädöt aivan metsässä.Exex omistaja,joka ajoi tällä superbike  B:tä oli mun painoinen.(Pyörässä on koko Öhlins,eli sen saa tosiaankin säädettyä hirveäksi). Kaveri ,jolta tämän ostin,tunnusti viimeinkin pikku kovistelun jälkeen säätäneensä jousitusta kaverinsa kanssa(ensin väitti,ettei oo koskenut jousitukseen). No parin kaverin neuvoilla pyörästä tuli ajettava ja pääsin sillä jo hiukan nopeemmin,kuin vanhalla kusiaisella.
Jousitus kävi täyshuollossa,takapäähän vaihdettiin kaikki kuluvat osat,huoltajan mukaan takapampussa oli korkeintaan 30% tehoja jäljellä. Etupäähän täyshuolto eli purku atomeiksi,uudet öljyt ja stefat.Toisessa putkessa öljy aivan kuraa ja toisessa putkessa oli ollut aivan liian vähän öljyä. Nyt painaumat on edessä 38mm takana 30mm ja vaimennus Öhlinssin ohjekirjan asetuksissa.
Toivottavasti ja luultavasti ajokäytös on keväällä huomattavasti rauhallisempaa,kuin ekalla koeajolla :)

Ohoh, ei se kullankeltainen hehku alustassa sitten välttämättä takaa jouhevaa menoa. :o :D
Tuntuis että exexät on ottaneet todellakin kaiken irti alustasta, huoltamatta sitä ollenkaan ja sitten vaan ruuvausta kehiin, hyvä tulee.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Birke - 13.02.12 - klo:20:25
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 11.02.12 - klo:00:12
Lainaus käyttäjältä: jarska - 07.02.12 - klo:22:16
Kiitos selvennyksestä Nitrous, tossa menee mulla vaan jonkin aikaa ennenkuin uskaltaa ruveta tarkkaileen alustan ja renkaiden käyttäytymistä, kaikki pienetkin hötkähdykset jänskättää.

Avaimena kehitykselle tuossa onkin juuri se, että kun alkaa kuuntelemaan alustaa, unohtaa myös säikähtää niitä pieniä liikkeitä.
Itsellä sama juttu. Aiemmin säikähti heti jos pyörä vikuroi vähänkään. Hyvänä esimerkkinä kun ajolinja leikkaa Kemoran karusellin jälkeisessä vasurissa sen asfaltin pitkittäissauman. Pyörä menee kallistettuna yli siitä ja alussa luulin renkaiden lipsuvan muuten vain aina siinä kohdassa. Nyt kun asian tiedostaa ja muutenkin ei säikähtele turhia, vaan yrittää ajaa rennosti.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 13.02.12 - klo:22:04
Lainaus käyttäjältä: Birke - 13.02.12 - klo:20:25
Itsellä sama juttu. Aiemmin säikähti heti jos pyörä vikuroi vähänkään. Hyvänä esimerkkinä kun ajolinja leikkaa Kemoran karusellin jälkeisessä vasurissa sen asfaltin pitkittäissauman. Pyörä menee kallistettuna yli siitä ja alussa luulin renkaiden lipsuvan muuten vain aina siinä kohdassa. Nyt kun asian tiedostaa ja muutenkin ei säikähtele turhia, vaan yrittää ajaa rennosti.

Haha, kylläpä kuulostaa tutulle, nyt tuosta kohtaa uskaltaa jo lasettaa reilummin, mut aikasemmin sitä oikeen pelkäsi...nyt se tulee...nyt se tulee, kieli keskellä suuta kun taas "lipsahtaa". :D
Rentoutuminen tulee kyllä pikkuhiljaa ajamisen myötä ja sen huomaa jo omassa ajossakin,ei tosin kaikissa paikoissa, mut...
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Vuorela - 15.02.12 - klo:21:01
Muutamalta viime sekunnilta:

1. Roikkuminen ja liikkuminen pyörän päällä on turhaa
2. Mutkavauhti on yliarvostettua ja huonontaa kierrosaikoja
3. Ajolinjat
4. Kisaa ei voiteta parilla ekalla kierroksella, mutta hävitään kyllä (Kyseinen lähestymistapa saattaa myös aiheuttaa kaluston vaihtoa ja sairaslomaa)
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Streethawk - 06.03.12 - klo:23:43
Mulla suurimmat harppaukset on ollut 2010 Gotland ring ja jokkis. Gotlannissa kaverin kanssa käytiin pientä keskenäistä kisaa kumpi ajaa lujempaa. Kumpikin ajoi omaa ajoa ja race chronosta varikolla katsotiin ja tutkittiin missä toinen menee lujempaa ja miksi. Tämä toimi hyvin, koska oltiin hyvin tasaisia ja noin 1sek sisään kokoajan. Se oli yksi osa, mutta toinen osa asiasta oli rata itsessään. Todella monipuolinen ja haastava rata joka pisti ajattelemaan omaa ajoa. Siellä myös alkoi "jarruta myöhemmin ja avaa aikaisemmin" idologia aukeamaan ihan hyvin. Gotlannin jälkeen ajat parani noin 5sek/rata Suomessa.
Jokkiksessa sitten tuli se kisavaihde päälle ja ajat parani luokkaa 3-4sek/rata edellisistä.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 24.03.12 - klo:21:20
Simon Grafarin videota moneen kertaan katellessa heräsi kysymys...
onko nyt niin, että aloittelijoille opetetaan pyöreämpiä ajolinjoja sen vuoksi et rata riittäis paremmin, ulosajon riski pienenee ja oppii helpommin kallistaan sitä mopoo...ja sitten...
kun jo osataan sitä hommaa paremmin, niin aletaan opettaan jyrkempiä ajolinjoja, jarrutusta syvemmälle sisään, ns. rohkeempia linjoja sen vuoksi, ettei pyöreet toimi sillon kun halutaan vauhtia lisää...kunnolla?

Kysyn sen vuoksi kun minusta alussa monet opetti pyöreempiä linjoja ja ne iskostuu tajuntaan aika hyvin, niitä pitää "oikeina" linjoina ja hankala oppia tavallaan pois niistä, jos haluaa ajaa nopeemmin.
Kun mulla näitä kyssäreitä herää ja jos olen oikeilla linjoilla, niin eikö aloittelijoille vois kertoa, et nää pyöreet linjat on tässä kehityksen vaiheessa ne joita pitää harjotella ja jos/kun halutaan joskus nostaa nopeutta kunnolla, niin uusiksi menee linjat, jotakuinkin.

Vai olenko ihan hakoteillä ja myös pyöreillä linjoilla voi ajaa kovaa, jos osaa?

Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 24.03.12 - klo:22:11
Lainaus käyttäjältä: jarska - 24.03.12 - klo:21:20
Simon Grafarin videota moneen kertaan katellessa heräsi kysymys...
onko nyt niin, että aloittelijoille opetetaan pyöreämpiä ajolinjoja sen vuoksi et rata riittäis paremmin, ulosajon riski pienenee ja oppii helpommin kallistaan sitä mopoo...ja sitten...
kun jo osataan sitä hommaa paremmin, niin aletaan opettaan jyrkempiä ajolinjoja, jarrutusta syvemmälle sisään, ns. rohkeempia linjoja sen vuoksi, ettei pyöreet toimi sillon kun halutaan vauhtia lisää...kunnolla?

Kysyn sen vuoksi kun minusta alussa monet opetti pyöreempiä linjoja ja ne iskostuu tajuntaan aika hyvin, niitä pitää "oikeina" linjoina ja hankala oppia tavallaan pois niistä, jos haluaa ajaa nopeemmin.
Kun mulla näitä kyssäreitä herää ja jos olen oikeilla linjoilla, niin eikö aloittelijoille vois kertoa, et nää pyöreet linjat on tässä kehityksen vaiheessa ne joita pitää harjotella ja jos/kun halutaan joskus nostaa nopeutta kunnolla, niin uusiksi menee linjat, jotakuinkin.

Vai olenko ihan hakoteillä ja myös pyöreillä linjoilla voi ajaa kovaa, jos osaa?
Mää sanoisin että aikalailla ihan aivan täysin oikein olet ymmärtänyt.

Lisäks vielä tietty se ett mopon paino, teho ja alusta vaikuttaa myös suuresti siihen ajolinjan valintaan.

Pieneksi vertailuks alastaron rataennätykset:
Nordic Superbike 1:18.4
Superbike B 1:21.5
vs
GP125 1:23.7
B125 1:26.8
Ja vertailu lähinnä siis siitä näkökulmasta ett kyl niil pyöreämmilläkin linjoilla pääsee aikalailla per*****n kovaa.

Sinänsä ois mielenkiintosta tietää millasta kierrosaikaa huippukuski ajais tonnarilla piikkityylillä.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 25.03.12 - klo:21:09
Okei, sitten olin lähellä totuutta, osapuilleen.
Tossa eilen kun emännän kans juttelin aiheesta, niin hän oli hämillään just tätä liippaavasta asiasta.
Koulutus ryhmässä ajellessaan, ei noudattanut/osannut noudattaa opetettuja ajolinjoja vaan pyrki oikaisemaan, eli tavallaan jyrkempiä linjoja.
Myöskin kiihdytti jonkin verran ja jarrutteli sitten ennen mutkaa kävelyvauhtiin.
Noh, minusta ihan asiasta mainittiin, mut sitä hän hämmästeli kun kerrottiin sekä ajolinjojen jyrkentämisen, että kiihdyttelyn olevan väärin ja hän ihmetteli miksi ne on väärin.
En mä tarkoita kritisoida millään tavalla kouluttajia, mut helpottasko se ymmärtämistä jos kerrottas et ei ne väärin ole ja noin sitä ajetaankin kun mennään kovaa, tässä kohtaa harjoittelua ne vaan ei ole suotavaa kehityksen kannalta, helpottaa kun nopeemmat ohittaa sisäkautta, rata riittää,yms.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 25.03.12 - klo:22:04
Lainaus käyttäjältä: jarska - 25.03.12 - klo:21:09
Okei, sitten olin lähellä totuutta, osapuilleen.
Tossa eilen kun emännän kans juttelin aiheesta, niin hän oli hämillään just tätä liippaavasta asiasta.
Koulutus ryhmässä ajellessaan, ei noudattanut/osannut noudattaa opetettuja ajolinjoja vaan pyrki oikaisemaan, eli tavallaan jyrkempiä linjoja.
Myöskin kiihdytti jonkin verran ja jarrutteli sitten ennen mutkaa kävelyvauhtiin.
Noh, minusta ihan asiasta mainittiin, mut sitä hän hämmästeli kun kerrottiin sekä ajolinjojen jyrkentämisen, että kiihdyttelyn olevan väärin ja hän ihmetteli miksi ne on väärin.
En mä tarkoita kritisoida millään tavalla kouluttajia, mut helpottasko se ymmärtämistä jos kerrottas et ei ne väärin ole ja noin sitä ajetaankin kun mennään kovaa, tässä kohtaa harjoittelua ne vaan ei ole suotavaa kehityksen kannalta, helpottaa kun nopeemmat ohittaa sisäkautta, rata riittää,yms.

Mistäköhän koulutusryhmästä mahto olla kyse...?
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Grandi67 - 25.03.12 - klo:22:17
Jotenkin tuntuis ORG ajotaito 2,jossa ei oo tarkoituskaan oppia ajamaan kovaa...vaan mutkat turvallisesti.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 25.03.12 - klo:22:38
Juu, Orgin koulutusryhmästä oli kyse, mut en tarkoita arvostella mitenkään heidän, enkä muidenkaan opetus metodeita, itsekkin ne hyväksi  havainnut, pointti oli vaan se et kiva jos tarkennettais alokkaille, miksi mitäkin tehdään. ;D
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Grandi67 - 26.03.12 - klo:08:28
Lainaus käyttäjältä: jarska - 25.03.12 - klo:22:38
Juu, Orgin koulutusryhmästä oli kyse, mut en tarkoita arvostella mitenkään heidän, enkä muidenkaan opetus metodeita, itsekkin ne hyväksi  havainnut, pointti oli vaan se et kiva jos tarkennettais alokkaille, miksi mitäkin tehdään. ;D

Ite oon kaks kertaa ton orgin ajotaito kakkosen käynyt ja kyllä siellä aivan selkeesti se ilmoitetaan moneen otteeseen,että kyseisellä kurssilla ei opeteta ajamaan mahdollisimman lujaa,vaan mutkat katuliikenteessä turvallisesti.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 26.03.12 - klo:09:05
Lainaus käyttäjältä: Grandi67 - 26.03.12 - klo:08:28
Lainaus käyttäjältä: jarska - 25.03.12 - klo:22:38
Juu, Orgin koulutusryhmästä oli kyse, mut en tarkoita arvostella mitenkään heidän, enkä muidenkaan opetus metodeita, itsekkin ne hyväksi  havainnut, pointti oli vaan se et kiva jos tarkennettais alokkaille, miksi mitäkin tehdään. ;D

Ite oon kaks kertaa ton orgin ajotaito kakkosen käynyt ja kyllä siellä aivan selkeesti se ilmoitetaan moneen otteeseen,että kyseisellä kurssilla ei opeteta ajamaan mahdollisimman lujaa,vaan mutkat katuliikenteessä turvallisesti.

Okei, noh...ehkä se vaan ei sitten mennyt tajuntaan tai jotain...sillä kertaa.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 27.03.12 - klo:12:49
Tuo orgin koulutusryhmä eli Ajotaito II -kurssi on ennakoivan ajon jatkokurssi ja kurssin aiheena on mutkien ajaminen maantienopeuksissa. Suuresta osasta kurssin oppeja, kuten katseenkäyttö, ajoasento ja rentous, on hyötyä myös rata-ajoon, mutta ajolinjojen osalta kurssi on pääasiallisesti suunnattu katuajoon. Katuajoa varten linja pyritään saamaan sellaiseksi, että mutkaan nähdään mahdollisimman pitkälle ja että kuskilla on reilusti tilaa muuttaa ajolinjaa mutkassa mikäli jotain yllättävää pomppaa eteen. Opetettu linja kyllä toimii radallakin suhteellisen hyvin, mutta ennen kaikkea se on turvallinen ja looginen linja, jota aloittelijan on helppo noudattaa niin kadulla kuin radallakin. Tämä myös kerrotaan heti kurssin alussa ja kerrataan ajolinjojen teoriaosassa. Lisäksi mainitaan, että yhtä absoluuttisen oikeaa ajolinjaa ei välttämättä ole, kisakuskit ajavat ihan eri linjaa ja ajolinja elää suhteellisen kokeneillakin kuskeilla vielä jonkin verran.

Tuolla kurssilla ei ole mieltä opettaa terävää kisalinjaa, koska kurssilla ei ole tarkoitus opetella jarruttamaan ja kiihdyttämään vaan ajamaan mutkia, joihin tuollainen pyöreä, myöhäisellä taitolla ajettava linja on huomattavasti parempi kuin terävä kisalinja. Terävää linjaa kannattaakin ruveta mielestäni treenaamaan vasta kun mutka-ajo on se verran hyvin hanskassa, että polvipaloille on oikeasti tarvetta. Terävän linjan hyöty nimittäin muuttuu nopeasti keskiryhmän reuhaamiseksi (kammojarru+mutkan läpi talutus+piiska-avaus), mikäli kuski ei osaa kääntää pyörää riittävän jyrkästi.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 27.03.12 - klo:14:34
Kiitos Nitrous, tää oli selventävä juttu. shakehands_1
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 06.05.12 - klo:20:17
Puran vielä aivojani JMU:n keikan jälkeen ja tällainen vaivaa myös pientä mieltäni...

oletetaan että lähestyn vaikka Kemoran karusellia, joka kaartaa vasemmalle, se on ehkä paras paikka jossa uskallan lasketella omalla limiitillä parhaiten ja taittaa vasempaan.
Päänvaivaa aiheuttaa se et kuinka paljon ottaa jarrulla pois vauhtia, millasta vauhtia sinne uskaltaa lasettaa, ilman että etunen lähtee alta vai lähteekö?

En mä mielestäni pelkää taittaa kunnolla, eikä enää ole juurikaan vaaraa et menis pitkäksi, mut tulee mieleen ajatus...missä kulkee "raja"...varoittaako etunen jotenkin?
Luulisin että kokeilemalla ja vauhtia lisäämällä oppii mitä vauhtia yleensäkki mutkaan voi päästellä, mut ei haluis tietää konttaamisen kautta.

Oliko epäselvä kysymys, taas. ;D
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 06.05.12 - klo:20:44
Lainaus käyttäjältä: jarska - 06.05.12 - klo:20:17
En mä mielestäni pelkää taittaa kunnolla, eikä enää ole juurikaan vaaraa et menis pitkäksi, mut tulee mieleen ajatus...missä kulkee "raja"...varoittaako etunen jotenkin?
Luulisin että kokeilemalla ja vauhtia lisäämällä oppii mitä vauhtia yleensäkki mutkaan voi päästellä, mut ei haluis tietää konttaamisen kautta.
Siinä vaiheessa kun sä saat paketin sellaseen kuosiin, että pystyt jokaisen mutkan ajamaan "samalla tavalla", niin sit sä pystyt kiinnittämään paremmin huomiota niihin seikkoihin jotka sitten taas aiheutuu siitä vauhdin nostosta mutkassa.
Ja joo, se etunen kyl varottaa. Mut tosiaan vaatii sen ett sä siihen mutkaan joka kerta samalla tavalla, ja vain vauhtia nosten.

Se mitä sä et haluu tapahtuvan/ johtuu taas siit, ett jos sun paketti ei pysy mutkasta toiseen kasassa, niin sun mutkiinmenovauhdit vaihtelee koko ajan. Ja sit lipsahtaa etunen alta jossain vaiheessa, ku vauhtia oliki +30, vaikka piti olla vaan +1.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 06.05.12 - klo:22:18
^Juu, kyllä se etunen varoittaa, mutta itse opin ymmärtämään etusen antaman "hassun" tuntuman merkiksi luistosta vasta kun ajoin etusen alta viime kesänä. Tosin tuo oli ainut kerta kun etunen on luistellut ja silloin alla oli Contin raceattackit, millään muulla renkaalla en muistaakseni ole etusen huomannut luistaneen.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 07.05.12 - klo:18:03
Ja tulipa mieleen tossa kun omia käppyröitäni katselin että kun RaceDAC antaa ton kaasunasentotiedon, niin siit näkee kuin lineaarinen tai töks-töks kaasu on avauksissa -> lineaarisella kaasun käytöllä sladit irtoaa pehmeästi, ja töks-töksillä sayonara ja hi-sider....
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 15.05.12 - klo:11:35
Nyt kun on pää täynnä uutta intoa ja oppeja ratakurssilta, niin arvatenkin syttyi kymysyksiä... ;D :P

se mistä jo toisaalla mainitsinkin, eli apeksiin jarrutus, tavallaan keulan sitominen alas jarrua vähentäen, kovan jarrutuksen jälkeen, taiton aikana.
Kuinka moni tuota käyttää, kaikki rataketut?...edellytys ja pitää oppia jos haluaa mennä joskus kovaa?..ajaako kaikki ketut näin vai kenties samoin kuin mä "ennen", eli ensin suoralla kova jarrutus, jarru irti ja sitten vasta taitto mutkaan, kuka tunnustaa?

Sitten vielä, kumpikos tapa on vähemmän vaarallinen jos puhutaan etusen lähtemisestä alta?
Tietty riippuu kuskin taidoista osata jarruttaa mutkaan, sopivasti jarrua keventäen, mut jotain arvioita?
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Vuorela - 15.05.12 - klo:16:31
Lainaus käyttäjältä: jarska - 15.05.12 - klo:11:35
Nyt kun on pää täynnä uutta intoa ja oppeja ratakurssilta, niin arvatenkin syttyi kymysyksiä... ;D :P

se mistä jo toisaalla mainitsinkin, eli apeksiin jarrutus, tavallaan keulan sitominen alas jarrua vähentäen, kovan jarrutuksen jälkeen, taiton aikana.
Kuinka moni tuota käyttää, kaikki rataketut?...edellytys ja pitää oppia jos haluaa mennä joskus kovaa?..ajaako kaikki ketut näin vai kenties samoin kuin mä "ennen", eli ensin suoralla kova jarrutus, jarru irti ja sitten vasta taitto mutkaan, kuka tunnustaa?

Sitten vielä, kumpikos tapa on vähemmän vaarallinen jos puhutaan etusen lähtemisestä alta?
Tietty riippuu kuskin taidoista osata jarruttaa mutkaan, sopivasti jarrua keventäen, mut jotain arvioita?

Ajoin tuollai kuin sinäkin vielä toissa kesänä vaikka muuta luulin kai tekeväni. Omalta kohdalta ajosta tuli turvallisempaa kun ei tarvinnut enää yrittää ajaa hävittyä aikaa mutkassa kiinni. Toisaalta samalla tuli muutakin kehitystä ja ajosta varmempaa. Kierrosajoissa lähti samalla sekunteja. Vaikea on kuvitella että isolla pyörällä mentäis muilla tekniikoilla kovaa.

Ei voi mutkan ajamisen vaaroja oikein laittaa pelkkään jarrutukseen, mutta pitäisin apeksiin jarrutusta turvallisempana. Rengaskin pitää paremmin kun siinä on painoa ja mopo kääntyy kun keula on alhaalla. Vastaavasti samaan kierrosaikaan päästäkseen pitää ajaa mutka suuremmalla mutkanopeudella ja pitää mopoa enemmän kallellaan.

Tässä kohtaa kannattaa kuunnella niitä nopeita ja kokeneita kouluttajia ja miettiä miksi näin ajetaan.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 15.05.12 - klo:17:28
Kiitos Vuorela, selkeesti kerrottu... mun pitää aina vähän jappasta, sisäistää ittelle ja kuunnella useemman "lekurin" tuomioita, ennenkuin menee perille, koittakaa kestää. ;D :D

Ajaa kiinni hävittyä aikaa mutkassa...ahaa-elämys, noinhan mä juurikin teen.  idea_1
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: app - 15.05.12 - klo:18:28
Alussa kannattaa opetella pitämään sormet jarrukahvalla siihen pisteeseen asti, mihin jarrulla pitäisi tulla.
Hyvä muistaa myös, että kaikki mutkat eivät ole ajettavissa jarrulla apeksiin asti. Vauhdikkaimmat, varsinkin alussa, pitää ottaa varovammin.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 15.05.12 - klo:20:33
Lainaus käyttäjältä: app - 15.05.12 - klo:18:28
Alussa kannattaa opetella pitämään sormet jarrukahvalla siihen pisteeseen asti, mihin jarrulla pitäisi tulla.
Hyvä muistaa myös, että kaikki mutkat eivät ole ajettavissa jarrulla apeksiin asti. Vauhdikkaimmat, varsinkin alussa, pitää ottaa varovammin.

Jep, alkuun se vaan hirvittää edes pitää sormia kaffalla kun tulee mutkaan, saatikka sitten puristaa...varovasti.
Myöskin vaihto "wanhasta" vauhdikkaammasta mutkaan taittamisesta-->jarrulla tuloon, aiheutti vauhdin  lähes tyystin loppumisen kesken mutkan. :D
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 15.05.12 - klo:23:52
Lainaus käyttäjältä: Vuorela - 15.05.12 - klo:16:31
Lainaus käyttäjältä: jarska - 15.05.12 - klo:11:35
Nyt kun on pää täynnä uutta intoa ja oppeja ratakurssilta, niin arvatenkin syttyi kymysyksiä... ;D :P

se mistä jo toisaalla mainitsinkin, eli apeksiin jarrutus, tavallaan keulan sitominen alas jarrua vähentäen, kovan jarrutuksen jälkeen, taiton aikana.
Kuinka moni tuota käyttää, kaikki rataketut?...edellytys ja pitää oppia jos haluaa mennä joskus kovaa?..ajaako kaikki ketut näin vai kenties samoin kuin mä "ennen", eli ensin suoralla kova jarrutus, jarru irti ja sitten vasta taitto mutkaan, kuka tunnustaa?

Sitten vielä, kumpikos tapa on vähemmän vaarallinen jos puhutaan etusen lähtemisestä alta?
Tietty riippuu kuskin taidoista osata jarruttaa mutkaan, sopivasti jarrua keventäen, mut jotain arvioita?

Ajoin tuollai kuin sinäkin vielä toissa kesänä vaikka muuta luulin kai tekeväni. Omalta kohdalta ajosta tuli turvallisempaa kun ei tarvinnut enää yrittää ajaa hävittyä aikaa mutkassa kiinni. Toisaalta samalla tuli muutakin kehitystä ja ajosta varmempaa. Kierrosajoissa lähti samalla sekunteja. Vaikea on kuvitella että isolla pyörällä mentäis muilla tekniikoilla kovaa.

Ei voi mutkan ajamisen vaaroja oikein laittaa pelkkään jarrutukseen, mutta pitäisin apeksiin jarrutusta turvallisempana. Rengaskin pitää paremmin kun siinä on painoa ja mopo kääntyy kun keula on alhaalla. Vastaavasti samaan kierrosaikaan päästäkseen pitää ajaa mutka suuremmalla mutkanopeudella ja pitää mopoa enemmän kallellaan.

Tässä kohtaa kannattaa kuunnella niitä nopeita ja kokeneita kouluttajia ja miettiä miksi näin ajetaan.

Pakko lisätä tähän oma huomio viime sunnuntailta: Koko päivä tuli ajeltua tollasta 1:29-1:27.5 kierrosaikaa. Alkupäivästä hajonta oli aika isoa, mutta loppupäivästä alkoi vakiintumaan 1:28 alkusiin ja setissä aina yks tai kaks tuurikierrosta 1:27 puolelle. Yritin ajella suhteellisen rennosti ja painottaa treenin jarruissa rentona pysymiseen. Eli siis munat vasten tankkia ja kädet rennoksi. Aika hyvin siinä onnistuinkin: Aiemmin en uskonu, että kädet täysin rentona olisi mahdollista jarruttaa, mutta esim. palmasin ja lemminkäisen jarruun tämä alkoi onnistumaan tosi hyvin. Vaikka jarruttaminen oli rentoa, ei kierrosajoissa tapahtunut juurikaan parannusta, vaikka joka setti olikin sellainen fiilis, että nyt meni kovempaa. Vikalle setille sit läksin sillä menttaliteetilla, että kroppaa ei tartte säästellä. Tuloksena se, että muisti jarruttaa ihan reilulla jarrulla mutkaan sisään, mitä ei ollut tehnyt jostain syystä koko päivänä. Reilummassa kallistuksessa tuppaa paino jarrussa jostain syystä menemään vielä käsille, mutta jarruttamalla apeksiin asti tippui kierrosajasta reilu sekunti pois viimeisellä setillä ja huonoin kierros oli samaa tasoa kuin aiempi päivän paras. Tästä ainakin itse päättelin, että apeksiin asti kannattaa jarruttaa jos haluaa ajaa kovaa. Jatkossa treenin kohteena siis saada paino pysymään poissa käsiltä koko jarrun ajan, jolloin etusen alkavan luiston varmasti tuntee paremmin, mikä taas mahdollistaa kovemman jarrun.

Pääpaino jatkossa tosiaan jarrutreenissä, koska suoranopeuksien perusteella avaukset onnistuu suhteellisen hyvin, koska Alastaron pääsuoralle sai uudella mopolla melkein saman (230km/h) huippunopeuden kuin vanhalla Kemoran katsomosuoralle (236km/h). Kyllä toi voima vaan on kiva juttu.

Alastaron ekan mutka ja Palmas tuli todettua hyviksi paikoiksi harjoitella jarrumerkin siirtoa: Ekassa mutkassa on mahdollisuus vetää kiihdytysradan kautta varikolle jos menee pitkäksi ja Palmasissa rata on leveä, joten siellä on n. 10 metriä tilaa jarruttaa pitkäksi. Ekan mutkan optio tulikin kerran käytettyä kun perä oli 30cm irti radasta siinä vaiheessa kun olisi pitänyt taittaa sisään. Taustahan tuossa oli se, että Kesseli ajeli hissukseen Panigalella edellä ja meinasi päästä vähän karkuun. Minä sitten nerona päätin, että otan tuossa suoralla vähän kiinni, kun jarrutan 10m normaalia myöhemmin. Ei kyllä ollu välttämättä se paras paikka kuroo eroa kiinni näin jälkeenpäin aatellen. :)
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: app - 16.05.12 - klo:06:55
Samaa olen koittanut parantaa viime kesästä lähtien; mutkiin jarrulla tuloa. Niisä me aikaa parannetaan. Vielä kun löytyy paremmat linjat, ja tarkentuu paikat, niin parempaa tulee.
Lemminkäinen on myös erittäin hyvä jarutreenimutka. Varaa mokata aika pahastikkin ilman ulos menoa.
Avaukset taas tuntuu olevan eniten kiinni siitä, miten on kanttia tosiaan jättää se jarruihin viime tippaan, ettei lähtönopeus tipu liikaa. Treeniä treeniä treeniä.

Minä lähden nyt ihailemaan Ahveniston suojakaiteita.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Vuorela - 16.05.12 - klo:08:13
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 15.05.12 - klo:23:52
Pakko lisätä tähän oma huomio viime sunnuntailta: Koko päivä tuli ajeltua tollasta 1:29-1:27.5 kierrosaikaa. Alkupäivästä hajonta oli aika isoa, mutta loppupäivästä alkoi vakiintumaan 1:28 alkusiin ja setissä aina yks tai kaks tuurikierrosta 1:27 puolelle. Yritin ajella suhteellisen rennosti ja painottaa treenin jarruissa rentona pysymiseen. Eli siis munat vasten tankkia ja kädet rennoksi. Aika hyvin siinä onnistuinkin: Aiemmin en uskonu, että kädet täysin rentona olisi mahdollista jarruttaa, mutta esim. palmasin ja lemminkäisen jarruun tämä alkoi onnistumaan tosi hyvin. Vaikka jarruttaminen oli rentoa, ei kierrosajoissa tapahtunut juurikaan parannusta, vaikka joka setti olikin sellainen fiilis, että nyt meni kovempaa. Vikalle setille sit läksin sillä menttaliteetilla, että kroppaa ei tartte säästellä. Tuloksena se, että muisti jarruttaa ihan reilulla jarrulla mutkaan sisään, mitä ei ollut tehnyt jostain syystä koko päivänä. Reilummassa kallistuksessa tuppaa paino jarrussa jostain syystä menemään vielä käsille, mutta jarruttamalla apeksiin asti tippui kierrosajasta reilu sekunti pois viimeisellä setillä ja huonoin kierros oli samaa tasoa kuin aiempi päivän paras. Tästä ainakin itse päättelin, että apeksiin asti kannattaa jarruttaa jos haluaa ajaa kovaa. Jatkossa treenin kohteena siis saada paino pysymään poissa käsiltä koko jarrun ajan, jolloin etusen alkavan luiston varmasti tuntee paremmin, mikä taas mahdollistaa kovemman jarrun.

Pääpaino jatkossa tosiaan jarrutreenissä, koska suoranopeuksien perusteella avaukset onnistuu suhteellisen hyvin, koska Alastaron pääsuoralle sai uudella mopolla melkein saman (230km/h) huippunopeuden kuin vanhalla Kemoran katsomosuoralle (236km/h). Kyllä toi voima vaan on kiva juttu.

Jotain samaa on ollut omassa treenaamisessa tänä keväänä. Ensin ajo tuntuu surkealta eikä saa oikein mitään aikaiseksi, kellokaan ei tykkää. Sitten kun saa jostain kaivettua luottoa keulaan ja uskaltaa mennä mutkaan edes vähän niin kuin pitäisi tuntuu ajaminen heti paremmalta ja ajasta lähtee sekunti tai pari pois. Sama homma avauksissa, jos saa keulan pysymään aisoissa ajotekniikalla uskaltaa vääntää kaasun pohjaan. Nyt kisassa sai kaasun yli 90% auki jo noin 7s ajaksi kierroksella, jos olisi käynyt pohjassa pääsuorallakin olisi lukema jo toisella kymmenellä :).

Jarrutusten dataa kun katseli, niin pääsääntöisesti tulee jarru päästettyä juuri ennen taittoa pois, keula nousee ylös ja mutka menee miten menee. Vaikka kuinka on jarruttavinaan mutkaan. Sama homma tuntuu toistuvan eri aluiella, luulee tekevänsä jotain ja data kertoo kuinka väärässä on.

Kisassa tuli palmasiin tultua vähän turhankin kovaa, ajolinja leveäksi ja (ehkä) reipas mutkaan jarrutus sai keulan luistamaan. Ei se keulan luisto niin kivaa ole että houkuttaisi välttämättä kokeilla uudestaan. Pääsyynä luistoon lienee väärä ajolinja tai jotain muuta hölmöilyä. Liekö tilanne mennyt jotenkin niin että päästänyt jarrun liian aikaisin, ajolinja reilusti leveäksi,lisää jarrua ja keula luistaa. Tuurilla pystyssä kohti seuraavaa ohitusta.

Kemoralla täytyy keskittyä ajokunnon kasvattamiseen ja toistamaan samaa suoritusta. Vähän hankala nyt yrittää kehittyä, kun ei saa kahta samanlaista kierrosta päivässä eikä kunto kestä ajaa niin paljoa kuin pitäisi.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 16.05.12 - klo:09:27
Lainaus käyttäjältä: Vuorela - 16.05.12 - klo:08:13
Kemoralla täytyy keskittyä ajokunnon kasvattamiseen ja toistamaan samaa suoritusta. Vähän hankala nyt yrittää kehittyä, kun ei saa kahta samanlaista kierrosta päivässä eikä kunto kestä ajaa niin paljoa kuin pitäisi.

Sama ohjelmassa meikäläisellä. Jo Alastarossa pyrin ajamaan koko setin vaikka välillä tuntui kunto loppuvan kesken. Kemoralla täysien settien ajelu ja riittävän rentouden hakeminen jatkuu.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 16.05.12 - klo:11:18
Lainaus käyttäjältä: Vuorela - 16.05.12 - klo:08:13Sama homma tuntuu toistuvan eri aluiella, luulee tekevänsä jotain ja data kertoo kuinka väärässä on.
Tuota ei moni usko ennen kuin näkee sen omasta datastaan.

On siitä datasta hyötyäkin, kun pystyy itse katsomaan missä niitä virheitä on.
Esim viime vuoden kerholähdön dataa kun katselin, niin huomasin pari kolme isompaa virhettä. Vaikka lähtö oli hyvä verrattuna muihin.
Nyt sunnuntaina tuon tiedon avulla oma lähtö oli entistä parempi, enää yksi isompi virhe jäljellä. Sen kun vielä saa korjattua, niin sit voikin keskittyy hienosäätöön. Datasta näkee senkin helposti; missä noita pikkujuttuja on.

Omalla perstuntumalla tuskin osaisin tehdä asioille yhtään mitään. Ts lähtö on mitä on, mutta en osaa eritellä syitä siihen jos en nää datasta palapelin eri arvoja joiden avulla se kokonaisuus rakentuu.
La-su otin 4-5 lähtötreeniä kiihdytyssuoran päässä niillä parametreillä mitä data oli antanut, ja homma rupes meneen puikkoihin.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: app - 16.05.12 - klo:20:22
Ahvenistolla tänään. 7712:lle tuli täyteen 68 kierrosta, ja tässä tulos, joka kertoo ilman olleen lämpimämpi viime- ja tänä keskiviikkona kuin kemorassa (+10) Kuin vauvan poski. Ajat nyt 1.30.60, 1.30.80, 1.31.00, 1.31.25, viimeisellä setillä.
Polvipaloilla ajettu tasan samat kiekat, mutta oikea loppu. Puku ekaa kertaa päällä viime keskiviikkona.
Mitäs raati tästä sanoo??? Alusta viturallaan? Ajoasento? ruoskakaasu? Renkaalla vielä 20-30 r, ja sitten kääntö.

Virstanpylväs tämäkin; polvipala loppuun ennen med/soft kumia  :)
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: poutis - 16.05.12 - klo:20:29
Polven nosto kosketuksen jälkeen idea_1  Kestää vaikka koko kesän samat palat
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: SuVili - 16.05.12 - klo:20:40
Lainaus käyttäjältä: poutis - 16.05.12 - klo:20:29
Polven nosto kosketuksen jälkeen idea_1  Kestää vaikka koko kesän samat palat
komppaan edellistä, haettava vaan se tuntuma ja sitten polvi irti. muuten menee palaa paljon.
Ensin on halu saada polvi pala kuluun ja sitten tarttee opetella säästään sitä.  :-X
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: app - 16.05.12 - klo:20:53
Laitan Berikin palan tilalle, joka kestää koko kesän. Gimoton muovi on kehnolaatuista. Ainoa mutka missä laahaan, koska se on siinä hyvä kallistusvaran säädin, on hevosenkenkä.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Vuorela - 21.05.12 - klo:16:13
Lainaus käyttäjältä: Vuorela - 16.05.12 - klo:08:13
Kemoralla täytyy keskittyä ajokunnon kasvattamiseen ja toistamaan samaa suoritusta. Vähän hankala nyt yrittää kehittyä, kun ei saa kahta samanlaista kierrosta päivässä eikä kunto kestä ajaa niin paljoa kuin pitäisi.

Heti alkoi ajaminen parantumaan kun ajoi setit kokonaan. Pitää vaan vauhdin sellaisena että saa ajettua setit kokonaan. Viisi settiä ehti kahdessa päivässä ajaa kelien ja muiden touhujen ohessa, mutta kierroksia tuli kuitenkin kuutisen kymmentä.

Jossain oli kommentti "ei kai kukaan jarrua pumppaa" Tuo oli hyvä, kun tuosta ja keskusteluista varikolla keksi alkaa pumppaamaan jarrua ja pääsi samalla sovittamaan vauhdin mutkaan paremmin  cool_gif Toisin sanoen ei jarruta vauhtia liian aikaisin pois vaan jarrua pumppailemalla katsoo vauhdin semmoiseksi että vielä käännettäessä voi jarruttaa. Tästä älyämisestä kiitos jollekin keltaisen värin hyljänneelle Yamaha kuskille  peukku_1.

Enemmän juttua tästäkin löytyy blogista: http://mikavuorelaracing.blogspot.com/2012/05/lisaa-treenia.html (http://mikavuorelaracing.blogspot.com/2012/05/lisaa-treenia.html)
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: APRR - 21.05.12 - klo:19:28
Lainaus käyttäjältä: app - 16.05.12 - klo:20:53
Laitan Berikin palan tilalle, joka kestää koko kesän. Gimoton muovi on kehnolaatuista. Ainoa mutka missä laahaan, koska se on siinä hyvä kallistusvaran säädin, on hevosenkenkä.

Mulla on Berikin palat kolmen päivän ajon jälkeen miltei vaihtokunnossa.. ja ne on jo käännetty kerran ympäri  bike_leaning   Berikin puvun olkapäät on sen sijaan kestävää tavaraa  peukku_1
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 21.05.12 - klo:20:56
Lainaus käyttäjältä: APRR - 21.05.12 - klo:19:28
Lainaus käyttäjältä: app - 16.05.12 - klo:20:53
Laitan Berikin palan tilalle, joka kestää koko kesän. Gimoton muovi on kehnolaatuista. Ainoa mutka missä laahaan, koska se on siinä hyvä kallistusvaran säädin, on hevosenkenkä.

Mulla on Berikin palat kolmen päivän ajon jälkeen miltei vaihtokunnossa.. ja ne on jo käännetty kerran ympäri  bike_leaning   Berikin puvun olkapäät on sen sijaan kestävää tavaraa  peukku_1

Elekee nojatko koko painolla sitä palaa vasten niin ne alkaa kestämään. Itellä samat palat käytössä kuin viime kaudella ja tätä vauhtia näillä samoilla ajetaan vielä 2015.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 21.05.12 - klo:21:26
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 21.05.12 - klo:20:56
Lainaus käyttäjältä: APRR - 21.05.12 - klo:19:28
Lainaus käyttäjältä: app - 16.05.12 - klo:20:53
Laitan Berikin palan tilalle, joka kestää koko kesän. Gimoton muovi on kehnolaatuista. Ainoa mutka missä laahaan, koska se on siinä hyvä kallistusvaran säädin, on hevosenkenkä.

Mulla on Berikin palat kolmen päivän ajon jälkeen miltei vaihtokunnossa.. ja ne on jo käännetty kerran ympäri  bike_leaning   Berikin puvun olkapäät on sen sijaan kestävää tavaraa  peukku_1

Elekee nojatko koko painolla sitä palaa vasten niin ne alkaa kestämään. Itellä samat palat käytössä kuin viime kaudella ja tätä vauhtia näillä samoilla ajetaan vielä 2015.

Nii! Eka pistetää polvi vajaan vaaksan verran ulos, ja sit kallistetaan mopoa sen verran ett polvi ottaa hellästi kosketusta, ja sit pidetään mopo siin kulmassa, ja nostetaan polvee pillunkarvan verran ylös, jolloin polvipalan ja radan väliin jäävä sub-sooninen ilmapatja kantaa polven polvipalan kulumatta.  tongue_2
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: app - 21.05.12 - klo:23:25
Lainaus käyttäjältä: murmela - 21.05.12 - klo:21:26
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 21.05.12 - klo:20:56
Lainaus käyttäjältä: APRR - 21.05.12 - klo:19:28
Lainaus käyttäjältä: app - 16.05.12 - klo:20:53
Laitan Berikin palan tilalle, joka kestää koko kesän. Gimoton muovi on kehnolaatuista. Ainoa mutka missä laahaan, koska se on siinä hyvä kallistusvaran säädin, on hevosenkenkä.

Mulla on Berikin palat kolmen päivän ajon jälkeen miltei vaihtokunnossa.. ja ne on jo käännetty kerran ympäri  bike_leaning   Berikin puvun olkapäät on sen sijaan kestävää tavaraa  peukku_1

Elekee nojatko koko painolla sitä palaa vasten niin ne alkaa kestämään. Itellä samat palat käytössä kuin viime kaudella ja tätä vauhtia näillä samoilla ajetaan vielä 2015.

Nii! Eka pistetää polvi vajaan vaaksan verran ulos, ja sit kallistetaan mopoa sen verran ett polvi ottaa hellästi kosketusta, ja sit pidetään mopo siin kulmassa, ja nostetaan polvee pillunkarvan verran ylös, jolloin polvipalan ja radan väliin jäävä sub-sooninen ilmapatja kantaa polven polvipalan kulumatta.  tongue_2

Alastarossa 23 kierrosta tänään, ja vanha jo 3 päivää kulutettu Gimoton pala alla. Ei mennyt pahempaan kuntoon, siellä kun ei ole kunnon hevosenkenkää. Pitää keskiviikkona piirtää Apparan kenkään loputkin pois. Polvipalalla tulee painaa niin kovaa rataa vasten, että polvi ei jäähdy, ja nivel jäykisty viimasta. Renkaat säästyvär myös, kun paino on polvella. Äläkääkä nuoret kollit tätä Devilin ja Allahin totuutta kyseenalaistako knuppel_2
Eturenkaan sain ihan kunnon luistoon viimeisen neulansilmän jarrussa, mutta en alta. Absi taitaa olla aika pätevä, kun ei edes hätkähdyttänyt (minä ehkä en).
Kaksi tuntia ehti vaan ajaa, ja 5 + 5 + 5 + 13 kierrosta, ja paras aika vaatimaton 1.29.50. Meni  viimeinen pitkä setti possujunan jatkona monta kierrosta aika tasaista 1.30, alle ja yli, mutta ohi ei ollut paukkuja kavereista yrittää.
Huomioin myös, että ratakunto on löytynyt; ei ollut mitään tuskaa ajaa 13 kierrosta putkeen, kun vauhti oli ainoastaan ~99.999% maksimista.

Joka tapauksessa pirun hyvä fiilis oli, ja seuraavalla kerralla ottanen tuosta pois jonkun verran ~1-2 s.
Ahvenistolla tavoite ylihuomenna 1.29.xx. Uskon että menee, jos ei mene nurin.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Kelvoton - 22.05.12 - klo:06:22
Lainaus käyttäjältä: Vuorela - 21.05.12 - klo:16:13
Jossain oli kommentti "ei kai kukaan jarrua pumppaa" Tuo oli hyvä, kun tuosta ja keskusteluista varikolla keksi alkaa pumppaamaan jarrua ja pääsi samalla sovittamaan vauhdin mutkaan paremmin  cool_gif Toisin sanoen ei jarruta vauhtia liian aikaisin pois vaan jarrua pumppailemalla katsoo vauhdin semmoiseksi että vielä käännettäessä voi jarruttaa. Tästä älyämisestä kiitos jollekin keltaisen värin hyljänneelle Yamaha kuskille  peukku_1.

Hyvä että pystyy "auttamaan" edes muita kun tuo oma ajaminen on vielä pikkasen hukassa. Toisaalta eihän tässä mikään kiire ole 1. starttihan on vasta lauantaina :o.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: app - 22.05.12 - klo:06:57
Lainaus käyttäjältä: Kelvoton - 22.05.12 - klo:06:22
Lainaus käyttäjältä: Vuorela - 21.05.12 - klo:16:13
Jossain oli kommentti "ei kai kukaan jarrua pumppaa" Tuo oli hyvä, kun tuosta ja keskusteluista varikolla keksi alkaa pumppaamaan jarrua ja pääsi samalla sovittamaan vauhdin mutkaan paremmin  cool_gif Toisin sanoen ei jarruta vauhtia liian aikaisin pois vaan jarrua pumppailemalla katsoo vauhdin semmoiseksi että vielä käännettäessä voi jarruttaa. Tästä älyämisestä kiitos jollekin keltaisen värin hyljänneelle Yamaha kuskille  peukku_1.

Hyvä että pystyy "auttamaan" edes muita kun tuo oma ajaminen on vielä pikkasen hukassa. Toisaalta eihän tässä mikään kiire ole 1. starttihan on vasta lauantaina :o.

Minä taisin kirjoittaa jossain "ei kai kukaan avauksessa kaasua pumppaa", mutta mikään ei päde mihinkään, kun hyvin perustelee, ja jarrutusta kallistaessa on vähän pakkokin noin treenata, niin kauan kun jarrupaikat alkaa löytymään. Alussa pidin sormia jarrukahvalla mutkissa siihen pisteeseen asti, missä kuvittelen sen paikan olevan, jossa kovaa ajavat vaihtavat kaasulle. Se pikku hiljaa pakottaa jättämään kaasun himmaamisen myöhemmäksi, kun ei pysty avaamaan liian aikaisin. Se tunne kun kyrsii vauhdin kuoleentuessa joka kerta samaan mutkaan tullessa, tuntuu antavan hyvin rohkeutta jatkaa pidemmälle ja pidemmälle kaasulla.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 24.07.12 - klo:18:54
Lainaus käyttäjältä: jarska - 15.05.12 - klo:20:33
Lainaus käyttäjältä: app - 15.05.12 - klo:18:28
Alussa kannattaa opetella pitämään sormet jarrukahvalla siihen pisteeseen asti, mihin jarrulla pitäisi tulla.
Hyvä muistaa myös, että kaikki mutkat eivät ole ajettavissa jarrulla apeksiin asti. Vauhdikkaimmat, varsinkin alussa, pitää ottaa varovammin.

Jep, alkuun se vaan hirvittää edes pitää sormia kaffalla kun tulee mutkaan, saatikka sitten puristaa...varovasti.
Myöskin vaihto "wanhasta" vauhdikkaammasta mutkaan taittamisesta-->jarrulla tuloon, aiheutti vauhdin  lähes tyystin loppumisen kesken mutkan. :D

Lainaan muistin virkistämiseksi omaa juttuani ja Motoparkissa tuli taas ahaa-elämys, ehkä...viisaammat kertokaa pliis..
eli kun olen kovasti treenannut tätä jarrulla mutkaan tuloa, huomasin et olen ehkä jo liikaakin pitänyt jarrua mutkaa kohden ja vauhti niissä on hiipunut liiaksi.
Olen yrittänyt ajaa lähemmäs jarrupaikkoja, siitä jarrua rohkeemmin/rajummin, mut "jättänyt" jarrua liiaksi apeksia kohden ja hirvee kiire kaasulle jottei vauhti tyssää ihan kokonaan.
Varmaan vaikeesti selitetty, mut pari kaveria näytti ajolinjoja, ajoivat n. 1.38-1.39 vauhteja kellon mukaan(nopeempia, mut pyysin näyttämään linjat, kun oli jo unohtunut), en ensin meinannut pysyä perässä, mut sitten hokasin löysätä jarrua hieman mutkaa kohden, enempi kallistusta + mutkanopeutta ja johan alkoi kulkemaan kuin tanssi.
Ei ole ensimmäinen kerta kun jotain treenaan ja menee överiksi, oliskohan tuossa käynyt juuri niin?
Otsikko: Re: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: mic - 24.07.12 - klo:19:03
Kyllä tähän on ainoana selityksenä liian hiljainen vauhti. Et pysty jarruttamaan pyörästä "liikaa" vauhtia pois jos tulet riittävän kovin. Eli jarrutat siis liian aikaisin suhteessa vauhtiin ja toistapäin.

Sitten kun etunen lähtee alta ensimmäisen kerran johtuen liian kovasta jarrusta niin ollaan riittävän pitkällä. Ja sinne on oikeasti noissa vauhdeissa ihan järjetön matka. Jos painoa on taitossa riittävästi eturenkaalla ja pyörä oikein kallistettu, joutuu siinä melkein tekemään töitä että sen etusen saa alta. Joka jätkä osaa kyllä avauksessa heittää sen perseen altansa, mutta keulan alta saaminen vaatii paljon enemmän.

Sent from my GT-I9100 using Tapatalk 2
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 24.07.12 - klo:20:29
Kiitos mic, pitää yrittää korjata jarrutuksen ja vauhdin suhdetta.
Sitä näköjään keskittyy yhteen asiaan ja unohtaa toisen.
Otsikko: Re: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: mic - 24.07.12 - klo:20:42
Sieltä se löytyy se oikea suhde. Joka tapauksessa nopeampi tapa on mennä riittävän kovalla jarrulla sisään, kuin se että yrittää kaasulla korjailla. Samalla saat jarruilla keulan "kasaan" ja pyörä taittuu helpommin mutkaan.

Sent from my GT-P7300 using Tapatalk 2
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: app - 24.07.12 - klo:21:05
Lainaus käyttäjältä: jarska - 24.07.12 - klo:20:29
Kiitos mic, pitää yrittää korjata jarrutuksen ja vauhdin suhdetta.
Sitä näköjään keskittyy yhteen asiaan ja unohtaa toisen.

Uskon tähän kuin vuoreen: Jarrulla mutkiin tuloa pitää harjoitella sillä radalla, millä on eniten ajanut. Kun sinulla on jo se rytmi mutkien välissä selkärangassa, ja pidempien suorien päissä jarrupaikat. Lisäksi linjat on jo vakioituneet, vaikka persiistä olisivatkin. Silloin vasta sinä voit keskittyä jättämään kierros kierrokseltä jarrua aavistuksen myöhemmäksi. Voit myös tulla erilaisella tavalla kokeeksi mutkaan; aloita jarru aavistuksen aikaisessa, ja tule mutkaan pehmeämmällä jarrulla, jolloin mopo ei nyökkäile, samalla päästen apeksiin asti painaen. Justiina tällä viimeisellä tyylillä paransin aika-ajossa keralla perjantain parasta 1.28.15--->1.26.5. En ollut uskoa silmiäni, kun menin katsomaan tuloksia. Luulin ajaneeni ~1.29-1.30 vauhtia.

Kemoraan Jarska viikonlopuksi mukaan (jos on harjoitusaikaa ei-kisailijoille). Ajellaan kimpassa, kun ollaan siellä saman vauhtisia, ja tehdään enkat. Renkaita piisaa mulla, kun on jäänyt ihan liian vähäisiksi ratapäivät tänä kesänä sateiden ja kiireiden takia.

Eri ratojen kiertely aloittelijoilla, kuten me, ei tee muuta kun sekottaa pakkaa koko ajan, kun aina kaikki lähtee nollapisteestä.
Itse opin aikanaan ajamaan Slotracingia kotiradalani, joka oli meidän talonmiesasunnon isossa salissa. Sain luvan ajaa radalla joka ilta iitsekseni, kun hoidin akustoja ja ylläpidin rataa. Niin meni muutama vuosi, ja kun sain rahaa sen verran kasaan, että menin ekaa kertaa Helsinkiin aivan erilaiselle radalle, opin sen noin tunnissa, ja kisassa otin ylivoimaisen voiton G20-luokassa. Helsinkiläiset ihmetteli kun täysin tuntematon maalaispoika tuli ja pesi heidät kotiradallaan. Eivät tienneet, että olin ainoa Suomessa, jonka oman huoneen oven takana oli rata, jota tahkosin kaiket illat innostuspäissäni. Muut saivat harjoitella ehkä 2 iltana viikossa pari hassua tuntia. Kahtena seuraavana vuonna voitin lähes kaikki kisat, johin osallistuin, SM:N Seinäjoella samaan tyyliin; 1 tunti rataan tutustumista, ja ekalta kierrokselta lähtien vedin kaulaa muihin. Ei auttanut kokeneemman Seinäjokelaisen, edellisvuoden saman luokan mestarin kotiratakaan.

Sinuna opettelisin mahdollisimman paljon vaan siellä Kemorassa ajamista. Kun siellä pääset 1.12, niin ei mitään hätää sen jälkeen vaikkapa Alastarossa. Päivässä rata tutuksi, ja kisaan.

Mototiikka on tärkein, ja se tulee vaan treenaamalla. Ei mitään apua näistä palstateoretisoinneista lopulta. Ja jos on mahdollisuus, aina kannattaa mennä näiden kisakokemusta omaavien ajajien ratakursseille, niin saa perustan oikeaoppiselle harjoittelulle. Itse sen jälkeen työstämään oppeja rutiiniksi.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 24.07.12 - klo:21:59
Lainaus käyttäjältä: app - 24.07.12 - klo:21:05
Lainaus käyttäjältä: jarska - 24.07.12 - klo:20:29
Kiitos mic, pitää yrittää korjata jarrutuksen ja vauhdin suhdetta.
Sitä näköjään keskittyy yhteen asiaan ja unohtaa toisen.

Uskon tähän kuin vuoreen: Jarrulla mutkiin tuloa pitää harjoitella sillä radalla, millä on eniten ajanut. Kun sinulla on jo se rytmi mutkien välissä selkärangassa, ja pidempien suorien päissä jarrupaikat. Lisäksi linjat on jo vakioituneet, vaikka persiistä olisivatkin. Silloin vasta sinä voit keskittyä jättämään kierros kierrokseltä jarrua aavistuksen myöhemmäksi. Voit myös tulla erilaisella tavalla kokeeksi mutkaan; aloita jarru aavistuksen aikaisessa, ja tule mutkaan pehmeämmällä jarrulla, jolloin mopo ei nyökkäile, samalla päästen apeksiin asti painaen. Justiina tällä viimeisellä tyylillä paransin aika-ajossa keralla perjantain parasta 1.28.15--->1.26.5. En ollut uskoa silmiäni, kun menin katsomaan tuloksia. Luulin ajaneeni ~1.29-1.30 vauhtia.

Kemoraan Jarska viikonlopuksi mukaan (jos on harjoitusaikaa ei-kisailijoille). Ajellaan kimpassa, kun ollaan siellä saman vauhtisia, ja tehdään enkat. Renkaita piisaa mulla, kun on jäänyt ihan liian vähäisiksi ratapäivät tänä kesänä sateiden ja kiireiden takia.

Eri ratojen kiertely aloittelijoilla, kuten me, ei tee muuta kun sekottaa pakkaa koko ajan, kun aina kaikki lähtee nollapisteestä.
Itse opin aikanaan ajamaan Slotracingia kotiradalani, joka oli meidän talonmiesasunnon isossa salissa. Sain luvan ajaa radalla joka ilta iitsekseni, kun hoidin akustoja ja ylläpidin rataa. Niin meni muutama vuosi, ja kun sain rahaa sen verran kasaan, että menin ekaa kertaa Helsinkiin aivan erilaiselle radalle, opin sen noin tunnissa, ja kisassa otin ylivoimaisen voiton G20-luokassa. Helsinkiläiset ihmetteli kun täysin tuntematon maalaispoika tuli ja pesi heidät kotiradallaan. Eivät tienneet, että olin ainoa Suomessa, jonka oman huoneen oven takana oli rata, jota tahkosin kaiket illat innostuspäissäni. Muut saivat harjoitella ehkä 2 iltana viikossa pari hassua tuntia. Kahtena seuraavana vuonna voitin lähes kaikki kisat, johin osallistuin, SM:N Seinäjoella samaan tyyliin; 1 tunti rataan tutustumista, ja ekalta kierrokselta lähtien vedin kaulaa muihin. Ei auttanut kokeneemman Seinäjokelaisen, edellisvuoden saman luokan mestarin kotiratakaan.

Sinuna opettelisin mahdollisimman paljon vaan siellä Kemorassa ajamista. Kun siellä pääset 1.12, niin ei mitään hätää sen jälkeen vaikkapa Alastarossa. Päivässä rata tutuksi, ja kisaan.

Mototiikka on tärkein, ja se tulee vaan treenaamalla. Ei mitään apua näistä palstateoretisoinneista lopulta. Ja jos on mahdollisuus, aina kannattaa mennä näiden kisakokemusta omaavien ajajien ratakursseille, niin saa perustan oikeaoppiselle harjoittelulle. Itse sen jälkeen työstämään oppeja rutiiniksi.

Motoparkissa juurikin kokeilin tuota alkuun kovaa ja loppuun vähän pehmeempää jarrutusta apeksia kohti, se toimi ja vauhdit nousi.
Siinä se mun "ongelma" väliin olikin kun jarrutus koveni suhteessa vauhtiin liikaa, näin uskon ja tätä korjailen.
En mä silti minnekään alkutasolle ole vaipunut, ainakaan omasta mielestäni...pientä väärään suuntaan vetoa vaan välillä.

Kemora on väliin tylsistyttänyt kun oon siellä niin paljon ajanu, mulla kun ei ole se aikojen parantaminen tärkein juttu, niin vaihtelun vuoksi tosi piristävää ajaa muillakin radoilla.
Toki ajatkin on kiva saada paraneen, mut ei tässä mikään kiire ole, nuori, villi ja viriili mies.

Jos vkloppuna vielä mahtuu mukaan ja suinkin ehdin niin Kemoraan tulen.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: raukkis - 28.07.12 - klo:10:15
mitenkähän tuo mahtaa olla, onko ratakäyttöön tehdystä pyörästä (alusta, moottorinsäädöt tms.) hyötyä kehityksen kannalta? Vai onko oppi tehokkaampaa vai heikompaa vakiopyörällä..
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 28.07.12 - klo:10:31
Lainaus käyttäjältä: raukkis - 28.07.12 - klo:10:15
mitenkähän tuo mahtaa olla, onko ratakäyttöön tehdystä pyörästä (alusta, moottorinsäädöt tms.) hyötyä kehityksen kannalta? Vai onko oppi tehokkaampaa vai heikompaa vakiopyörällä..
Riippuu ihan siitä millanen se vakio tai ratapyörä on.
Mut karrikoiden; jos se ratapyörä antaa paremman ajoasennon/tuen klipareiden/jalkatappisarjan/ratapenkin avulla, ja alustassa on sulle sopivat jouset ja vaimennukset, ja ratastus/pikakaasu/kaasuvaste säädetty sopivaks;
niin onhan se ihan perkeleesti järkevämpi peruslähtökohta nimenomaan rata-ajokehitystä silmällä pitäen.
Toki vakiolullallakin oppii ajamaan, mutta sen käytös ei ole yhtä loogista radalla kuin ratamopon, jossa sulla on kaikki peruspalikat sopivana perustana minkä päälle rakentaa sitä omaa kehitystä.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: slowrider - 28.07.12 - klo:10:46
Ainakin omalla kohdalla ero oli hurja kun vaihtoi kilvettömään. Jo siitä syystä että samaan hintaan kun vanhan kilvellisen myi sai tilalle 4 vuotta uudemman ja 2 "korimallia" tuoreemman pyörän missä oli jo alusta, jarrut jne lähtökohtaisesti jo paremmat.

Mutta jos on varaa ajaa tuoreella kilvellisellä, niin painon mukaan tehdyllä/säädetyllä alustalla pääsee takuulla jo pitkälle


Otsikko: Re: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: mic - 29.07.12 - klo:10:46
Lainaus käyttäjältä: slowrider - 28.07.12 - klo:10:46
Ainakin omalla kohdalla ero oli hurja kun vaihtoi kilvettömään. Jo siitä syystä että samaan hintaan kun vanhan kilvellisen myi sai tilalle 4 vuotta uudemman ja 2 "korimallia" tuoreemman pyörän missä oli jo alusta, jarrut jne lähtökohtaisesti jo paremmat.

Mutta jos on varaa ajaa tuoreella kilvellisellä, niin painon mukaan tehdyllä/säädetyllä alustalla pääsee takuulla jo pitkälle

Itse olen nyt lähtenyt täysin toiseen suuntaan. Ensin tuli ajettua kilpaa täysin varustellulla Vehnän vanhalla -08 R1:llä ja nyt tämä kesä täysin vakiolla -06 R6R:llä. Kutosessa ei siis ole muuta kuin kuitukatteet ja shifteri.

Kuussatkulla en ole ennen ajanut joten ajaminen pitää opetella muutenkin uusiksi. Nyt takana 8 ratapäivää alastarolla ja paras aika 1.26.3. Tonnisella parhaaksi jäi 1.23.5. Koko ajan luottoa tulee lisää, mutta mun painolla alustan pohjaamisen kanssa tulee ongelmia. Tavoitteena olis päästä tolla 1.24 puolelle niin olisin tyytyväinen.

Eli nyt siis mentiin vanhempaan tehottomampaan ja ilman alustapalikoita olevaan pyörään, mutta kivaa on :) Yllättävän pitkälle ne tuollaisenaankin riittää.

Sent from my GT-I9100 using Tapatalk 2
Otsikko: Vs: Re: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: slowrider - 29.07.12 - klo:11:11
Lainaus käyttäjältä: mic - 29.07.12 - klo:10:46
Lainaus käyttäjältä: slowrider - 28.07.12 - klo:10:46
Ainakin omalla kohdalla ero oli hurja kun vaihtoi kilvettömään. Jo siitä syystä että samaan hintaan kun vanhan kilvellisen myi sai tilalle 4 vuotta uudemman ja 2 "korimallia" tuoreemman pyörän missä oli jo alusta, jarrut jne lähtökohtaisesti jo paremmat.

Mutta jos on varaa ajaa tuoreella kilvellisellä, niin painon mukaan tehdyllä/säädetyllä alustalla pääsee takuulla jo pitkälle

Itse olen nyt lähtenyt täysin toiseen suuntaan. Ensin tuli ajettua kilpaa täysin varustellulla Vehnän vanhalla -08 R1:llä ja nyt tämä kesä täysin vakiolla -06 R6R:llä. Kutosessa ei siis ole muuta kuin kuitukatteet ja shifteri.

Kuussatkulla en ole ennen ajanut joten ajaminen pitää opetella muutenkin uusiksi. Nyt takana 8 ratapäivää alastarolla ja paras aika 1.26.3. Tonnisella parhaaksi jäi 1.23.5. Koko ajan luottoa tulee lisää, mutta mun painolla alustan pohjaamisen kanssa tulee ongelmia. Tavoitteena olis päästä tolla 1.24 puolelle niin olisin tyytyväinen.

Eli nyt siis mentiin vanhempaan tehottomampaan ja ilman alustapalikoita olevaan pyörään, mutta kivaa on :) Yllättävän pitkälle ne tuollaisenaankin riittää.

Sent from my GT-I9100 using Tapatalk 2

Niin no mullakin alusta on ihan vakio-osilla mutta shimmitetty ja jouset vaihdettu. Lisäksi ohjausiskari vaihdettu. Muuten voisi sanoa että teknisesti vakio kusiainen. Aika lailla samoilla modeilla oli edellinenkin 4 vuotta vanhempi kilvellinen kusiainen. tämä kilvetön vain 4 vuotta uudempi ja jäi vielä 500e rahaakin kun vaihtoi..

Se kyllä totta että ainakin alastarolla kusiaisella ajo vaatii ehkä "enemmän" opettelua. Jo pelkästään suoranopeudet jää senverran pienemmiksi kun tonnisella että kirittävää mutkiin jää paljon. Ainakin itse huomannut että varsinkin mutkien ulostuloihin pitää saada kaikki mahdollinen hierottua kuntoon että jotain mahdollisuutta isompien ohitteluun olisi. Tuolla racehrono data-ketjussa kun olen katsellut niin itselläkään ei mutkaosuuksilla enää pahasti tule turpaan, mutta suorilla ja esim. 3-mutkan,palmasin ja pääsuoran avauksessa jää hurjasti kilosiin verrattuna. Sen kerran kun kemorassa taas olen ajanut niin siellä tuntui enemmänkin olevan uskalluksesta kiinni...
Otsikko: Re: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: mic - 29.07.12 - klo:11:19
Jouset ja shimmaus auttais kyllä munkin kohdalla ihan mielettömästä kun keula pohjaa jatkuvasti. Mut ajattelin nyt kokeilla ensin kuinka pitkälle tolla vielä pääsee ja katsotaan niitä jousia sitten joskus.

Ideana siis testata kuinka kovaa tolla itse pääsen täysin vakiona. Hevosvoimia ei ole kuin 70 heppaa vähemmän takapyörällä mitä oli mun R1:ssä.

Sent from my GT-I9100 using Tapatalk 2
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: app - 03.08.12 - klo:08:28
Olen päättänyt lopettaa ultrajuoksun kokonaan, tosin pakon edessä polvivamman takia, jota ei pystytä juoksukuntoon korjaamaan. Ratailu on ollut erinomainen henkireikä tässä kohtaa tähän puuduttavaan maalaisarkeen, mutta nyt on innostus niin kova, että alan panostaa sen minkä näillä lahjoilla, tällä budjetilla, ja näillä ikävuosilla kykenen.
Jos tähän asti olen mennytkin hiukan vasurilla harjoittelun suhteen, vastedes pidän kiinni siitä, että olen ikäluokassani ensi kaudella fysiikan suhteen eturivin henkilöitä. Aikaa ja motivaatiota riittää, ja kuntopohja on nyt jo kohtuullinen, muutoksia vaan treenimenetelmiin, eli aerobista ja anaerobista kestävyysharjoittelua yhdistetynä kestovoimaan salilla. Kurinalainen harjoittelu on olut elämäntapa, ja tämän nyt pari kuukautta kestäneen löysän kesäloman jälkeen alkaa ohjelmallinen harjoittelu. menen samalla tyylillä kuin ultrapuolellakin: Alkoholille nollalinja (alkoi 13.7), ja syöminen ravinnon tankkausta, eikä herkuttelua, vain 1 herkkupala/päivä. Rasvaprosentin vedän suunnilleen viime talviseen (5.7% pihtimittaus Paavo Nurmi-keskus), ja fyysisen treenin kokonaismäärä 12-16 h/vko netto.

Asuntolainan loputtua juuri, ja moponkin viimeisten osamaksujen lakatessa kohta, pystyn investoimaan riittävästi harjoitteluun, ilman että tarvitsee jättää ratapäiviä talouden takia väliin; ei ne suuret tulot, vaan pienet menot. En esimerkiksi ole viimeisen kalenterivuoden aikana ole käynyt ravintoloissa kuin tasan yhden kerran. Pienessä maalaiskylässä asuessa heräteostoksetkin ovat pyöreä 0. Askeetinen elämä on tullut ultramisen myötä elämäntavaksi, enkä törsää muualla kuin ratapuuhissa, joka onkin sitten sitä hardcore-meniningillä.

Minulla on ollut kv-juoksumatkoilla "satasan sponsoreita" pari kappaletta, jotka ovat pistäneet minulle matkat, hotellit ym kulungit, eikä ole tarvinnut varusteitakaan itse ostaa.

Toinen näistä halusi lähteä tukemaan tätä minun uutta harrastustanikin, ja renkaat olen sanut häneltä tälle kaudelle jo. Ensi vuonna kun aion ajaa koko sarjan läpi, ei kuulemma tarvitse huolehtia rengasasioista, kunhan kohtuudessa pysytään.

Nyt vaan pitää koittaa ajaa mahdollisimman paljon kierroksia loppuvuoden päivillä, kun on kiireiden ja sateiden takia jäänyt alkukausi todella vähäiselle treenille.

Tämä on helevetin upea harrastus, ja vihdoinkin on myös varaa panosta tähän. Nuorempana ei voinut edes kuvitella pytyvänsä tällaisia summia irrottaa jo pelkkiin välineisiin. Näkeehän sen miten äijä on täpinöissään, kun tänne foorumillekin suoltaa roskaviestejä tällä intensiteetillä.

Varkoilla aika kuluu jo ajamattakin, niin hyvä meininki on porukalla. Kestävyyslajien aktiiveilla olisi oppimista siitä kuinka asioita voi tehdä, ilman että otsa on kurtussa koko ajan. En tarkoita missään tapauksessa yleisesti, vaan ainoastaa sitä, että suvaitsematonta porukkaa on enemmän terveysintoilijoissa, kuin motoristeissa, joista osa luonnollisesti myös minun kaltaisiani viherhiirulaisia.
Omat hörhönsä on tietty lajissa kuin lajissa, mutta täällä moottoripuolella skaala on todella laaja, mikä on loistava asia. Ei tarvitse hävetä pikku juttuja omissa erikoistottumuksissaan. Täällä osataan nauraa, vaikka itkun paikka oliskin realismia.

Tuolta listalta löytyy nimi, enkä saanut tänä vuonna enää siihen lisäystä. Sitä ei kukaan teistä pysty kuvittelemaan, miten raskas paikka voi olla joku per*****n polven kierukoiden rikkoontuminen. Olen asunut lenkkarit jalassa asfaltilla viimeiset 10 vuotta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Spartathlon Minulla läpäisyt 2006, 2007, 2008, 2009 (-10 ja -11 vammojen takia pois)

Tässä maaliintulokuvia vielä. Kaksi päivää 27-33 asteen paahteessa antaa punaiset posket. Parta oli aina ajettu lähtiessä aamulla Akropolisiin starttiin.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: slowrider - 03.08.12 - klo:19:55
En nyt parempaa topiccia löytänyt, eli pistetään tänne.

Miten te oikein pyritte kehittymään ajamisessa? Toisinsanoen mitkä on keinonne saada jatkuvaa suoraviivaista kehitystä ajoon? Ajatteko joka päivän/setin täysiä tavoitellen parempia aikoja, vai keskityttäkö tietyn asian hieromiseen (joku mutka/linja, jarrupaikka jne) vai mitä?

Omassa ajossa olen yrittänyt kummallakin tavalla, mutta tuntuu että kummassakin on huonot puolet. Kun ajaa nopeaa kierrosta tavoitellen, niin sillon mentävä lähempänä limittiä ja sillon taas uusien linjojen tms testailuun ei tule perehdyttyä kun pakkotilanteessa. Eli todennäköisesti huonot linjat/asennon virheet jne vain pysyvät mukana ja jossain vaiheessa se eka kaato on edessä...

Sitten taas kun alkaa jotain tiettyä hommaa hieromaan, niin se itse ajo menee "laiskaksi" ja kierrosajat/vauhti tippuu niin paljon että ajo menee ehkä liikaa sinne mukavuusalueelle pienellä riskillä. Sillon taas kaiken järjen mukaan opetellut linjat jne eivät ole suoraan käytettäviä/hyödyllisiä nopeammassa vauhdissa? Nyt muutamana päivänä olen tätä yrittänyt mutta ajat tippuu parhaista ajoista jopa 5s/kierros, vaikka ajaessa on tuntuma että mennään lujaa...

Onko siis kierrosaikojen/nopeudeen noston kannalta parempi ajaa lähellä limittiä vai hieroa asioita pikkuhiljaa kuntoon ja odottaa että nopeus vain pikkuhiljaa alkaisi löytymään?

Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 03.08.12 - klo:21:24
Lainaus käyttäjältä: slowrider - 03.08.12 - klo:19:55Onko siis kierrosaikojen/nopeudeen noston kannalta parempi ajaa lähellä limittiä vai hieroa asioita pikkuhiljaa kuntoon ja odottaa että nopeus vain pikkuhiljaa alkaisi löytymään?
Kannattaa ajaa niin lähellä omaa limittiä, että pystyy keskittymään yhden tai kahden asian korjaamiseen per setti. Muuten vauhti laskee liikaa ja pakka hajoo.
Sieltä se nopeus pikkuhiljaa alkaa löytymään. Ja varsinkin siinä vaiheessa kun kaikki palaset pääsee samalle tasolle, niin nopeus ottaa harppauksen eteenpäin sille tasolle.
Tuo toimii ehkä noin 99%:lla ratapäivä-harrastajista.

Sitten on se 1%, joka esim elämänsä kolmatta kertaa kemorassa jollain superdukella vetelee 1.16 tjsp sen kummempia miettimättä. Totesin ko "junnulle" ett kannattais oikeesti ostaa mikä tahansa ratapeli ja kokeilla miten se kulkee, vois olla nimittäin potentiaalia.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: eri-ernesti - 03.08.12 - klo:21:49
Lainaus käyttäjältä: murmela - 03.08.12 - klo:21:24
Lainaus käyttäjältä: slowrider - 03.08.12 - klo:19:55Onko siis kierrosaikojen/nopeudeen noston kannalta parempi ajaa lähellä limittiä vai hieroa asioita pikkuhiljaa kuntoon ja odottaa että nopeus vain pikkuhiljaa alkaisi löytymään?
Kannattaa ajaa niin lähellä omaa limittiä, että pystyy keskittymään yhden tai kahden asian korjaamiseen per setti. Muuten vauhti laskee liikaa ja pakka hajoo.
Sieltä se nopeus pikkuhiljaa alkaa löytymään. Ja varsinkin siinä vaiheessa kun kaikki palaset pääsee samalle tasolle, niin nopeus ottaa harppauksen eteenpäin sille tasolle.
Tuo toimii ehkä noin 99%:lla ratapäivä-harrastajista.

Sitten on se 1%, joka esim elämänsä kolmatta kertaa kemorassa jollain superdukella vetelee 1.16 tjsp sen kummempia miettimättä. Totesin ko "junnulle" ett kannattais oikeesti ostaa mikä tahansa ratapeli ja kokeilla miten se kulkee, vois olla nimittäin potentiaalia.

Mitä sä oikein höpiset? Sähän oot kehittyny aivan helvetisti. Toistoja toistojen perään vaan, niillä sitä vauhtia tulee.

E: Piti lainata tuo lowriderin teksti eikä murmelaa.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 04.08.12 - klo:00:16
Mulla meinaa vauhdit tippua joskus liikaakin kun jotain osa-aluetta lähtee treenaan, kuten viimeksi sitä apeksiin jarrutusta.
En mä ainakaan ole koskaan saanu vauhteja paraneen yrittämällä, päinvastoin menny hosumiseksi ja riskitaso noussu turhaan.
Sitten kun on tosiaan kasannu nuot Murmelan mainittemat palaset, toistoa toiston perään ja kas...yhtäkkii alkanut rentous löytymään ja vauhdit nousseet...joko hukatulle tasolle tai sitten astetta nopeempaan suuntaan.
Gepsi mokkuli hittoon välillä ja ajaa vaan sydämensä kyllyydestä, se toimii mulla vauhdin nostoon parhaiten.

Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: app - 04.08.12 - klo:00:26
Ajanotto ei ole aina hyvä olla päällä. Itse pidin Alastaron koulutusviikolla pois, niin oli tekeminen keskittynyt ajamiseen. Kannattanee ajaa aina riittävän kovaa, että rytmi pysyy, silloinkin kun treenaa vaikkapa jarrua; jos et tule mutkiin omaa kovaa, et opi jarrunpaikkoja liian hitaalla vauhdilla, kun kuolee vauhti jne. Mä peesaan kanssa murmelaa tässä, eli rennon kovaa koko ajan, ja sitten eri seteillä avauksin päähuomio, ja jarruihin toisilla jne. Ja kun ajaa sellaista "95%" vauhtia, pystyy ajamaan pitkiä settejä kerralla, jolloin saattaa yhdellä setillä löytyä kohdilleen useampikin asia yhtaikaa. jos vetää ranteet kireinä, hajoo kaikki osa-alueet muutaman kierroksen jälkeen, ja kusee koko homma.

Siten kun on saanut osumaan päivän aikana jutuja enemmän kohdilleen, kokeilemaan setti 101% räppäystä. Meni miten meni.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: pienisopoapina - 16.08.12 - klo:10:37
Lainaus käyttäjältä: murmela - 03.08.12 - klo:21:24
Kannattaa ajaa niin lähellä omaa limittiä, että pystyy keskittymään yhden tai kahden asian korjaamiseen per setti. Muuten vauhti laskee liikaa ja pakka hajoo.
Sieltä se nopeus pikkuhiljaa alkaa löytymään. Ja varsinkin siinä vaiheessa kun kaikki palaset pääsee samalle tasolle, niin nopeus ottaa harppauksen eteenpäin sille tasolle.
Tuo toimii ehkä noin 99%:lla ratapäivä-harrastajista.

Tämä on loistoneuvo. Olen joka kerta radalla käydessäni ottanut eri parannuskohteen, johon keskityn. Kohteina on ollut kaatopeikon poisto, kahvilan mutka, pääsuoran jälkeinen mutka, katseen nosto, ylävartalon siirtäminen, kahvojen asennon muutos ja nyt viimeisenä oli jalkaterän asennon kääntö.
Kaikki vinkit olen saanut täältä palstalta. Kiitos. Vastaan olen aina väittänyt, mutta hiljaisuudessa muuttanut ajoani ohjeiden mukaan.
Vauhti on noussut hitaasti, mutta varmasti. Lähes joka kerralla on ennätys parantunut; n.1.24 -> n.1.20 -> 1.18.3 -> 1.16.6. Ja mikä tärkeintä, ajo maistuu.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Jääkone - 20.08.12 - klo:23:27
Vuosi 2010:  Elämäni ensimmäinen moottoripyörä alla. 3-4 radalla kurvailua ja tuntuu niin per*****n vaikeelta. (sporttipyörässä puhtaat touring lättänät alla, jotka muistuttaa profiililtaan about autonrengasta). Ei kelloa.

Vuosi 2011: Normaalia sport rengasta alle (PP 2CT) --> ai tällänen "retro" sporttipyöräkin oikeasti voi kääntyä jollain tavalla. Ajo paranee silmissä muutaman ratapäivän aikana, vauhtia tulee lisää ja riskitaho kasvaa kohisten  hedari_1 --> tuli lyötyä päätä seinää ihan turhaan etenkin rengastuksen kanssa, joka muuttui saippuapalaksi kahden nopean kierroksen jälkeen. Tässä vaiheessa tuli myös kello mukaan Alastarolle --> ennätys 33.5, ajossa ei yhtään tasaisuutta, jarrutuksessa tuntui kuin olisi ajanut etupyörän suohon, jarrut ei pidä --> riskitaso liian korkea. Kaikkiaan noin 5 päivää radalla, josta merkittävää kehitystä tapahtui ainoastaan 2-3 päivänä ja pyörän ominaisuudet alkoi (mukamas?  confused_thinking)  rajoittamaan kehittymistä ja etenkin ratailun kiinnostavuutta.

Vuosi 2012: Talvella toinen vannesatsi ebaysta ja käytettyä dunloppia alle. Vakiokeula saa neekerimallin virityksen eli 9.5 jouset alkuperäisten ~7.5 tilalle. Jarrujen osalta punosletkut eteen ja brembon palaa alle. --> Jumalauta täähän on hieno harrastus ja ei lainkaan niin vaikeaa miltä alkuun vaikutti. Ensikosketus päivitettyyn mopoon ja Alastarolla 1.30.
Wehnän kahden päivän ratakurssille, josta sai erittäin hyvin kommentteja "miten pitää ajaa ja mitä voisi tehdä toisin" --> ainekset itseoppimiseen ja parantamiseen on luotu 1.28.8.
Ratapäivä numero 6 ratarenkailla, la mp-tuki --> oma uusi enkka 1.26.5, ajo kulkee vaikka olo on flunssa takia aivan paska ja mopon jarrut on todella pehmeät ja tunnottomat (varmaan haukannut edellisillä päivillä vähän ilmaa ja/tai vanhat nesteet).

Mikä tärkeintä ja parasta oman ajon kannalta niin etenkin ratarenkaiden myötä ajo on saanut aivan uuden ulottuvuuden ja edellisellä kerralla pystyi koko setit (ilman ruuhkaa) ajamaan jo alle sekan sisään "enkasta" myös pehmeillä jarruilla.

Seuraava parannuskohde voisi olla mopossa nesteiden vaihto jos saisi taas jarrut taas toimimaan niin ettei tarvi joka jarruun mennessä arpoa pysähtyykö ja meneekö kahva pohjaan seuraavassa vai ei. Äijän ajossa parannuskohteita alastarossa on liuuttelun vähentäminen eli jarrut entistä myöhempään, reippaammin mutkiin sisään ja nopeat mutkat kovempaa läpi. Ja kaikki tämä toivottavasti tapahtuu lipat välttäen myös jatkossa.

Mopona kilvellinen ja vakio R1 vuosimallia -01.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Reisi - 21.08.12 - klo:08:27
@Jääkone Joo-o, ite hinkannut rataa 5 vuotta ja sitten joku ajaa 5 päivän sisällä sekunnin kovempaa, ja antaa mopolla vielä sekunnin tasoitustakin... Mut ei laiteta vielä pillejä pussiin  hedari_1
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Jääkone - 13.09.12 - klo:21:07
Lainaus käyttäjältä: Reisi - 21.08.12 - klo:08:27
@Jääkone Joo-o, ite hinkannut rataa 5 vuotta ja sitten joku ajaa 5 päivän sisällä sekunnin kovempaa, ja antaa mopolla vielä sekunnin tasoitustakin... Mut ei laiteta vielä pillejä pussiin  hedari_1


Noh, ei tää niin vakava harrastus ole ja tärkeintä on, että itse kullakin on radalla hauskaa näytti kello mitä tahansa. Itselläni on tullut ihan toinen into tähän harrastukseen tänä vuonna. Nyt enää pitäis saada järjestettyä enemmän aikaa harrastukselle (ja pistää ens kautta varten muutama päivitys louskuun).  airrev_1

Jos sulla on tavoitteena parantaa aikaa/omaa ajoa niin oletko käynyt ratakursseilla tai käytätkö chrono dataa/performance toolsia sun ajon tarkasteluun? Sieltä(kin) on helppo bongata oman ajon virheitä ja parannuskohteita.

Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 30.09.12 - klo:18:52
Mennyttä kesää ja kehitystä miettien, vaikka se nyt ei mitään huimaa ollutkaan...
Carbon, tuo ikinuori teinisetä soitteli ja kysyi, mikä/mitkä oli jutut millä sain Botnialla aikaa parannettua.
Aloin oikeen miettimään ja nämä ne oli - pikakaasu ja taakse pehmeä superbike kumi.

Vakiokaasua joutui rullaamaan sen kolme kierrosta, ennenkuin oli pohjassa...
lähdin radalle, ruuvasin totutusti(eli neitimäisesti) kaasua ja yhtäkkiin mopo lähtikin menemään hurjaa vauhtia.
Noh, ei siinä auttanut kuin yrittää pitää sarvista lujaa kiinni ja roikkua mukana.
Eikä siinä ehtinyt kuin juuri ja juuri kiivetä satulaan kun seuraava mutka tuli silmille...
äkkiä kaamea jarrutus ja kääntö samalla niin apeksiin kuin osas.
Siitä sitten taas kaasulle, joka oli yhtä äkäinen kuin edelliselläkin kerralla, rengas piti kuin tauti ja taas mentiin, samaa tahtia, seuraavaa mutkaa kohti.
Kädet täristen varikolle ja kattomaan kelloa...OHOH, siitähän lähti sekunteja...melkeen huomaamatta(eli oikeesti ns. kauhun kilometrit).


No, oikeammin ajateltuna totuus tais olla melkeen tuollanen, alkoi vaan ymmärtämään ettei yhdelläkään suoralla pidä lirutella, olkoot miten lyhyt tahansa...jarrumerkkiä vaan lähemmäs ja lähemmäs...jarrutusta rajummaksi ja ajolinjaa paremmaksi.
Mä kun en halua ottaa yhtään tarpeetonta riskiä ja ajan ennemmin silleen et lähtee kellosta aikaa jos lähtee, mut ajamisen pitää tuntua rennolta, ei repimällä.
Tällä tyylillä tuskin parannuksia kovaa tahtia tulee ens kesänäkään, mut tää sopii mulle ja on kivaa!!
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: carbon - 30.09.12 - klo:22:29
Takaisin maanpinnalle tuolta työmaailmasta. En ole pitkään aikaan kirjoitellut, josko taas skarppais.
Olen välillä lueskellut juttuja ja teidän tekemisiä. Ihan hurjan paljon on aiheita, tosi asiallisia, hienoja jotka tänne kuuluu ja sitten parit pikku napinat jotka nekin kuuluu joukkoon.
Wehnän ajokoulut kiinnostaa taas ens kesänä, toivottavasti pääsee mukaan. Hienoa että mies on rahvaan kanssa tekemisissä !
Jarskan touhua olen kateellisena seuraillut ! On äijä sitten täpinöissä täällä, kadehdittavaa. Vuosi sitten näytin hänelle ajolinjoja ym, nyt ei puhettakaan että perässä pysyisi. Hieno todiste että noinkin vanha ja romuluinen komistus oppii kunhan hinkkaa ratoja ja on halua ja taitoa laittaa pyörää ym.
App on toinen ketä seurailen jostakin syystä. Kuten Jarskakin jossain mainitsi että on se hieno kaveri, duracel-appi, väriläiskä mihin meneekin.
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Tsemppiä hänelle ens kauteen. Tarvitaan tuollaisia ukkoja !
Jukka R taitaa olla toisesta reunasta, mutta tyyli ja mikä tyyli olla framilla, on myös hienoa seurata. Tehnyt paljon mp ihmisten eteen töitä.
Ei varmaankaan ole kiitoksia liikaa tullut...

Jarskan kanssa kun juteltiin joskus että mitä täällä sivuilla tullaan tekemään, voiko sitä ohjailla, pitääkö, saako ohjailla ? Ja kuka ohjailee ja mihin suuntaan.
Taitaa mennä ihan omalla painollaan ja juuri niistä asioista mistä ollaan kiinnostuneita.
Yksi asia mikä ehkä hieman minua arveluttaa on nuo uudet jäsenet ja varsinkin sellaiset jotka ratahommia aloittelevat, miten pääsee "sisään" tänne ?
Ei ole näkynyt paljoakaan perus-alokasmaisia kysymyksiä joita varmasti on. 95% 400 sadasta jäsenestä ei paljon kirjoittele ?
Eikö kehtaa vai mikä siinä on ?

Ans kattoo miten talvi menee näillä sivuilla ? Maaliskuussa on jo kauhee kuume päällänsä.
Joko talvella varataan joku hotelli ja edustajat mukaan esittelemään uusia tuulia..? Ajetaan kilpaa pleikkareilla ? Lämmitetään kengät ja pudotetaan paineita salpaajilla.
Otsikko: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Raaseri - 29.01.13 - klo:15:03
Lainaus käyttäjältä: jarska - 29.01.13 - klo:14:39
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 29.01.13 - klo:11:04
Onkos toi Tatun mutka mistä uutisessa puhutaan juurikin toi kikkamutka? Jos uutinen pitää paikkansa, olis tuo Suomen ratojen nopein paikka mikä tarkoittaa, että itselläni olisi jarruun vauhtia 260+ ja A-kuskeilla siinä kolmen markan huitteilla. Veikkaan, että parilla ekalla kierroksella on jännäkakka housussa tolla kohtaa. :D

No just, mun päälle kun on juurikin myrkkyä nuot nopeet vauhtimutkat, ei millään uskalla vetää.
Mikä lääkkeeksi, rohkeesti vaan vauhtia lisää -asenteella- kaikki-tai ei mitään-menkööt vaikka nurin- vai?

No nopeushan ei nouse kuin nostamalla. Moni kilpaurheilu tai siihen verratava suoritus perustuu itsensä ylittämiseen. Kyllä vaikkapa voimannostossa enemmän nostetaan kuin hyvältä tuntuu. Perustuu kai omaan kykyyn sietää epämiellyttävää kipua/tunnetta suoritusta tehdessä.

Tietty se vauhdinnosto kannattaa tehdä sellaisissa harppauksissa kuin on kullekin järkevää. Voi olla fiksumpaa nostaa vaikkapa aiempaa kaarrenopeutta 160km/h:sta 180km/h, kuin kerralla 220km/h. Kun usko loppuu kesken suorituksen - se on taas tuttu maa-taivas-maa-taivas-maa-ambulanssi.

Itselleni ei koskaan missään lajissa mikään sadasosa kerrallaan hinkkaus ole toiminut. Joka kerta kun jotain haluaa tehdä erilailla, en osaa/saa vietyä tuotantoon mitään minimaalisia korjauksia. Sama jutttu kuin ohituksissa. Ei mitään arpomisia vaan paikka odottaen ja sitten päätöksellä ohi. Jarrumerkin siirto, ensin löytää paikka missä nykyisin jarruttaa ja sitten siitä reilusti ohi kun kerran aikoo. Ja kesät on niin lyhyitä että vauhdin keräämiseen olisi mennyt ihmisikä jollain hinkkausmetodilla. Nurjana puolena voi sitten olla konttaus, mutta sekin vähän kuuluu lajiin.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 29.01.13 - klo:16:27
Lainaus käyttäjältä: jarska - 29.01.13 - klo:14:39
No just, mun päälle kun on juurikin myrkkyä nuot nopeet vauhtimutkat, ei millään uskalla vetää.
Mikä lääkkeeksi, rohkeesti vaan vauhtia lisää -asenteella- kaikki-tai ei mitään-menkööt vaikka nurin- vai?

Aja enemmän ja selittele itsellesi vähemmän. Jos sulta ei löydy (enää) luontaista reikäpäätä, kuten yleensä käy sun kaltaisille elämän ehtoo puolella oleville ikääntyville ihmisille, niin veikkaisin että ainoa keino on ajaa enemmän ja sitä kautta hankkia enemmän rutiinia siihen ajamiseen. Se rutiinin muodostuminen alentaa kummasti stressikerrointa, vaikka vauhti kasvaisikin.

Toinen seikka on se ett jos sä jatkuvasti selität itse itsellesi että pelkäät nopeita mutkia, niin se sitten realisoituu siellä radalla, joka kerta. Ja kun huomaat radalla pelkääväs nopeita mutkia, niin sit varikolla jatkat sitä itseään ruokkivaa oravanpyörää, kun mietit sitä että pelkäät nopeita mutkia. Ts itsesuggestio toimii niin hyvässä kuin pahassa, halusi tai ei, teki sitä tietoisesti tai ei.

Yksi asia mikä voi suuresti vaikuttaa kokemattoman kuskin ressaamisiin nopeissa mutkissa on se että ajoasento on paska ja sen takia kroppa ja varsinkin kädet on liian jäykät. Hitaissa mutkissa nuo seikat eivät vaikuta käytännössä mitään koska ohjausliikkeet voivat olla hitaita ja kankeita ja tökkiviä, koska suurikaan virhe ei välttämättä aiheuta muuta kuin päänsisäisen toteamuksen "Vituix Män".
Mutta nopeissa mutkissa ne pienetkin virheet ovat todellista myrkkyä koska ne kertautuu välittömästi suurena muutoksena mopon elämisenä/ suunnassa/ ajolinjassa/ sijannissa radalla.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 29.01.13 - klo:16:32
Lainaus käyttäjältä: murmela - 29.01.13 - klo:16:27
Lainaus käyttäjältä: jarska - 29.01.13 - klo:14:39
No just, mun päälle kun on juurikin myrkkyä nuot nopeet vauhtimutkat, ei millään uskalla vetää.
Mikä lääkkeeksi, rohkeesti vaan vauhtia lisää -asenteella- kaikki-tai ei mitään-menkööt vaikka nurin- vai?

Aja enemmän ja selittele itsellesi vähemmän. Jos sulta ei löydy (enää) luontaista reikäpäätä, kuten yleensä käy sun kaltaisille elämän ehtoo puolella oleville ikääntyville ihmisille, niin veikkaisin että ainoa keino on ajaa enemmän ja sitä kautta hankkia enemmän rutiinia siihen ajamiseen. Se rutiinin muodostuminen alentaa kummasti stressikerrointa, vaikka vauhti kasvaisikin.

Toinen seikka on se ett jos sä jatkuvasti selität itse itsellesi että pelkäät nopeita mutkia, niin se sitten realisoituu siellä radalla, joka kerta. Ja kun huomaat radalla pelkääväs nopeita mutkia, niin sit varikolla jatkat sitä itseään ruokkivaa oravanpyörää, kun mietit sitä että pelkäät nopeita mutkia. Ts itsesuggestio toimii niin hyvässä kuin pahassa, halusi tai ei, teki sitä tietoisesti tai ei.

Yksi asia mikä voi suuresti vaikuttaa kokemattoman kuskin ressaamisiin nopeissa mutkissa on se että ajoasento on paska ja sen takia kroppa ja varsinkin kädet on liian jäykät. Hitaissa mutkissa nuo seikat eivät vaikuta käytännössä mitään koska ohjausliikkeet voivat olla hitaita ja kankeita ja tökkiviä, koska suurikaan virhe ei välttämättä aiheuta muuta kuin päänsisäisen toteamuksen "Vituix Män".
Mutta nopeissa mutkissa ne pienetkin virheet ovat todellista myrkkyä koska ne kertautuu välittömästi suurena muutoksena mopon elämisenä/ suunnassa/ ajolinjassa/ sijannissa radalla.

Erittäin hyviä vinkkejä, kiitos.
Ehtoopuoleen en voi vaikuttaa, muuhun kyllä, jopa niin että eräs(kin) nuorempi jää taakse, taas kerran.

Pitääpä oikeen psyykata ens kesänä, en muutenkaan osaa oikeen pelätä mitään niin miksi nyt näitä vauhtimutkia sitten, teen parannuksen.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 29.01.13 - klo:16:35
Lainaus käyttäjältä: Raaseri - 29.01.13 - klo:15:03
No nopeushan ei nouse kuin nostamalla. Moni kilpaurheilu tai siihen verratava suoritus perustuu itsensä ylittämiseen. Kyllä vaikkapa voimannostossa enemmän nostetaan kuin hyvältä tuntuu. Perustuu kai omaan kykyyn sietää epämiellyttävää kipua/tunnetta suoritusta tehdessä.

Tietty se vauhdinnosto kannattaa tehdä sellaisissa harppauksissa kuin on kullekin järkevää. Voi olla fiksumpaa nostaa vaikkapa aiempaa kaarrenopeutta 160km/h:sta 180km/h, kuin kerralla 220km/h. Kun usko loppuu kesken suorituksen - se on taas tuttu maa-taivas-maa-taivas-maa-ambulanssi.

Itselleni ei koskaan missään lajissa mikään sadasosa kerrallaan hinkkaus ole toiminut. Joka kerta kun jotain haluaa tehdä erilailla, en osaa/saa vietyä tuotantoon mitään minimaalisia korjauksia. Sama jutttu kuin ohituksissa. Ei mitään arpomisia vaan paikka odottaen ja sitten päätöksellä ohi. Jarrumerkin siirto, ensin löytää paikka missä nykyisin jarruttaa ja sitten siitä reilusti ohi kun kerran aikoo. Ja kesät on niin lyhyitä että vauhdin keräämiseen olisi mennyt ihmisikä jollain hinkkausmetodilla. Nurjana puolena voi sitten olla konttaus, mutta sekin vähän kuuluu lajiin.

Tässä myös hyviä vinkkejä ja vähän kauniimmassa muodossa kuin tuolla nuorella kollilla, kiitos.

Voipi silti olla ettei mun ajotyylillä/asenteella ajamiseen kovin äkkiä nosteta niitä nopeuksia, kuten ei tähänkään saakka, mut pikkuhiljaa.
Sen lupaan että lujempaa kyl työnnetään vauhtimutkiin kuin viime kesänä, peesissä tai ilman.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 29.01.13 - klo:16:59
Lainaus käyttäjältä: jarska - 29.01.13 - klo:16:32
Erittäin hyviä vinkkejä, kiitos.
Ehtoopuoleen en voi vaikuttaa, muuhun kyllä, jopa niin että eräs(kin) nuorempi jää taakse, taas kerran.

Pitääpä oikeen psyykata ens kesänä, en muutenkaan osaa oikeen pelätä mitään niin miksi nyt näitä vauhtimutkia sitten, teen parannuksen.

Ja unohtupa yks tyypillinen ajolinjavirhe koskien nimenomaan nopeita mutkia. Eli jos kuski pelkää nopeita mutkia, niin se reagoi siihen hyvin usein siten että alkaa valuttamaan ajolinjaa kohti mutkaa aivan liian aikaisin. Josta taas sitten seuraa se että apeksi on aivan liian aikaisessa, ja kuski ajaa mutkasta "läpi", ja ulkokanttare tulee silmille, jota ennen kuski väkisin vääntää sitten vääntää mopon sinne exitin suuntaan. Jos kuski ei tiedosta tota ongelmaa, niin se vaan kerta toisensa jälkeen ihmettelee ku nopeet mutkat on nii vaikeita ajaa. Eli se pelko nimenomaan saa tekemään tiedostamatta sen asian jota kuski tietoisesti haluais välttää.

En nyt ainakaan heti muista ainuttakaan harrastelijakuskia (hidas-keski-nopee ryhmä), joidenka datoja olen tutkaillut, joka ei tuota virhettä olisi kemoran kakkosmutkassa tehnyt.

Ongelma voinee juontaa juurensa myöskin siihen että hitaissa mutkissa kuski voi käyttää pyörän taittamiseen huomattavasti enemmän aikaa, ja silti se pysyy oikealla ajolinjalla.
Jos taas nopeen mutkan taitossa käyttää saman rutiininomaisen määrän ajassa siihen taittamiseen, niin kuski joutuu alottamaan taittamisen liian aikaisin, ja päätyy valuttamaan sinne mutkaan aivan liian aikaisin.
Eli nopeisiin mutkiin sen taittamisen pitää olla huomattavasti nopeampi ja terävämpi.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: slowrider - 29.01.13 - klo:17:05
Lainaus käyttäjältä: murmela - 29.01.13 - klo:16:59
Lainaus käyttäjältä: jarska - 29.01.13 - klo:16:32
Erittäin hyviä vinkkejä, kiitos.
Ehtoopuoleen en voi vaikuttaa, muuhun kyllä, jopa niin että eräs(kin) nuorempi jää taakse, taas kerran.

Pitääpä oikeen psyykata ens kesänä, en muutenkaan osaa oikeen pelätä mitään niin miksi nyt näitä vauhtimutkia sitten, teen parannuksen.

Ja unohtupa yks tyypillinen ajolinjavirhe koskien nimenomaan nopeita mutkia. Eli jos kuski pelkää nopeita mutkia, niin se reagoi siihen hyvin usein siten että alkaa valuttamaan ajolinjaa kohti mutkaa aivan liian aikaisin. Josta taas sitten seuraa se että apeksi on aivan liian aikaisessa, ja kuski ajaa mutkasta "läpi", ja ulkokanttare tulee silmille, jota ennen kuski väkisin vääntää sitten vääntää mopon sinne exitin suuntaan. Jos kuski ei tiedosta tota ongelmaa, niin se vaan kerta toisensa jälkeen ihmettelee ku nopeet mutkat on nii vaikeita ajaa. Eli se pelko nimenomaan saa tekemään tiedostamatta sen asian jota kuski tietoisesti haluais välttää.

En nyt ainakaan heti muista ainuttakaan harrastelijakuskia (hidas-keski-nopee ryhmä), joidenka datoja olen tutkaillut, joka ei tuota virhettä olisi kemoran kakkosmutkassa tehnyt.

Ongelma voinee juontaa juurensa myöskin siihen että hitaissa mutkissa kuski voi käyttää pyörän taittamiseen huomattavasti enemmän aikaa, ja silti se pysyy oikealla ajolinjalla.
Jos taas nopeen mutkan taitossa käyttää saman rutiininomaisen määrän ajassa siihen taittamiseen, niin kuski joutuu alottamaan taittamisen liian aikaisin, ja päätyy valuttamaan sinne mutkaan aivan liian aikaisin.
Eli nopeisiin mutkiin sen taittamisen pitää olla huomattavasti nopeampi ja terävämpi.


Tämän allekirjoitan täysin. Mulla kans on nopeat mutkat vaikeita ja pari kertaa käynyt niin että nopeampaa seurannut ja tullut paniikki "Nyt on ihan liikaa vauhtia ja olen ihan väärässä paikassa". Lopulta sitten vain taittanu ja mennyt heittämällä. Eli juurikin syyllistyn tuohon liian aikasin sisään liruttamiseen kun pitäisi vain reilusti kauempaa ulkoa tulla ja taittaa vain terävämmin

Selkeimmin tuon virheen huomaan itse alastarossa palmasin jälkeisessä nopeassa vasurissa
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: app - 29.01.13 - klo:17:18
Lainaus käyttäjältä: jarska - 29.01.13 - klo:16:32

Erittäin hyviä vinkkejä, kiitos.
Ehtoopuoleen en voi vaikuttaa, muuhun kyllä, jopa niin että eräs(kin) nuorempi jää taakse, taas kerran.

Pitääpä oikeen psyykata ens kesänä, en muutenkaan osaa oikeen pelätä mitään niin miksi nyt näitä vauhtimutkia sitten, teen parannuksen.

Justiinsa näin. Ehtoopuolesta + pelosta me parhaassa iässä olevat todetaan teille, arvon herrat juniorit, että meillä on paljon vähemmän menetettävää kun teillä. Ja kuten tiedämme: Vaarallisin mies on se jolla on vähiten menetettävää.

Vauhtimutkkissa on sitä paitsi komeempaa kaatua kuin noissa mikkihiirisyheröissä.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 29.01.13 - klo:19:18
Hyviä pointteja, taas kerran.
Ja jos ajatellaan vaikka tällä tasolla...

mä näen sen lähestyvän vauhtimutkan, tiedän tasan tarkkaan että mun pitäs sinne ajaa reilusti nopeammin, jo siitäkin kun sellaset kaverit ajaa siinä kohtaa ohi, joiden perässä pysyn helposti muualla, jopa jotkut paikat nopeemminkin.
Onko se sitten pelosta, ajoasennosta vaiko mistä vaan kiinni, niin ei se aina onnistu, vaikka kuinka sen tiedostas, treeniä vaan lisää, kuten todettiinki.

Tähän liittyen tiedän myös yhden nuorehkon miehen, joka tuijottelee kesän tiiviisti ihanteellisia datakäppyröitä ja tietää myös tarkalleen miten niihin mutkiin mennään ja kuin kovaa.
Ei tämä kuski kuitenkaan niihin mene sillä vauhdilla kuin pitäs, johtuuko se sitten vaan pelosta, ajoasennosta, kokemattomuudesta vaikko typeryydestä, mut vähän jää ihanteellisesta suorituksesta, ihan vähän.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: app - 29.01.13 - klo:20:10
Viime kerralla ajettiin peräkanaa Kemorassa monta kierrosta, enkä kiinnittänyt huomiota, että olisit vauhtimutkissa mitenkään erityisen hitaasti mennyt. Lopulta pääsin tuskaisesti ohi pääsuoralla, kun kevyempänä imusta sain tulla. Itsellä tasaisesti korjattavaa siellä täällä, ja mun näkemyksen mukaan sulla sama juttu. Aika samaa vauhtia ajellaan tuolla.
Siihen kakkosmutkaan tarvii saada kenen tahansa aika paljon rutiinia, ennen kun lähtee siinä kohtaa kierrosaikaansa petraamaan. Jarru on aina liian voimakas, ja varmaan 50-100 m liian aikasin. Jos jossain sen sekunnin häviää, niin mieluiten siinä. Kolmosmutkasta eteen päin ne pahimmat kömpelyydet tulee, ja jos kolmoseenkin menee liian hiljaa, ja väärällä linjalla, ei pääse edes karuselliin mennessä kirimään menetettyä vauhtia takas.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 29.01.13 - klo:20:13
Lainaus käyttäjältä: jarska - 29.01.13 - klo:19:18
mä näen sen lähestyvän vauhtimutkan, tiedän tasan tarkkaan että mun pitäs sinne ajaa reilusti nopeammin, jo siitäkin kun sellaset kaverit ajaa siinä kohtaa ohi, joiden perässä pysyn helposti muualla, jopa jotkut paikat nopeemminkin.
Onko se sitten pelosta, ajoasennosta vaiko mistä vaan kiinni, niin ei se aina onnistu, vaikka kuinka sen tiedostas, treeniä vaan lisää, kuten todettiinki.
Mulla tulis tosta ekana mieleen toi mutkaan valuttaminen, koska kuitenkaan niin tyhmä sä et ole että ajaisit liian lujaa väärällä linjalla sisään. Ts se sun nykyinen ajolinja rajottaa sitä vauhtia.
Eli sä et pysty ajaan sinne mutkaan kovempaa, ennen kuin sä tiedostat mikä (tai mitkä) se sun ongelma on.
Ei se mutkaan väkisin kovempaa ajaminen poista sitä ongelmaa.

Parikymppisillä alottelevilla harrastelijoilla taasen se ei ole mikään ongelma, että vaikka ajolinja jne on viturallaan; niin silti ne pystyy ajamaan sinne mutkaan ylikovaa, ja sit onki mopo päreinä.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 29.01.13 - klo:21:00
Lainaus käyttäjältä: murmela - 29.01.13 - klo:20:13
Mulla tulis tosta ekana mieleen toi mutkaan valuttaminen, koska kuitenkaan niin tyhmä sä et ole että ajaisit liian lujaa väärällä linjalla sisään. Ts se sun nykyinen ajolinja rajottaa sitä vauhtia.

Uskon että olet jäljillä tässä.
Voipi olla että leikkaan sisään liian aikaisin ja lisäksi tietty se ikuinen onkelma...jarrutus myös liian aikaisin ja tehoton.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 29.01.13 - klo:21:29
Lainaus käyttäjältä: jarska - 29.01.13 - klo:19:18
Hyviä pointteja, taas kerran.
Ja jos ajatellaan vaikka tällä tasolla...

mä näen sen lähestyvän vauhtimutkan, tiedän tasan tarkkaan että mun pitäs sinne ajaa reilusti nopeammin, jo siitäkin kun sellaset kaverit ajaa siinä kohtaa ohi, joiden perässä pysyn helposti muualla, jopa jotkut paikat nopeemminkin.
Onko se sitten pelosta, ajoasennosta vaiko mistä vaan kiinni, niin ei se aina onnistu, vaikka kuinka sen tiedostas, treeniä vaan lisää, kuten todettiinki.

Kiinnitäpä huomiota, että missä sun katse on niissä nopeissa mutkissa ja siirrä se tietoisesti hyvissä ajoin (heti kohta taittopisteen kieppeillä) seuraavan mutkan jarrumerkkiin. Rupee tuntumaan, että niissä nopeissa paikoissa onkin tilaa ihan eri tavalla eikä se vauhtikaan ollut niin kova. Tämä on vain arvaus sun ongelmaan, mutta aika yleinen ongelma monella muulla. Edit 2. Itselle tässä tuli ahaa-elämys viime kesänä kun huomasin, että Kemoran kolmosesta näkee paluusuoran jarruun asti. Huomattavasti helpompi ajaa edes auttavasti oikeaa linjaa kun tietää mihin on menossa. :D

Edit. Tähän voi sitten perään arvailla, että miksi nopeisiin mutkiin usein valutellaan ja miksi se taitto ei ole riittävän terävä. Ei riitä, että tiedostaa ongelman vaan pitää löytää myös syy siihen ongelmaan, että sen voi korjata. Tämä siis yleisenä vinkkinä kaikille kun pohdiskelee omaa ajamistaan.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 29.01.13 - klo:22:33
Lainaus käyttäjältä: app - 29.01.13 - klo:20:10
Viime kerralla ajettiin peräkanaa Kemorassa monta kierrosta, enkä kiinnittänyt huomiota, että olisit vauhtimutkissa mitenkään erityisen hitaasti mennyt.

En mä omastakaan mielestä erityisen hitaasti niitä aja, mut verrattuna muihin mutkiin ja nopeempien perässä ajaen huomaan eron selkeesti.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 29.01.13 - klo:22:36
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 29.01.13 - klo:21:29
Kiinnitäpä huomiota, että missä sun katse on niissä nopeissa mutkissa ja siirrä se tietoisesti hyvissä ajoin (heti kohta taittopisteen kieppeillä) seuraavan mutkan jarrumerkkiin. Rupee tuntumaan, että niissä nopeissa paikoissa onkin tilaa ihan eri tavalla eikä se vauhtikaan ollut niin kova. Tämä on vain arvaus sun ongelmaan, mutta aika yleinen ongelma monella muulla. Edit 2. Itselle tässä tuli ahaa-elämys viime kesänä kun huomasin, että Kemoran kolmosesta näkee paluusuoran jarruun asti. Huomattavasti helpompi ajaa edes auttavasti oikeaa linjaa kun tietää mihin on menossa. :D

Kiitos, tämä on varmasti myös yksi osatekijöistä.
Rehellisesti sanoen en vieläkään oikeen tajua minne tarkalleen sen katseen pitäs suuntautua ajaessa, teoriassa kyllä.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 29.01.13 - klo:22:44
Lainaus käyttäjältä: jarska - 29.01.13 - klo:21:00
Lainaus käyttäjältä: murmela - 29.01.13 - klo:20:13
Mulla tulis tosta ekana mieleen toi mutkaan valuttaminen, koska kuitenkaan niin tyhmä sä et ole että ajaisit liian lujaa väärällä linjalla sisään. Ts se sun nykyinen ajolinja rajottaa sitä vauhtia.

Uskon että olet jäljillä tässä.
Voipi olla että leikkaan sisään liian aikaisin ja lisäksi tietty se ikuinen onkelma...jarrutus myös liian aikaisin ja tehoton.
Jos sulla tosiaan on se liian aikasin valuttava ajolinja, niin joudut sen takia myös jarruttamaan liian aikaisin.

Ja yks ongelmaa pahentava asiahan tossa on se ett nopeissa mutkissa on vähemmän aikaa korjata niit jo selkärangassa olevia virheitä. Ts hitaiden mutkien virheet on paljo helpompi korjata ku siel on ikuisuus aikaa vs nopeen mutkan pari kymmenystä.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 29.01.13 - klo:23:48
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 29.01.13 - klo:21:29
Edit. Tähän voi sitten perään arvailla, että miksi nopeisiin mutkiin usein valutellaan ja miksi se taitto ei ole riittävän terävä. Ei riitä, että tiedostaa ongelman vaan pitää löytää myös syy siihen ongelmaan, että sen voi korjata. Tämä siis yleisenä vinkkinä kaikille kun pohdiskelee omaa ajamistaan.
Yks mahdollinen selitys synnylle:
Sillon ku alotteli hitaassa ryhmässä, niin vauhti oli niin hidasta ett pysty ajamaan vaik radan oikeessa reunassa ton kakkosmutkan läpi. Ja kaikki muutkin hitaat kuskit ajo sen mutkan silleen ett puolesta välistä katsomosuoraa ajetaan mopo pystyssä apeksiin ja vauhti senku hiipuu koko ajan senkin jälkeen.
Veikkaisin ett sielt se on lähtösin hyvin monessa selkärangassa.
Eli hitaasti ajaessa noi nopeet mutkat ajetaan suhteellisesti paljon hitaammin ja paljon enemmän vituiks kuin hitaat mutkat.

Keskiryhmässä vauhti sit vähä nousee, mut ongelmana on toi valutus ja mutkan läpi ajaminen joka alko jo siel hitaassa ryhmässä. Rajottaa menoa siin kohtaa, mut ku kaikki muutkin ajaa samalla tavalla, niin vedetään sit samalla tavalla ku kaikki muutki joilla se kakkosmutkan ajaminen ei luonnistu. Ja siitä syystä on varikolla paljon vertaistukea saatavilla.

Sit nopeessa ryhmässä aletaan kiroileen ku ei ymmärretä mix se o nii vaikeeta.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 30.01.13 - klo:07:37
^No nyt sitten vastasit siihen kysymykseen, että mistä asti valuttelua harrastetaan. Vielä jos saisi vastauksen siihen, että miksi sitä valuttelua aletaan ylipäänsä harrastaa eikä ajeta oikeaa linjaa alusta alkaen. Hitaalle ryhmälle näytettävä linja kuitenkin painottaa pysymistä ulkolaidassa ja myöhäistä taittoa, eli päin vastoin kuin valuttelu. Mikä siis aiheuttaa valuttelun vaikka alusta alkaen neuvotaan ajamaan juuri päinvastoin?
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 30.01.13 - klo:09:09
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 30.01.13 - klo:07:37
^No nyt sitten vastasit siihen kysymykseen, että mistä asti valuttelua harrastetaan. Vielä jos saisi vastauksen siihen, että miksi sitä valuttelua aletaan ylipäänsä harrastaa eikä ajeta oikeaa linjaa alusta alkaen. Hitaalle ryhmälle näytettävä linja kuitenkin painottaa pysymistä ulkolaidassa ja myöhäistä taittoa, eli päin vastoin kuin valuttelu. Mikä siis aiheuttaa valuttelun vaikka alusta alkaen neuvotaan ajamaan juuri päinvastoin?

Mä tiedän tähän vastauksen, ai miksikö, siksi että olen niin viksu...

kouluttajat ajaa tuskan hiki kasvoillaan ja tylsistyneenä possujunan kärjessä.
Olo on todella tukala kun pitää sellasella vauhdilla yrittää ajaa niitä ajolinjoja, joita isot pojat/itsekkin ajaa sitten kun mennään lujaa.
Matka jatkuu ja aikaa kuluu...ei prkle, ei jaksa enää kaarrella noin kaukaa, jos mä ihan vähän oikasen tuota kurvia...ja seuraavaakin vähän, kyllä ne jo tajus mistä pitää ajaa.
Possujuna seuraa tunnollisesti perässä...ahaa nyt pitääkin jo mennä vähän aiemmin kurviin kun ollaan jo tälleen kehitytty...melko nopeaksi..
ja soppa on valmis, nopeudet nousee pikkuhiljaa ja possujunan perusjarska nousee keskiryhmään, ajaa edelleen valuttamalla ja liian aikaisin sisään...sitten nopeeseen...sama homma...
seuraavaksi ollaanki täällä kyselemässä, miksi mä tälleen ajan ja vauhtimutkat pelottaa. :D
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 30.01.13 - klo:10:43
Lainaus käyttäjältä: jarska - 30.01.13 - klo:09:09
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 30.01.13 - klo:07:37
^No nyt sitten vastasit siihen kysymykseen, että mistä asti valuttelua harrastetaan. Vielä jos saisi vastauksen siihen, että miksi sitä valuttelua aletaan ylipäänsä harrastaa eikä ajeta oikeaa linjaa alusta alkaen. Hitaalle ryhmälle näytettävä linja kuitenkin painottaa pysymistä ulkolaidassa ja myöhäistä taittoa, eli päin vastoin kuin valuttelu. Mikä siis aiheuttaa valuttelun vaikka alusta alkaen neuvotaan ajamaan juuri päinvastoin?

Mä tiedän tähän vastauksen, ai miksikö, siksi että olen niin viksu...

kouluttajat ajaa tuskan hiki kasvoillaan ja tylsistyneenä possujunan kärjessä.
Olo on todella tukala kun pitää sellasella vauhdilla yrittää ajaa niitä ajolinjoja, joita isot pojat/itsekkin ajaa sitten kun mennään lujaa.
Matka jatkuu ja aikaa kuluu...ei prkle, ei jaksa enää kaarrella noin kaukaa, jos mä ihan vähän oikasen tuota kurvia...ja seuraavaakin vähän, kyllä ne jo tajus mistä pitää ajaa.
Possujuna seuraa tunnollisesti perässä...ahaa nyt pitääkin jo mennä vähän aiemmin kurviin kun ollaan jo tälleen kehitytty...melko nopeaksi..
ja soppa on valmis, nopeudet nousee pikkuhiljaa ja possujunan perusjarska nousee keskiryhmään, ajaa edelleen valuttamalla ja liian aikaisin sisään...sitten nopeeseen...sama homma...
seuraavaksi ollaanki täällä kyselemässä, miksi mä tälleen ajan ja vauhtimutkat pelottaa. :D

Mitään en tunnusta...mutta tuo tuskan hiki on kyllä possujunan kärjessä tuttu ilmiö. Osaksi sen takia, että ajoviima ei jäähdytä kuskia ja toisekseen sen takia, että vahtaa, ettei kone pääse keittämään, kun flekti on karsittu ylimääräisenä painona pois. :D

Sitten kun vaan näkis tollasen possujunan, joka seuraa tunnollisesti. Pahimmillaan jo eka pyörä letkassa on yli 5 metriä väärässä paikassa sivusuunnassa vaikka seuraa alle 10 metrin päässä kouluttajan perässä. Vähän sama ilmiö kui "Ei kahden metrin syötöt voi mennä kolmee metriä ohi." :p
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 30.01.13 - klo:12:23
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 30.01.13 - klo:07:37Vielä jos saisi vastauksen siihen, että miksi sitä valuttelua aletaan ylipäänsä harrastaa eikä ajeta oikeaa linjaa alusta alkaen.

Hitaalle ryhmälle näytettävä linja kuitenkin painottaa pysymistä ulkolaidassa ja myöhäistä taittoa, eli päin vastoin kuin valuttelu. Mikä siis aiheuttaa valuttelun vaikka alusta alkaen neuvotaan ajamaan juuri päinvastoin?
Kaikkihan lähtee siitä miten nyybä ajattelee, ja mitä se tietää ja osaa, ja varsinkin: Mitä se luulee.

Wanhat cetut neuvoo ett ajamaan oppii ajamalla ja kovempaa ajamaan oppii ajamalla kovempaa, niin sittenhän ajetaan ja kovempaa. Muulla ei ole merkitystä. Ja tämähän sopii hyvin uusille goretex-sankareille. Vauhtiahan sinne radalle on tultu hakemaan.
Kun alotteleva kuski käyttää 100% kapasiteetistaan siihen että ajaa siel radalla mahollisimman kovaa, niin ei jää yhtään prosessoriaikaa miettiä ett mitä siel radalla pitäis oikeesti tehä, tai mitä virheitä tulee tehtyä.

Ohan se ny alottelijalle ihan 100% päivän selvää, ett jos haluaa välttää mutkasta ulos ajamisen, niin siihen mutkaan pitää taittaa ajoissa. Ja mitä kovempaa ajaa, niin sitä aikasemmin pitää taittaa. Siis jos ihan tolleen mututuntumalla mennään, ja nehän menee.

Se miksi se "ajamalla kovempaa" ei toimi alottelijalla, johtuu siitä että alottelijalla ei vaihdu paketissa yhtään mikään muu kuin vauhti. Ja siit voi ennustaa ett katastroof on suoraan/ exponentiaalisesti verrannollinen vauhtiin.
Kun taasen cokeneella cuskilla on jo niin paljon automaattista rutiinia ja osaamista, että kun hän pakottaa itsensä ajamaan kovempaa, niin hänen koko ajo-paketti muuttuu; ajolinja, jarrumerkki, jarruteho, apeksi, avaus, exitti. Eli muuttamalla ajo-paketin yhtä sektoria, kaikki muut sektorit muuttuvat automaattisesti mukana. Eli cetuilla se metodi toimii.


Possujonojen yksi ongelma voinee olla esim se että niiden vauhti ei sovi yhdellekkään siinä olevalle kuskille. Noh, sitten kun kuskit pääsevät ajamaan omaa ajoaan, niin osa tottelee sitä ajolinjaa, osa ei. Ja koska kuitenkin suurin osa hitaan ryhmän kuskeista ajaa valuttelemalla mutkiin, niin ex-possujonoilijankin on helpompi ajaa samalla tavalla kuin kaikki muutkin. Oishan se häpeällistä olla se kuski joka tekee asiat eri tavalla kuin kaikki muut kuskit. Siin sais sormella osotteluja ja virnistyksiä, ja sehän olis vallan mahottoman kauheeta.

Lisäksi se possujonojen ajolinja assosioidaan hitaaseen vauhtiin, joten kun kuski haluaa ajaa kovempaa, niin tottakai ajolinjaakin pitää muuttaa.

Mutta, kyllä joo, siltikin aina harvoin löytyy joku alotteleva kuski joka on käynyt possujonokolutuksen tai ihan itse opetellut tuon myöhään taittamisen. Eli hieman ajattelevat miten ajavat, eivätkä vain aja ajamisen vuoksi. Mut ne tapaukset on just niitä poikkeuksia jotka vahvistaa säännön.


Ryhmäkoulutuksessa on myös se huono puoli että se tarjoaa "vain" valmiin paketin. Eli riippuen siitä mitä yksilön taidot eri sektoreilla on, niin hänen saama hyöty, tai edes mahdollinen potentiaali, siitä paketista vaihtelee 0-100% välillä. Ja siitäkin syystä se oppilaiden tekeminen sen koulutuksen jälkeen vaihtelee.
Sen takia esim mä olen päätynyt siihen että mieluiten annan vain yksityisopetusta/ max kaks oppilasta kerralla, jolloin voin muokata ihan aivan täysin sen paketin oppilaan mukaan/ jos on kaks oppilasta niin se tarkoittaa käytännössä kahta eri pakettia eli aikaakin menee sitten tuplasti.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 30.01.13 - klo:13:36
Lainaus käyttäjältä: murmela - 30.01.13 - klo:12:23

Ryhmäkoulutuksessa on myös se huono puoli että se tarjoaa "vain" valmiin paketin. Eli riippuen siitä mitä yksilön taidot eri sektoreilla on, niin hänen saama hyöty, tai edes mahdollinen potentiaali, siitä paketista vaihtelee 0-100% välillä. Ja siitäkin syystä se oppilaiden tekeminen sen koulutuksen jälkeen vaihtelee.
Sen takia esim mä olen päätynyt siihen että mieluiten annan vain yksityisopetusta/ max kaks oppilasta kerralla, jolloin voin muokata ihan aivan täysin sen paketin oppilaan mukaan/ jos on kaks oppilasta niin se tarkoittaa käytännössä kahta eri pakettia eli aikaakin menee sitten tuplasti.

Aloittelijoiden (ja osittain muidenkin) koulutuksessa on tulut todettua, että 5 koulutettavaa per kouluttaja on käytännön maksimi. Noilta viideltä ehtii vielä päivän aikana karsia pahimmat virheet ja tyrkkiä niitä oikeaan suuntaan. Paras tilanne tietysti olisi, että voisi pitää kurssin aina yksityiskoulutuksena, mutta yleinen hyöty ja kustannusten karkaaminen eivät oikein tue tätä lähestymistapaa. Kovin paljon kurssin henkilökohtaisuus ei kärsi siitä jos koulutettavia on kolme kappaletta. Tuossa vielä ehtii räätälöidä asiat jokaisen omiin tarpeisiin riittävän hyvin.

Mutta se mitä tuosta hain syyksi tuohon ajolinjan vääryyteen on mielestäni seuraava:
Aloittelija ei ymmärrä etsiä radalta niitä merkkejä, joiden varaan ajolinjan voi rakentaa. Tai jos ymmärtää etsiä, ei löydä niitä ja tässä kohtaa on helpompi lähteä seuraamaan vain jonkun muun esimerkkiä ymmärtämättä miksi näin tehdään. Toista seuraamalla ajolinja voi olla oikea, mutta se murenee täysin kun malliesimerkki edestä katoaa. Se miksi merkkien löytäminen koetaan vaikeaksi on itselleni vähän arvoitus, mutta epäilen ainakin kahden asian vaikuttavan siihen. Ensimmäinen on vajavainen katseenkäyttö. Kun ei aktiivisesti katseella haeta rataa riittävän pitkälle, eikä oikein edes tiedetä mitä katseella pitäisi hakea, ei ne ajolinjaa tukevat merkitkään oikein löydy. Toinen voi olla uuden tiedon aiheuttama info-ähky, jossa osa uudesta asiasta tippuu pois ja ihminen tunnetusti helposti tiputtaa sen vaikeimman asian häiritsemästä mieltä ja keskittyy niihin, jotka ymmärtää helpommin. Tällä tavoin se ajolinjaa tukevien merkkien etsiminen unohtuu kivasti ja seuraavan kerran niitä ruvetaan mietiskelemään kun pitäisi löytää jarrumerkki nopeassa ryhmässä. Apeksin paikka on ehkä näistä se ainut mitä muistetaan ennen tuota etsiä.

Itselläni tuo valuttelu pahenee aina jokaisen koulutuskerran jälkeen kun on ensin päivän tuijottanut edessä ajavan pyörän kuskia. Katse jää liian lähelle ja pää unohtaa hakea jarrumerkin, taittopisteen, apexin ja ulostulon. Hyvin tämä näkyy juurikin nopeissa mutkissa kun ensin katse jumii jarrumerkkiin, jolloin mutka tulee silmille ja tulee "kiire" taittaa liian aikaisin sisään, seuraavaksi katse onkin jumissa sisäkanttarissa, josta se siirtyy ulostuloon kun kanttari on ohitettu, eikä pää enää käänny riittävästi, että ohitetun kanttarin vielä näkisi.Tässä vaiheessa onkin kiire katsella ulkokanttaria ja sitä hiekka-aluetta, jonne ihan varmasti ollaan menossa ja unohdetaan avata kaasu. Kun ulkokanttarin tuijotuksesta on selvitty, onkin aika jarruttaa seuraavaan mutkaan totaalisen väärältä linjalta, mutta onneksi vauhtia on huomattavasti normaalia vähemmän johtuen sen edellisen nopean hienosta ajolinjasta.

Kerropa muuten Jarska (muutkin saa kertoa jos haluaa), että mitä näät sillon kun nopeet mutkat tuntuu erityisen vaikeelta? Mulle tulee mieleen ensin lähikuva sisäkanttarista ja sitten tarkka mielikuva maisemasta Kemoran kakkosmutkan turva-alueen takaa. Silloin kun mutka menee hyvin, ei sisäkanttaria oikeestaan huomaa kuin pienenä läiskänä jarrun alusta ja apexin kohdalla katse näkee jo sen värillisen raidan siellä kolmo-nelosmutkan takana olevassa metalliaidassa.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 30.01.13 - klo:13:59
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 30.01.13 - klo:13:36
Kerropa muuten Jarska (muutkin saa kertoa jos haluaa), että mitä näät sillon kun nopeet mutkat tuntuu erityisen vaikeelta? Mulle tulee mieleen ensin lähikuva sisäkanttarista ja sitten tarkka mielikuva maisemasta Kemoran kakkosmutkan turva-alueen takaa. Silloin kun mutka menee hyvin, ei sisäkanttaria oikeestaan huomaa kuin pienenä läiskänä jarrun alusta ja apexin kohdalla katse näkee jo sen värillisen raidan siellä kolmo-nelosmutkan takana olevassa metalliaidassa.

Ihkut kultaiset muistot on tietty vähän haalistuneet talven aikana, mut mä luulen että vauhtimutkan lähestyessä juurikin kauhulla otan katseen siihen sisäkanttariin, pidän sen siinä ja lähden kääntämään liian aikaisin, enkä osaa/uskalla siirtää sitä kauemmas.
Tulee mukamas olo et kun sitä tuijottaa tarpeeksi niin ei mene pitkäksi ja siitä selvii paremmin, jotain tällasta alitajuntasoopaa pyörii kypärän sisällä.

Vähänkään hitaammat mutkat taas menee luontevammin ja kun oikeen mietin...luulen että näissä taas osaan siirtää katseen kauemmas, enkä jännitä tippaakaan.
Jotenkin noin vois olla lähellä totuutta.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Vuorela - 30.01.13 - klo:14:12
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 30.01.13 - klo:13:36
Kerropa muuten Jarska (muutkin saa kertoa jos haluaa), että mitä näät sillon kun nopeet mutkat tuntuu erityisen vaikeelta? Mulle tulee mieleen ensin lähikuva sisäkanttarista ja sitten tarkka mielikuva maisemasta Kemoran kakkosmutkan turva-alueen takaa. Silloin kun mutka menee hyvin, ei sisäkanttaria oikeestaan huomaa kuin pienenä läiskänä jarrun alusta ja apexin kohdalla katse näkee jo sen värillisen raidan siellä kolmo-nelosmutkan takana olevassa metalliaidassa.

Kun menee huonosti: Kemoralla kakkosmutkan turva-alue ja päässä kipeät mielikuvat siellä pyörimisestä. Alastarolla oikeassa turva-alueen takana oleva metsikkö ja vasurissa röykkyjen paikka tai ulostulon mahdollinen lammikko.

Paremmin mennessä: Jarrumerkki, taittomerkki, sisäkanttari/apeksi, ulostulo, suora ja samat alusta. Päässä pyörii seuraavat 2-5 merkkiä ja pyöränpäällä touhuilut.

Olisko jotain lääkettä noihin vääriin mielikuviin?
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 30.01.13 - klo:14:52
Lainaus käyttäjältä: Vuorela - 30.01.13 - klo:14:12


Olisko jotain lääkettä noihin vääriin mielikuviin?

Toimiskohan noihin menttaaliharjottelu, että olis valmis toimintamalli päässä kun huomaa virheen tapahtuvan? Tuolla tapaa vois saada pikkuhiljaa karistettua väärät mielikuvat pois.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 30.01.13 - klo:15:45
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 30.01.13 - klo:13:36
Aloittelija ei ymmärrä
ymmärtämättä miksi näin tehdään
eikä oikein edes tiedetä
info-ähky
unohtuu
Tuosta olen samaa mieltä. Tuohon kun lisää sen että rata-ajelussakin se paketti on tasan yhtä hyvä kuin heikoin osa-alue, niin ymmärtää miksi yksikin asia rikkoo koko paketin.

LainaaItselläni tuo valuttelu pahenee aina jokaisen koulutuskerran jälkeen kun on ensin päivän tuijottanut edessä ajavan pyörän kuskia. Katse jää liian lähelle ja pää unohtaa hakea jarrumerkin, taittopisteen, apexin ja ulostulon. Hyvin tämä näkyy juurikin nopeissa mutkissa kun ensin katse jumii jarrumerkkiin, jolloin mutka tulee silmille ja tulee "kiire" taittaa liian aikaisin sisään, seuraavaksi katse onkin jumissa sisäkanttarissa, josta se siirtyy ulostuloon kun kanttari on ohitettu, eikä pää enää käänny riittävästi, että ohitetun kanttarin vielä näkisi.Tässä vaiheessa onkin kiire katsella ulkokanttaria ja sitä hiekka-aluetta, jonne ihan varmasti ollaan menossa ja unohdetaan avata kaasu. Kun ulkokanttarin tuijotuksesta on selvitty, onkin aika jarruttaa seuraavaan mutkaan totaalisen väärältä linjalta, mutta onneksi vauhtia on huomattavasti normaalia vähemmän johtuen sen edellisen nopean hienosta ajolinjasta.
Itsehän teen tuonkin väärin, eli niinä päivinä kun minulla on joku yksitysoppilas, niin ajelen aina omia enkkoja.
Syystä että oppilaan perässä ajaessa katselen koko ajan mitä se tekee oikein ja mitä väärin, ja mietin myös koko ajan miten mun pitää ajaa siel perässä tai edellä, jotta en vaaranna sitä oppilasta, enkä ole tulppana takaa tuleville.
Eli aivot jää päälle tuosta ajelusta, ja sit omaa ajoa ajaessakin aivot on koko ajan mukana touhussa, eikä ajelu ole pelkkää ajelua ajelun vuoksi, vaan siinä on jotain järkeäkin.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 30.01.13 - klo:16:23
Lainaus käyttäjältä: Vuorela - 30.01.13 - klo:14:12
Kun menee huonosti: Kemoralla kakkosmutkan turva-alue ja päässä kipeät mielikuvat siellä pyörimisestä. Alastarolla oikeassa turva-alueen takana oleva metsikkö ja vasurissa röykkyjen paikka tai ulostulon mahdollinen lammikko.

Olisko jotain lääkettä noihin vääriin mielikuviin?
Sun alitajunta on oppinut mitä siitä seuraa jos ajat huonosti, ja yrittää varoittaa sinua. Eli sillon ku esim ajolinja on poskellaan niin syy-seuraus on se kippaus sinne turva-alueelle. Tai väärällä ajolinjalla osut alastarossa siihen lammikkoon.
Ei ne mielikuvat ole vääriä, vaan ne kertoo sulle että ajat sillä hetkellä väärin.

Eli seuraavalla kerralla mieti miks saat ton varotuksen, eli mitä sillä kertaa teet väärin.

Käytännössä se tod näk johtuu siitä ett yrität puskee 100% vauhtia vaikka paketissa on jotain vialla. Ja koska 100% menee siihen vauhdin ylläpitoon, niin et itse kykene tiedostamaan ett nyt on paketissa jotain vialla. Tiputa vauhtia sen verran ett saat 1-10% kapasiteettia miettiä missä se virhe on.
Sen jälkeen korjaa se virhe, ja noi "väärät" mielikuvat poistuu.

Data on tuossa myös lahjomaton apuväline, koska esim 10Hz data muistaa 0,1 sekunnin tarkkuudella joka hetken siellä radalla. Eli jos ei millään kykene siel radalla hahmottamaan mis se virhe on, niin sen voi löytää hyvinkin helpolla tuijottamalla hetken käppyröitä.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 31.01.13 - klo:10:38
Lainaus käyttäjältä: murmela - 30.01.13 - klo:16:23
Ei ne mielikuvat ole vääriä, vaan ne kertoo sulle että ajat sillä hetkellä väärin.

No ei se nyt näin mustavalkosta oo, kolli leikkii nyt jo psykiatria. :P

Kyl mulla ainakin välähtelee mielessä oma konttaaminen kun ajoin liian lähellä toisen persettä...ja nimenomaan välähtelee ajaessa turvallisen välimatkan päässä, oikeella ajolinjalla, varikolla, millon missäkin...ei pelkästään sillon ku meen taas liian likelle.
Veikkaampa et näin käy monella muullakin, tai sitten olen poikkeava otus...
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 31.01.13 - klo:10:43
Lainaus käyttäjältä: murmela - 30.01.13 - klo:16:23
Data on tuossa myös lahjomaton apuväline, koska esim 10Hz data muistaa 0,1 sekunnin tarkkuudella joka hetken siellä radalla. Eli jos ei millään kykene siel radalla hahmottamaan mis se virhe on, niin sen voi löytää hyvinkin helpolla tuijottamalla hetken käppyröitä.

Menee kai vähän jankkaamiseksi, mutta menkööt. Datasta näkee kyllä helposti (jos osaa lukea), että missä ja mikä menee väärin, mutta se ei kerro sitä, että miksi näin tapahtuu. Tämä lienee myös yksi syy tuohon sun suhteelliseen hitauteen vaikka datasta näät tasan kaiken mikä menee pieleen. Eli tiedät mitä teet väärin ja missä, mutta et miksi.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 31.01.13 - klo:10:53
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 31.01.13 - klo:10:43
Tämä lienee myös yksi syy tuohon sun suhteelliseen hitauteen vaikka datasta näät tasan kaiken mikä menee pieleen. Eli tiedät mitä teet väärin ja missä, mutta et miksi.
Jos noin olisi käytännössä, niin eikös se tarkoittaisi sitä että vauhtini ei kehittyisi ollenkaan, vaan ajaisin edelleen hitaassa ryhmässä tai max keskiryhmässä?
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Juha_K - 31.01.13 - klo:10:53
Tosta katseen käytöstä sen verran, että viitsisikö joku vetää paintillä suuntaa antavat viivat eri kohtiin rataa katseen käytöstä. Eli vaikka pieni ympyrä mopon sijaintiin ja siitä suora viiva sinne missä katse on ko. kohdassa, kiitos.

(http://i1099.photobucket.com/albums/g390/Juha750/Misc/alastaro_3.jpg)

(http://i1099.photobucket.com/albums/g390/Juha750/Misc/kemora_3.jpg)
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 31.01.13 - klo:10:54
Lainaus käyttäjältä: murmela - 31.01.13 - klo:10:53
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 31.01.13 - klo:10:43
Tämä lienee myös yksi syy tuohon sun suhteelliseen hitauteen vaikka datasta näät tasan kaiken mikä menee pieleen. Eli tiedät mitä teet väärin ja missä, mutta et miksi.
Jos noin olisi käytännössä, niin eikös se tarkoittaisi sitä että vauhtini ei kehittyisi ollenkaan, vaan ajaisin edelleen hitaassa ryhmässä tai max keskiryhmässä?

Jos näin olisi, niin eikös se tarkottas että ilman dataa et pysyisi edes pyörän päällä?
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: app - 31.01.13 - klo:10:57
Mä koitan vaan pitää mielessä että katse mielummin horisonttiin, eikä siihen mopon eteen radan pinnassa. Sisäkanttariin tuppaa silmät nauliintumaan, ja se on luultavasti meillä vähemmän kokeneilla se pahin virhe.
Ei avaruustiedettä tämäkään, noin pyöreästi sanottuna.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 31.01.13 - klo:11:05
Lainaus käyttäjältä: jarska - 31.01.13 - klo:10:54
Jos näin olisi, niin eikös se tarkottas että ilman dataa et pysyisi edes pyörän päällä?

Ei, koska eikös ensin pidä pysyä pyörän päällä, että saa dataa siitä ajamisesta?
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: app - 31.01.13 - klo:11:11
Lainaus käyttäjältä: murmela - 31.01.13 - klo:11:05
Lainaus käyttäjältä: jarska - 31.01.13 - klo:10:54
Jos näin olisi, niin eikös se tarkottas että ilman dataa et pysyisi edes pyörän päällä?

Ei, koska eikös ensin pidä pysyä pyörän päällä, että saa dataa siitä ajamisesta?

Nyt alkaa äjät olemaan asian ytimessä!  stoppie_gif
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 31.01.13 - klo:11:45
Lainaus käyttäjältä: murmela - 31.01.13 - klo:11:05
Lainaus käyttäjältä: jarska - 31.01.13 - klo:10:54
Jos näin olisi, niin eikös se tarkottas että ilman dataa et pysyisi edes pyörän päällä?

Ei, koska eikös ensin pidä pysyä pyörän päällä, että saa dataa siitä ajamisesta?

Ei, koska sitä voi ennen ajamista vakoilla vaikka Wehnän pyörästä, analysoida, tehdä tarvittavat korjaukset ja ajaa yhtä lujaa.


Nojoo, onneksi pääsee kohta koneeseen ja kohti Hesan näyttelyy..kevätkin on ihan pian...
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 31.01.13 - klo:12:25
Lainaus käyttäjältä: jarska - 31.01.13 - klo:11:45
Ei, koska sitä voi ennen ajamista vakoilla vaikka Wehnän pyörästä, analysoida, tehdä tarvittavat korjaukset ja ajaa yhtä lujaa.
Kyllähän minä tuota viime kesänä kokeilin yhden vajaan setin verran, mutta huomasin että väsyneenä sitä on aivan turha yrittää. Eli eroksi jäi edelleen noin 4 sekunttia. Ens kesänä sit uus yritys levänneenä.

Wehnä, jaksaisitko katsoa datastasi mitä sulla on nopeutta kemoran kakkosmutkan apeksissa, niin saa jonkinlaisen vertailukohdan tuolle Jarskallekkin?
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 31.01.13 - klo:12:48
Lainaus käyttäjältä: murmela - 31.01.13 - klo:10:53
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 31.01.13 - klo:10:43
Tämä lienee myös yksi syy tuohon sun suhteelliseen hitauteen vaikka datasta näät tasan kaiken mikä menee pieleen. Eli tiedät mitä teet väärin ja missä, mutta et miksi.
Jos noin olisi käytännössä, niin eikös se tarkoittaisi sitä että vauhtini ei kehittyisi ollenkaan, vaan ajaisin edelleen hitaassa ryhmässä tai max keskiryhmässä?

Kyllähän tuota kehitystä näyttää pikkuhiljaa hiipien tulevan kun tarpeeksi ajaa ja rutiinia kertyy. ;)
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 31.01.13 - klo:13:02
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 31.01.13 - klo:12:48
Kyllähän tuota kehitystä näyttää pikkuhiljaa hiipien tulevan kun tarpeeksi ajaa ja rutiinia kertyy. ;)

No jos se vauhdin kehitys rutiinista ois kiinni, niin silloinhan mun pitäis olla jo paljon nopeampi?
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 31.01.13 - klo:13:16
Lainaus käyttäjältä: murmela - 31.01.13 - klo:13:02
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 31.01.13 - klo:12:48
Kyllähän tuota kehitystä näyttää pikkuhiljaa hiipien tulevan kun tarpeeksi ajaa ja rutiinia kertyy. ;)

No jos se vauhdin kehitys rutiinista ois kiinni, niin silloinhan mun pitäis olla jo paljon nopeampi?

Sitähän tässä on meikäläinen ja aika moni muukin ihmetelly, että mikä on syy kun ei kulje? Eli mikä on vastaus kysymykseen miksi? :)
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Vuorela - 31.01.13 - klo:13:27
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 30.01.13 - klo:14:52
Lainaus käyttäjältä: Vuorela - 30.01.13 - klo:14:12


Olisko jotain lääkettä noihin vääriin mielikuviin?

Toimiskohan noihin menttaaliharjottelu, että olis valmis toimintamalli päässä kun huomaa virheen tapahtuvan? Tuolla tapaa vois saada pikkuhiljaa karistettua väärät mielikuvat pois.

Mielikuvaharjoittelu on se mikä tohon aika hyvin yleensä auttaa, näin kun asiaa tarkemmin miettii. Pitää olla pää oikealla tavalla menossa mukana jo kun varikolla on ajamaan lähdössä jotta homma toimii.

Odotin täsmälääkkeeksi pidempiä sauna-/nuotioiltoja tai muuta Turkulaista kisaan valmistautumistaktiikkaa. Ne ei oikein vaan aina toimi omalla kohdalla :)

Lainaus käyttäjältä: murmela - 30.01.13 - klo:16:23
Sun alitajunta on oppinut mitä siitä seuraa jos ajat huonosti, ja yrittää varoittaa sinua. Eli sillon ku esim ajolinja on poskellaan niin syy-seuraus on se kippaus sinne turva-alueelle. Tai väärällä ajolinjalla osut alastarossa siihen lammikkoon.
Ei ne mielikuvat ole vääriä, vaan ne kertoo sulle että ajat sillä hetkellä väärin.

Eli seuraavalla kerralla mieti miks saat ton varotuksen, eli mitä sillä kertaa teet väärin.

Käytännössä se tod näk johtuu siitä ett yrität puskee 100% vauhtia vaikka paketissa on jotain vialla. Ja koska 100% menee siihen vauhdin ylläpitoon, niin et itse kykene tiedostamaan ett nyt on paketissa jotain vialla. Tiputa vauhtia sen verran ett saat 1-10% kapasiteettia miettiä missä se virhe on.
Sen jälkeen korjaa se virhe, ja noi "väärät" mielikuvat poistuu.

Data on tuossa myös lahjomaton apuväline, koska esim 10Hz data muistaa 0,1 sekunnin tarkkuudella joka hetken siellä radalla. Eli jos ei millään kykene siel radalla hahmottamaan mis se virhe on, niin sen voi löytää hyvinkin helpolla tuijottamalla hetken käppyröitä.

En ole 2011 toukokuun jälkeen ajanut 100% vauhtia kuin ihan hetkittäin. Viime kesänä ekassa kerhokisassa aika-ajossa ja muutalla ekalla kierroksella hienosta lähdöstä johtuen + joissain ohitustilanteissa. Muuten on menty varovasti ja yritetty kehittyä niin että ajamisen riskit olisi pienemmät. Toi kaiketi johtuu siitä että yritän "kasata pakettia" oman fysiikan, mopon toimimisen ja henkisen puolen juttujen osalta. En ole koskaan sen takia kaatunut että ajan huonosti ja tiedostan ongelmia ajamisessa. Kyllä ennen kaatumista on mennyt kaikki hyvin ja täysiä, vähän yli 100% vauhtia. Ainakin omissa ajatuksissa. Silloin kun tiedostan ongelmia ei vauhtia koskaan olekaan ja tulee noita vääriä mielikuvia.

Toi on varmaan totta että alitajunta on oppinut miltä tuntuu kun jotain menee pieleen. Se sitten ohjaa toimintaa semmoiseksi ettei pysty ajamaan niin kuin pitäisi, koska pää ei vaan anna periksi. Ei paljon datan tutkiminen auta, kun ei vaan pysty tekemään sitä mitä pitäisi tai on aiemmin tehnyt. Yleensä siinä sitten putoaa mutkavauhti, jarrumerkit aikaistuu ja avauksista häviää tehot. Mutkissa joutuu menemään kaasulle liian aikaisin ettei vauhti ihan kokonaan lopu ja siinä menee sitten ajolinjakin yleensä päin honkia. Ja siitä onkin sitten kierre valmis eikä ajamisesta tule mitään.

Vastaavasti silloin kun ajo sujuu on data hyvä väline, kun pystyy tekemään niitä muutoksia ja kokeilemaan eri juttuja. Esim. vääntämään kaasun pohjaan asti tai käyttämään jarrua järkevästi.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 31.01.13 - klo:13:44
Lainaus käyttäjältä: Vuorela - 31.01.13 - klo:13:27
Odotin täsmälääkkeeksi pidempiä sauna-/nuotioiltoja tai muuta Turkulaista kisaan valmistautumistaktiikkaa. Ne ei oikein vaan aina toimi omalla kohdalla :)


Elä ny perhana mee sotkemaan stadilaistunutta savolaista mihinkään turkulaisiin...äkkinäisempi ottas tuon v*ttuiluna. :D
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 31.01.13 - klo:13:54
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 31.01.13 - klo:13:16
Sitähän tässä on meikäläinen ja aika moni muukin ihmetelly, että mikä on syy kun ei kulje? Eli mikä on vastaus kysymykseen miksi? :)

Jotta päästään samalle tasolle, niin voitko määritellä noin niinku esim alastaron kierrosaikana, ett paljoko se pitäis mulla nyt olla, jotta te voisitte todeta että mulla kulkee?
Ja paljonko sen pitäis parantua siitä tällä kaudella?
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 31.01.13 - klo:15:13
Lainaus käyttäjältä: murmela - 31.01.13 - klo:13:54
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 31.01.13 - klo:13:16
Sitähän tässä on meikäläinen ja aika moni muukin ihmetelly, että mikä on syy kun ei kulje? Eli mikä on vastaus kysymykseen miksi? :)

Jotta päästään samalle tasolle, niin voitko määritellä noin niinku esim alastaron kierrosaikana, ett paljoko se pitäis mulla nyt olla, jotta te voisitte todeta että mulla kulkee?
Ja paljonko sen pitäis parantua siitä tällä kaudella?

Noilla ratapäivämäärillä en pitäisi edes railusti alle 1:25 aikojen ajelua alastarossa mitenkään mahdottomana, mutta jos nyt vaikka tuonne 1:27 puolelle menisit ensin. Itselläni parantui kierrosajat tuossa 1:30 kieppeillä ~sekunnin per ko. radalla ajettu päivä. Tällä hetkellä (lue. loppukesästä) näyttää tippuvan sellainen puolisen sekuntia tai vähän alle jos pääsee koko päivän ajamaan. Mutta kerro jo, että jos tiedät mikä menee väärin ja missä, miksi et saa sitä korjattua? Tuo voisi auttaa monia muitakin, joiden kierrosajat on jumahtaneet tuttuihin lukemiin.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: juhu - 31.01.13 - klo:16:24
Lainaus käyttäjältä: murmela - 31.01.13 - klo:12:25
Lainaus käyttäjältä: jarska - 31.01.13 - klo:11:45
Ei, koska sitä voi ennen ajamista vakoilla vaikka Wehnän pyörästä, analysoida, tehdä tarvittavat korjaukset ja ajaa yhtä lujaa.
Kyllähän minä tuota viime kesänä kokeilin yhden vajaan setin verran, mutta huomasin että väsyneenä sitä on aivan turha yrittää. Eli eroksi jäi edelleen noin 4 sekunttia. Ens kesänä sit uus yritys levänneenä.

Wehnä, jaksaisitko katsoa datastasi mitä sulla on nopeutta kemoran kakkosmutkan apeksissa, niin saa jonkinlaisen vertailukohdan tuolle Jarskallekkin?
Ymmärsinkö nyt oikein tuota sun kirjotusta, sun ja vehnän ero oli kemorassa 4sekunttia??
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: mako - 31.01.13 - klo:16:46
hyvä jätkät tää on varma kevään merkki  . murmela on kyllä yks parhaista psyykkaajista mitä itse olen nähnyt . kuinkahan moni onkaan parantanut ennätystään kun on nähnyt murmelan edessään radalla  respekt_1 .
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: app - 31.01.13 - klo:17:47
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 31.01.13 - klo:15:13

Noilla ratapäivämäärillä en pitäisi edes railusti alle 1:25 aikojen ajelua alastarossa mitenkään mahdottomana, mutta jos nyt vaikka tuonne 1:27 puolelle menisit ensin. Itselläni parantui kierrosajat tuossa 1:30 kieppeillä ~sekunnin per ko. radalla ajettu päivä. Tällä hetkellä (lue. loppukesästä) näyttää tippuvan sellainen puolisen sekuntia tai vähän alle jos pääsee koko päivän ajamaan. Mutta kerro jo, että jos tiedät mikä menee väärin ja missä, miksi et saa sitä korjattua? Tuo voisi auttaa monia muitakin, joiden kierrosajat on jumahtaneet tuttuihin lukemiin.

Meillä on noin 50 hp enemmän tehoja, ja ollaan murmelaa lähes 30 kg kevyempiä. Lisäksi murmela ajeli koko viime kesän renkailla, joilla ei todellakaan ole ihan helppoa kurvailla limitillä. Useita sekunteja saadan antaa tasoitusta jo näistä syistä.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Bobo - 31.01.13 - klo:20:48
Lainaus käyttäjältä: app - 31.01.13 - klo:17:47
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 31.01.13 - klo:15:13

Noilla ratapäivämäärillä en pitäisi edes railusti alle 1:25 aikojen ajelua alastarossa mitenkään mahdottomana, mutta jos nyt vaikka tuonne 1:27 puolelle menisit ensin. Itselläni parantui kierrosajat tuossa 1:30 kieppeillä ~sekunnin per ko. radalla ajettu päivä. Tällä hetkellä (lue. loppukesästä) näyttää tippuvan sellainen puolisen sekuntia tai vähän alle jos pääsee koko päivän ajamaan. Mutta kerro jo, että jos tiedät mikä menee väärin ja missä, miksi et saa sitä korjattua? Tuo voisi auttaa monia muitakin, joiden kierrosajat on jumahtaneet tuttuihin lukemiin.

Meillä on noin 50 hp enemmän tehoja, ja ollaan murmelaa lähes 30 kg kevyempiä. Lisäksi murmela ajeli koko viime kesän renkailla, joilla ei todellakaan ole ihan helppoa kurvailla limitillä. Useita sekunteja saadan antaa tasoitusta jo näistä syistä.

Aika kovaa suoritusta vaadit Nitrous Murmelalta, kun et pidä reilusti alle 1,25 aikoja Alastaossa mahdottomina häneltä. Perusteena, että kaverillla on sentään kokemusta. Vertailuna kaveri, jolla on mielestäni myös jonkin verran kokemusta, nimittäin Kari Vehniäinen. Wehnä ajoi viime syksyn viimeisessä kerhokisassa vakio kuussatasella parhaimmillaan n, 1,24,5 aikoja. Mikäli siis ymmärsin oikein katsot, että Murmelan, joka myös ajaa vakio kuussatasella, pitäisi ajaa vähintään yhtä kovia aikoja kuin Kari...

Kuten app tuossa sanoi, vakio kusiainen, loppuunajetut renkaat ja painava kuski, ei ihan voi samaa odottaa kuin 60 kiloiselta vinkuheinältä tonnisen puikoissa  :)
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 31.01.13 - klo:21:10
Lainaus käyttäjältä: Bobo - 31.01.13 - klo:20:48
Lainaus käyttäjältä: app - 31.01.13 - klo:17:47
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 31.01.13 - klo:15:13

Noilla ratapäivämäärillä en pitäisi edes railusti alle 1:25 aikojen ajelua alastarossa mitenkään mahdottomana, mutta jos nyt vaikka tuonne 1:27 puolelle menisit ensin. Itselläni parantui kierrosajat tuossa 1:30 kieppeillä ~sekunnin per ko. radalla ajettu päivä. Tällä hetkellä (lue. loppukesästä) näyttää tippuvan sellainen puolisen sekuntia tai vähän alle jos pääsee koko päivän ajamaan. Mutta kerro jo, että jos tiedät mikä menee väärin ja missä, miksi et saa sitä korjattua? Tuo voisi auttaa monia muitakin, joiden kierrosajat on jumahtaneet tuttuihin lukemiin.

Meillä on noin 50 hp enemmän tehoja, ja ollaan murmelaa lähes 30 kg kevyempiä. Lisäksi murmela ajeli koko viime kesän renkailla, joilla ei todellakaan ole ihan helppoa kurvailla limitillä. Useita sekunteja saadan antaa tasoitusta jo näistä syistä.

Aika kovaa suoritusta vaadit Nitrous Murmelalta, kun et pidä reilusti alle 1,25 aikoja Alastaossa mahdottomina häneltä. Perusteena, että kaverillla on sentään kokemusta. Vertailuna kaveri, jolla on mielestäni myös jonkin verran kokemusta, nimittäin Kari Vehniäinen. Wehnä ajoi viime syksyn viimeisessä kerhokisassa vakio kuussatasella parhaimmillaan n, 1,24,5 aikoja. Mikäli siis ymmärsin oikein katsot, että Murmelan, joka myös ajaa vakio kuussatasella, pitäisi ajaa vähintään yhtä kovia aikoja kuin Kari...

Kuten app tuossa sanoi, vakio kusiainen, loppuunajetut renkaat ja painava kuski, ei ihan voi samaa odottaa kuin 60 kiloiselta vinkuheinältä tonnisen puikoissa  :)

Kunhan nyt kiusaan tuota Murmelaa, kun alkoi kiertelemään ja kaartelemaan alkuperäistä kysymystä. Lisäksi on sanottava, että kun ottaa huomioon murmelan oman kirjoitustyylin täällä, lienee pikkuinen naljailu ajoittain ihan sallittua.

Kaverilla olisi kuitenkin aika huimasti potenttiaalia kehittyä kun osaa tulkita datasta ja lisäksi ymmärtää alustan toiminnasta pirusti enemmän kuin tavallinen kuolevainen. Ihan jokainen ei kuitenkaan itse osaa shimmata alustaansa itselleen sopivaksi. En sano, että Murmela olisi huono kuski tai muuten kädetön kaveri. Aika ajoin vain kiinnostaa, että mikä se filosofia tuon ajamisen takana on ja ovatko vain tavoitteet huomattavasti maltillisempia kuin esim. itselläni vai voisiko sieltä löytyä joku pikku ongelma, jota kaveri ei ole itse huomannut ja siksi kehitys on maltillista. Oman järkeilyni mukaan laaja ymmärrys ajamisen teoriasta pitäisi nopeuttaa kehittymistä myös radalla, mutta ilmeisesti tässäkin pätee sanonta: "Tieto lisää tuskaa."

Olisi kyllä ihan hauska kokeilla kuinka kovaa itse kusiaisella menisi. Uskoisin, että päivän-parin päivän treenillä ajelisin alle kahden sekunnin päähän nykyisestä kyydistä ja kesän treenillä varmaan aika lähelle samoihin aikoihin kuin nyt tonnarilla.
Kusiaisesta kyllä puuttuu sitä voimaa, mutta kaikkialla muuallahan se onkin tonnaria nopeampi.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 31.01.13 - klo:22:14
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 31.01.13 - klo:15:13
Noilla ratapäivämäärillä en pitäisi edes railusti alle 1:25 aikojen ajelua alastarossa mitenkään mahdottomana, mutta jos nyt vaikka tuonne 1:27 puolelle menisit ensin. Itselläni parantui kierrosajat tuossa 1:30 kieppeillä ~sekunnin per ko. radalla ajettu päivä. Tällä hetkellä (lue. loppukesästä) näyttää tippuvan sellainen puolisen sekuntia tai vähän alle jos pääsee koko päivän ajamaan. Mutta kerro jo, että jos tiedät mikä menee väärin ja missä, miksi et saa sitä korjattua? Tuo voisi auttaa monia muitakin, joiden kierrosajat on jumahtaneet tuttuihin lukemiin.
Ok, eli päästään taas tähän jokavuotiseen FAQ-osioon.

Suurin yksittäinen syy on varmaankin se että en ole luonteeltani sellainen joka haluaisi kehittyä mahdollisimman nopeaksi mahdollisimman nopeasti, kaikkia mahdollisia keinoja ja oikopolkuja käyttäen, hinnalla millä hyvänsä, jne, ymmärtänet(te) varmaankin millaista luonnetta sillä tarkoitan.
Vaan ennemminkin olen naatiskelija ja tutkiskelija.

Alun (2007) häsläyksen jälkeen totesin, että "ajamalla oppii ajamaan" ei ole ollenkaan mun juttu, vaan mun tyyli harrastaa tätä lajia on jotain aivan muuta.

Siitä asti olen myös tehnyt kaiken väärin; jos kysytään niiltä jotka ovat vain olettaneet asioita tietämättä mistään mitään. Samat henkilöt ovat myös aina olleet sitä mieltä että neuvon kaikkia aina ja kaikessa. Samat henkilöt ovat myös usein tulleet sanomaan että en saa tehdä niin tai näin tai noin, vaan minun pitää tehdä kuten he sanovat.
Voisi sanoa että yksikään noista henkilöistä ei ole koskaan vaivautunut kysymään että mikä on mun tavote/ miten he voisivat auttaa minua pääsemään tavoitteeseeni (jos he kerran välttämättä haluaisivat auttaa minua).

Ja vuodet kuluvat ja mun vauhti kasvaa koko ajan ja em henkilöiden jutut pysyy tuolla samalla tasolla, ja he ovat todellakin ehtymätön luonnonvara, aina jostain puskista ilmestyy samanlaisia tyyppejä lisää.

Kausi 2012 meni ihan ok 4.8. asti jolloin ajelin taas oman enkan alastarossa, mut sit kipinä vaan katos jonnekkin, ensimmäistä kertaa 6 vuoteen. Ja monta ratapäivää meni ihan vaan ajellessa. Viisaampaa olis ehkä ollut ottaa tauko koko hommasta. Tarvinnee ehkä kokeilla sitä sitten seuraavalla kerralla kun kipinä joskus katoaa.
Kipinä löyty takas ikävä kyllä vasta viimesenä ratapäivänä 16.9. kun pääs ajeleen pillubiimerillä. Ajelin ihan täysin 0-riskillä ja 0-kaasulla, koska en todellakaan halunnut kaataa appn mopoo, kun appllä oli kerhokisa ajettavana. Mutta siltikin ajoin sillä taas uuden oman enkan.
Appn kausi oli loppumassa kerhokisaan, joten funtsin että sen jälkeen voisin pienellä riskillä kokeilla osaanko yhtään käskeä biimeriä. Veikkaisin että joku 27 alastarossa ois tullu helposti, ehkä jopa 26n puolelle. Kaks settiä ois ollu aikaa. Mut sit app päätti kautensa näyttävään pölypilveen ja pillubiimerin taru loppu siihen. Joten en päässytkään enää kokeilemaan kuis kulkis.

Eli jos tost ny jotain vois neuvoksi antaa niille paikoilleen jumahtaneille, niin; hankkikaa pillubiimerin sisko, se auttaa.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 31.01.13 - klo:22:27
Lainaus käyttäjältä: juhu - 31.01.13 - klo:16:24
Lainaus käyttäjältä: murmela - 31.01.13 - klo:12:25
Lainaus käyttäjältä: jarska - 31.01.13 - klo:11:45
Ei, koska sitä voi ennen ajamista vakoilla vaikka Wehnän pyörästä, analysoida, tehdä tarvittavat korjaukset ja ajaa yhtä lujaa.
Kyllähän minä tuota viime kesänä kokeilin yhden vajaan setin verran, mutta huomasin että väsyneenä sitä on aivan turha yrittää. Eli eroksi jäi edelleen noin 4 sekunttia. Ens kesänä sit uus yritys levänneenä.

Wehnä, jaksaisitko katsoa datastasi mitä sulla on nopeutta kemoran kakkosmutkan apeksissa, niin saa jonkinlaisen vertailukohdan tuolle Jarskallekkin?
Ymmärsinkö nyt oikein tuota sun kirjotusta, sun ja vehnän ero oli kemorassa 4sekunttia??

Sori, kirjoitin hieman epäselvästi, kyseessä oli mun osalta alastaro. Jarska ei tietääkseni oo alastarossa ajellu, joten hälle ei ole hyötyä alastaron luvuista.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 31.01.13 - klo:22:29
Lainaus käyttäjältä: mako - 31.01.13 - klo:16:46
hyvä jätkät tää on varma kevään merkki  . murmela on kyllä yks parhaista psyykkaajista mitä itse olen nähnyt . kuinkahan moni onkaan parantanut ennätystään kun on nähnyt murmelan edessään radalla  respekt_1 .
Viime kesänä ainakin neljä varmaa tapausta. Ehkä muitakin, mutta he eivät ole ilmoittautuneet.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: late - 31.01.13 - klo:22:52
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 31.01.13 - klo:21:10

Olisi kyllä ihan hauska kokeilla kuinka kovaa itse kusiaisella menisi. Uskoisin, että päivän-parin päivän treenillä ajelisin alle kahden sekunnin päähän nykyisestä kyydistä ja kesän treenillä varmaan aika lähelle samoihin aikoihin kuin nyt tonnarilla.
Kusiaisesta kyllä puuttuu sitä voimaa, mutta kaikkialla muuallahan se onkin tonnaria nopeampi.

Tästä on paljon väitelty, mutta aika rohkea oletus. Riippuu tietysti lähtötasosta mutta et kuitenkaan vissiin ihan köröttelyvauhteja ajele.

Oikeasti nopeat varmaan ajaa rakennetulla kuussatkulla suht lähelle tonnarin aikoja mutta vakio kuussatkulla voi olla tekeminen. Stanuluokan rataennätys Alastarolla on 1.23.xx, ajettu muistaakseni 2006 tjsp. Pyörää en muista, oisko ollut cebari ja kuskina Pirilä. Toki renkaat yms. on tuostakin kehittynyt, mutta kuitenkin.

Itse ajoin 2010 täysin vakio kusiaisella (K6) parhaimmillaan matalaa 1.25:ttä. Seuraavana kesänä kauden tokassa treenissä tonnisella 1.25.7 ja kolmannessa mentiin jo 24:n puolelle - pyörä siis suht vieras ja kuutioita lisää 400. Kesän lopussa meni matalaa 1.22:ta. Ja ei johdu siitä, että äijä kehittyisi nopeasti tai olisi lahjakas, kuussatkulla tuli hierottua rataa vuositolkulla, joku ratakurssikin tuli käytyä sen juuri vauhdissa näkymättä, saattoi nippa nappa sekunti per kesä lähteä ennätyksestä. Se tonninen vaan yksinkertaisesti on amatöörin käsissä paljon helpompi ajaa lujaa.

En muuten ole ainoa esimerkki, vastaavaa kehityskäyrää olen vierestä seurannut useamman kohdalla. Pitkälti siksi tuon kusiaisen isompaan päivitinkin.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 01.02.13 - klo:07:06
Lainaus käyttäjältä: late - 31.01.13 - klo:22:52
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 31.01.13 - klo:21:10

Olisi kyllä ihan hauska kokeilla kuinka kovaa itse kusiaisella menisi. Uskoisin, että päivän-parin päivän treenillä ajelisin alle kahden sekunnin päähän nykyisestä kyydistä ja kesän treenillä varmaan aika lähelle samoihin aikoihin kuin nyt tonnarilla.
Kusiaisesta kyllä puuttuu sitä voimaa, mutta kaikkialla muuallahan se onkin tonnaria nopeampi.

Tästä on paljon väitelty, mutta aika rohkea oletus. Riippuu tietysti lähtötasosta mutta et kuitenkaan vissiin ihan köröttelyvauhteja ajele.

Oikeasti nopeat varmaan ajaa rakennetulla kuussatkulla suht lähelle tonnarin aikoja mutta vakio kuussatkulla voi olla tekeminen. Stanuluokan rataennätys Alastarolla on 1.23.xx, ajettu muistaakseni 2006 tjsp. Pyörää en muista, oisko ollut cebari ja kuskina Pirilä. Toki renkaat yms. on tuostakin kehittynyt, mutta kuitenkin.

Itse ajoin 2010 täysin vakio kusiaisella (K6) parhaimmillaan matalaa 1.25:ttä. Seuraavana kesänä kauden tokassa treenissä tonnisella 1.25.7 ja kolmannessa mentiin jo 24:n puolelle - pyörä siis suht vieras ja kuutioita lisää 400. Kesän lopussa meni matalaa 1.22:ta. Ja ei johdu siitä, että äijä kehittyisi nopeasti tai olisi lahjakas, kuussatkulla tuli hierottua rataa vuositolkulla, joku ratakurssikin tuli käytyä sen juuri vauhdissa näkymättä, saattoi nippa nappa sekunti per kesä lähteä ennätyksestä. Se tonninen vaan yksinkertaisesti on amatöörin käsissä paljon helpompi ajaa lujaa.

En muuten ole ainoa esimerkki, vastaavaa kehityskäyrää olen vierestä seurannut useamman kohdalla. Pitkälti siksi tuon kusiaisen isompaan päivitinkin.

Mukava kuulla omakohtaisia kokemuksia aiheesta. Noi mun ajat on täysin veikkauksia ja kokeilematta varmasti jäävätkin sellaisiksi. Tällä hetkellä tonnarilla olen päässyt karvan verran 24-puolella Alastarossa, joten kuskissa on vielä jokunen sekunti kehittymisvaraa ennen kuin seinä nousee totaalisen pystyyn. Käytännössähän nuo mun veikkaukset tarkoittaisi kusiaisella 26-alkuisia, mitä en pidä mitenkään mahdottomana, koska se onnistuu todistetusti reilusti alle 100 heppasella 15 vuotta vanhalla kusiaisella. Oletus, että kesän treenillä menisin samoihin kusiaisella kuin tonnarilla nyt, perustuu siihen uskoon, että kuskista löytyy vielä sen parin-kolmen sekunnin verran parannettavaa. Jos nämä mun tavoitteet kuulostaa kovilta, sitä niiden on tarkoitus ollakin. Olen huomannut, että jos aion kehittyä, on pakko laittaa tavoitteet karvan epärealistiksi, muuten sitä päätyy ajelemaan tyytyväisenä samoja aikoja ja kehitys tyssää. Kun tavoite on koko ajan horisontissa, on ihan eri tavalla motivaatiota yrittää kehittyä.

Olen tässä jopa puolivakavissani harkinnut tonnarin vaihtamista kusiaiseen, koska vähän pienemmillä tehoilla voisi olla helpompi opetella radan tarkkaa käyttöä ja ajolinjaa eikä renkaita menisi selkärepullista viikonlopussa. Eli jos jollain on kova tarve päästä hyväkuntoisesta R6R:stä eroon ja haluaa tonnarin alle niin viestiä saa laittaa. Toinen vaihtoehto voisi olla päikseen vaihtaminen viikonlopun ajaksi, jolloin pääsisi rauhassa tutustumaan kamppeisiin. Vaihtaminen päikseen (välirahan kanssa) on sit ainut vaihtoehto, nyt ei riitä into rahalla myymiseen ja uuden kamppeen etsimiseen.

Ainiin, kyllähän joku tällekin foorumille kirjoitteleva ajeli viime kesänä vakiolla R6R:llä samaa kyytiä meikäläisen kanssa Alastarossa kun peräkanaa mentiin. Tästä oli joku videonpätkäkin todisteena, vielä kun vain muistaisi päivän niin voisi kaivella sen juutuubista. Lähtökohta muistaakseni oli sama kuin itselläni, eli tavoitteena oli ajaa sillä vakiolla R6R:llä yhtä kovaa kuin oli ajanut aiemmin tonnarilla.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: pienisopoapina - 01.02.13 - klo:08:01
Lainaus käyttäjältä: murmela - 31.01.13 - klo:22:29
Lainaus käyttäjältä: mako - 31.01.13 - klo:16:46
hyvä jätkät tää on varma kevään merkki  . murmela on kyllä yks parhaista psyykkaajista mitä itse olen nähnyt . kuinkahan moni onkaan parantanut ennätystään kun on nähnyt murmelan edessään radalla  respekt_1 .
Viime kesänä ainakin neljä varmaa tapausta. Ehkä muitakin, mutta he eivät ole ilmoittautuneet.

Mielenkiintoinen keskustelu. Ilmoittaudunpa itsekin psyykatuksi tulleeksi. Murmelaan suhtaudun enempi negatiivisesti. Toisaalta kaverin tietotaito on ilmeisesti korkealla tasolla eikä hän sitä salaile. Mukaava oli myös lukea, kuinka innollinen hän oli saatuaan ajaa App:n mopolla. Mutta jatkuva toisten mollaaminen nyppii. Mielestäni en ole pahaa hänestä sanonut, mutta hänen kommentinsa minusta "keskiryhmän koheltaja" jäi soimaan päähän. Asian olisi voinut ilmaista toisellakin lailla. Vielä kun vuoden kokemuksella Kemorasta ajoin käsittääkseni häntä nopeampaa. Toivoisin häneltä hieman rakentavampaa palautetta. Ja joskus sen inttämisen voi lopettaa itsekin.

Lainaus käyttäjältä: Bobo - 31.01.13 - klo:20:48
Kuten app tuossa sanoi, vakio kusiainen, loppuunajetut renkaat ja painava kuski, ei ihan voi samaa odottaa kuin 60 kiloiselta vinkuheinältä tonnisen puikoissa  :)

Olen alle 60 kiloinen tonnisen puikoissa ja painoni menee normaalipainoisen rajoihin, 169 cm : 52.8 - 71.1 kg. Edes painikisojen punnitukseen vedon jälkeen en tunnista itseäni vinkuheinäksi.
Suuresti ihmettelen kavereita, jotka virittelevät/keventelevät/tutkivat datoja mutta eivät vaivaudu pitämään kunnostaan ja painostaan huolta. Jos ylipaino on selityksenä huonolle kierrosajalle, niin teipatkaa se racechrono siihen vaakaan kiinni tai ottakaa se lenkille mukaan.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Juha_K - 01.02.13 - klo:08:29
Lainaus käyttäjältä: pienisopoapina - 01.02.13 - klo:08:01
Lainaus käyttäjältä: Bobo - 31.01.13 - klo:20:48
Kuten app tuossa sanoi, vakio kusiainen, loppuunajetut renkaat ja painava kuski, ei ihan voi samaa odottaa kuin 60 kiloiselta vinkuheinältä tonnisen puikoissa  :)

Olen alle 60 kiloinen tonnisen puikoissa ja painoni menee normaalipainoisen rajoihin, 169 cm : 52.8 - 71.1 kg. Edes painikisojen punnitukseen vedon jälkeen en tunnista itseäni vinkuheinäksi.
Suuresti ihmettelen kavereita, jotka virittelevät/keventelevät/tutkivat datoja mutta eivät vaivaudu pitämään kunnostaan ja painostaan huolta. Jos ylipaino on selityksenä huonolle kierrosajalle, niin teipatkaa se racechrono siihen vaakaan kiinni tai ottakaa se lenkille mukaan.
Bobo:n määritelmä on mielestäni ihan osuva. Lisäksi hän kyllä tietää mistä puhuu.
Ennen kuin olkapäästä repesi jänne painoin noin 94kg ja rasva% oli 13 (pituus 185cm). BMI:n mukaan olin siis ylipainoinen.

Kuinkahan paljon painolla on oikeasti merkitystä 60kg vs 90kg kuski? Olettaen siis, että kuski ei ole rajoittava tekijä. :)   
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: menac - 01.02.13 - klo:08:54
Lainaus käyttäjältä: mako - 31.01.13 - klo:16:46
hyvä jätkät tää on varma kevään merkki  . murmela on kyllä yks parhaista psyykkaajista mitä itse olen nähnyt . kuinkahan moni onkaan parantanut ennätystään kun on nähnyt murmelan edessään radalla  respekt_1 .

Hep! Toiminut niin Kemoralla kuin Alastarollakin.  peukku_1
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Mane - 01.02.13 - klo:09:22
Lainaus käyttäjältä: pienisopoapina - 01.02.13 - klo:08:01
Lainaus käyttäjältä: murmela - 31.01.13 - klo:22:29
Lainaus käyttäjältä: mako - 31.01.13 - klo:16:46
hyvä jätkät tää on varma kevään merkki  . murmela on kyllä yks parhaista psyykkaajista mitä itse olen nähnyt . kuinkahan moni onkaan parantanut ennätystään kun on nähnyt murmelan edessään radalla  respekt_1 .
Viime kesänä ainakin neljä varmaa tapausta. Ehkä muitakin, mutta he eivät ole ilmoittautuneet.

Mielenkiintoinen keskustelu. Ilmoittaudunpa itsekin psyykatuksi tulleeksi. Murmelaan suhtaudun enempi negatiivisesti. Toisaalta kaverin tietotaito on ilmeisesti korkealla tasolla eikä hän sitä salaile. Mukaava oli myös lukea, kuinka innollinen hän oli saatuaan ajaa App:n mopolla. Mutta jatkuva toisten mollaaminen nyppii. Mielestäni en ole pahaa hänestä sanonut, mutta hänen kommentinsa minusta "keskiryhmän koheltaja" jäi soimaan päähän. Asian olisi voinut ilmaista toisellakin lailla. Vielä kun vuoden kokemuksella Kemorasta ajoin käsittääkseni häntä nopeampaa. Toivoisin häneltä hieman rakentavampaa palautetta. Ja joskus sen inttämisen voi lopettaa itsekin.

Lainaus käyttäjältä: Bobo - 31.01.13 - klo:20:48
Kuten app tuossa sanoi, vakio kusiainen, loppuunajetut renkaat ja painava kuski, ei ihan voi samaa odottaa kuin 60 kiloiselta vinkuheinältä tonnisen puikoissa  :)

Olen alle 60 kiloinen tonnisen puikoissa ja painoni menee normaalipainoisen rajoihin, 169 cm : 52.8 - 71.1 kg. Edes painikisojen punnitukseen vedon jälkeen en tunnista itseäni vinkuheinäksi.
Suuresti ihmettelen kavereita, jotka virittelevät/keventelevät/tutkivat datoja mutta eivät vaivaudu pitämään kunnostaan ja painostaan huolta. Jos ylipaino on selityksenä huonolle kierrosajalle, niin teipatkaa se racechrono siihen vaakaan kiinni tai ottakaa se lenkille mukaan.

Lainaus käyttäjältä: Juha_K - 01.02.13 - klo:08:29
Lainaus käyttäjältä: pienisopoapina - 01.02.13 - klo:08:01
Lainaus käyttäjältä: Bobo - 31.01.13 - klo:20:48
Kuten app tuossa sanoi, vakio kusiainen, loppuunajetut renkaat ja painava kuski, ei ihan voi samaa odottaa kuin 60 kiloiselta vinkuheinältä tonnisen puikoissa  :)

Olen alle 60 kiloinen tonnisen puikoissa ja painoni menee normaalipainoisen rajoihin, 169 cm : 52.8 - 71.1 kg. Edes painikisojen punnitukseen vedon jälkeen en tunnista itseäni vinkuheinäksi.
Suuresti ihmettelen kavereita, jotka virittelevät/keventelevät/tutkivat datoja mutta eivät vaivaudu pitämään kunnostaan ja painostaan huolta. Jos ylipaino on selityksenä huonolle kierrosajalle, niin teipatkaa se racechrono siihen vaakaan kiinni tai ottakaa se lenkille mukaan.
Bobo:n määritelmä on mielestäni ihan osuva. Lisäksi hän kyllä tietää mistä puhuu.
Ennen kuin olkapäästä repesi jänne painoin noin 94kg ja rasva% oli 13 (pituus 185cm). BMI:n mukaan olin siis ylipainoinen.

Kuinkahan paljon painolla on oikeasti merkitystä 60kg vs 90kg kuski? Olettaen siis, että kuski ei ole rajoittava tekijä. :)  

ulkomailla kilpaa ajelevalta kuultuna,"10 kg liikapaino vie vauhdista noin 1,5 sek per ratakiekka",tai vastaavasti sen saa kääntää noin liki 10 hevosvoiman puutteeseen!?
varmasti kuitenkin vauhtia verottava tekijä! :-X
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 01.02.13 - klo:11:27
Lainaus käyttäjältä: murmela - 31.01.13 - klo:22:27
Jarska ei tietääkseni oo alastarossa ajellu, joten hälle ei ole hyötyä alastaron luvuista.

Jep, ihan alkuaikoina käyny siellä kerran körötteleen, eli ei otetta siitä radasta.
Kemoran mutkanopeudet sensijaan kiinnostaa.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 01.02.13 - klo:11:33
Lainaus käyttäjältä: Juha_K - 01.02.13 - klo:08:29
Kuinkahan paljon painolla on oikeasti merkitystä 60kg vs 90kg kuski? Olettaen siis, että kuski ei ole rajoittava tekijä. :)  

Lihavat on lepposia radalla ja varikolla.
Lihavia on hauska katella liian pienissä ajopuvuissaan, näyttävät ihan siskonmakkaroilta.
Lihavia on kiva myös kuunnella, paino on aina syynä ettei kulje.
Luen itseni lihaviin.

Ylikireet ja äitin tissiltä liian aikaisin vierotetut rääräkuskit ottaa homman liian tosissaan, mut ei haittaa, me lihavat opitaan heiltä ajamista.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 01.02.13 - klo:12:03
Lainaus käyttäjältä: pienisopoapina - 01.02.13 - klo:08:01Mielestäni en ole pahaa hänestä sanonut, mutta hänen kommentinsa minusta "keskiryhmän koheltaja" jäi soimaan päähän. Asian olisi voinut ilmaista toisellakin lailla. Vielä kun vuoden kokemuksella Kemorasta ajoin käsittääkseni häntä nopeampaa.
Joten voisikin kysyä että miksi pahoitat mielesi jonkun yksittäisen nettikirjoittelijan kommentista, kun ko kirjoittelija on vieläpä sinua hitaampi kemorassa?


Ja noin yleisesti ottaen, se mitä olen oppinut 6-7 vuoden aikana kymmenistä/ sadoista eri kuskeista:
Keskiryhmän koheltajille yksi hyvin yleinen piirre on se että sanoipa asian heille miten tahansa, niin aina on erittäin suuri todennäköisyys että loukkaantuvat siitä.
Toinen yhteinen piirre on se, että neuvoipa miten tahansa, niin neuvot eivät mene perille. Koska neuvoja on aina väärän ikäinen, väärän näköinen, tai ainakin ajaa väärän värisellä mopolla, tai on muuten vaan läski.

Usein käy myös niin, että enemmän harrastaneet voivat jopa varoittaa keskenään toisiaan siitä, että radalla on joku tyyppi jota kannattaa varoa. Eli hyvin usein on tilanne se, että keskiryhmän koheltajat ovat hyvin yleisesti tiedossa.

Keskiryhmän koheltajan tunnistaa yleensä lähtökohtaisesti jo hänen asenteestaan varikolla. Ja ikävä kyllä aivan liian usein se realisoituu radalla. Koheltaja ajaa moponsa päreiksi, tai jopa itsensä ambulanssi/ sairaalakuntoon. Vielä huonommalla tuurilla hän keilaa jonkun toisen radalta ulos Ja kaikein pahimmassa tapauksessa: Koheltaja teloo jonkun muun sairaalakuntoon/ invalidiksi.

Siinä vaiheessa kun on lajia harrastanut sen verran, että alkaa ymmärtämään kuinka hidas se vauhti sielä keskiryhmässä loppujen lopuksi on. Niin alkaa myös ymmärtämään, kuinka turhaa se mopon kaataminen ja loukkaantuminen keskiryhmän vauhdeilla on. Toki hitaassakin ryhmässä sattuu vuosittain kippauksia, joissa kuski onnistuu telomaan itsensä sairaalakuntoon. Mutta keskiryhmässä niitä on huomattavasti enemmän.
Hitaan ryhmän tyypillinen kippaus on hitaalla vauhdilla hartialukko-ulosajo, ja mopon kippaus hiekalla, eli keskimäärin vauriot rajoittuvat lähinnä katteisiin.
Keskiryhmässä taasen yli-yrittämisestä johtuva täydestä vauhdista ulosajo tai keula/perä alta -mopon kippaus radalle, jolloin vauriotkin ovat huomattavasti suuremmat ja usein myös kuski tarvitsee paikkailua.

Käytännön esimerkkejä:
- Erään keskiryhmäläisen tunsin lähinnä nettikirjoitusten perusteella. Laskin yhteen 1+1+1. Tulossa oli kolmipäiväinen ratakeikka. Kirjoitin lapulle; 2. päivä 2. setti 3. kierros. Ko kuski kaatoi moponsa 1. päivä 2. setti 3. kierros. Kaadon jälkeen ojensin lapun ko kuskille. Noh, mielestäni veikkasin aika hyvin.
- Katselin lippupisteeltä keskyryhmän menoa, ja eräs kuski pisti silmääni, ja aloin arpomaan mielessäni josko pitäis pyytää porttia liputtamaan mustalla ko kuski ulos. Settiä oli kierros pari jälellä joten ajattelin että kaippa se ny sen verran pystyssä pysyy, joten olisin sitten portin ilmoittaessa ruutulipusta pyytänyt nappaammaan ko kuskin neuvonpitoon. Noh, se kuski oli naamallaan ennen ruutulippua.
- Olin lähdössä ajelemaan oppilaan perään keskiryhmään ja eräs tuttu tuli koputtaman mua olkapäälle ja osotti erästä kuskia varikolla, ja kehoitti varomaan sitä. Pari ratapäivää myöhemmin ko kuski ajoi päin toista kuskia radalla ja se toinen kuski kaatui. Onneksi ilman suurempia fyysisiä vahinkoja.
- Ajelin sattumalta erään kuskin perässä keskiryhmässä, ja ajattelin että menen jututtamaan ko kuskia setin jälkeen. Noh, pari mutkaa myöhemmin hän kaatui naamalleen siin mun edessä.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 01.02.13 - klo:12:21
Lainaus käyttäjältä: jarska - 01.02.13 - klo:11:33
Lihavia on kiva myös kuunnella, paino on aina syynä ettei kulje.
Toi pätee vain köyhiin läskeihin. Rikkailla läskeillä on varaa virittää mopoa niin paljo ettei teho/paino-suhde laske.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: pienisopoapina - 01.02.13 - klo:16:30
Lainaus käyttäjältä: murmela - 01.02.13 - klo:12:03
Lainaus käyttäjältä: pienisopoapina - 01.02.13 - klo:08:01Mielestäni en ole pahaa hänestä sanonut, mutta hänen kommentinsa minusta "keskiryhmän koheltaja" jäi soimaan päähän. Asian olisi voinut ilmaista toisellakin lailla. Vielä kun vuoden kokemuksella Kemorasta ajoin käsittääkseni häntä nopeampaa.
Joten voisikin kysyä että miksi pahoitat mielesi jonkun yksittäisen nettikirjoittelijan kommentista, kun ko kirjoittelija on vieläpä sinua hitaampi kemorassa?
Et sinä ole yksittäinen nettikirjoittelija, päinvastoin, kovasti tiedät asioista ja arvostan perehtyneisyyttäsi. Ehkäpä ärtymykseni johtuu halustani olla teidän "gurujen" suosiossa, mutta en sitä ole ansainnut.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Mazze - 01.02.13 - klo:17:44
Lainaus käyttäjältä: murmela - 01.02.13 - klo:12:03
Käytännön esimerkkejä:
- Erään keskiryhmäläisen tunsin lähinnä nettikirjoitusten perusteella. Laskin yhteen 1+1+1. Tulossa oli kolmipäiväinen ratakeikka. Kirjoitin lapulle; 2. päivä 2. setti 3. kierros. Ko kuski kaatoi moponsa 1. päivä 2. setti 3. kierros. Kaadon jälkeen ojensin lapun ko kuskille. Noh, mielestäni veikkasin aika hyvin.

Miten tällä käytännön esimerkillä riitti huumorintaju ku annoit kaadon jälkeen lapun kouraan? Voisi vaan kuvitella että pelkkä kaatuminen jo vituttaisi ihan tarpeeksi.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: late - 01.02.13 - klo:17:45
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 01.02.13 - klo:07:06
Lainaus käyttäjältä: late - 31.01.13 - klo:22:52
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 31.01.13 - klo:21:10

Olisi kyllä ihan hauska kokeilla kuinka kovaa itse kusiaisella menisi. Uskoisin, että päivän-parin päivän treenillä ajelisin alle kahden sekunnin päähän nykyisestä kyydistä ja kesän treenillä varmaan aika lähelle samoihin aikoihin kuin nyt tonnarilla.
Kusiaisesta kyllä puuttuu sitä voimaa, mutta kaikkialla muuallahan se onkin tonnaria nopeampi.

Tästä on paljon väitelty, mutta aika rohkea oletus. Riippuu tietysti lähtötasosta mutta et kuitenkaan vissiin ihan köröttelyvauhteja ajele.

Oikeasti nopeat varmaan ajaa rakennetulla kuussatkulla suht lähelle tonnarin aikoja mutta vakio kuussatkulla voi olla tekeminen. Stanuluokan rataennätys Alastarolla on 1.23.xx, ajettu muistaakseni 2006 tjsp. Pyörää en muista, oisko ollut cebari ja kuskina Pirilä. Toki renkaat yms. on tuostakin kehittynyt, mutta kuitenkin.

Itse ajoin 2010 täysin vakio kusiaisella (K6) parhaimmillaan matalaa 1.25:ttä. Seuraavana kesänä kauden tokassa treenissä tonnisella 1.25.7 ja kolmannessa mentiin jo 24:n puolelle - pyörä siis suht vieras ja kuutioita lisää 400. Kesän lopussa meni matalaa 1.22:ta. Ja ei johdu siitä, että äijä kehittyisi nopeasti tai olisi lahjakas, kuussatkulla tuli hierottua rataa vuositolkulla, joku ratakurssikin tuli käytyä sen juuri vauhdissa näkymättä, saattoi nippa nappa sekunti per kesä lähteä ennätyksestä. Se tonninen vaan yksinkertaisesti on amatöörin käsissä paljon helpompi ajaa lujaa.

En muuten ole ainoa esimerkki, vastaavaa kehityskäyrää olen vierestä seurannut useamman kohdalla. Pitkälti siksi tuon kusiaisen isompaan päivitinkin.

Mukava kuulla omakohtaisia kokemuksia aiheesta. Noi mun ajat on täysin veikkauksia ja kokeilematta varmasti jäävätkin sellaisiksi. Tällä hetkellä tonnarilla olen päässyt karvan verran 24-puolella Alastarossa, joten kuskissa on vielä jokunen sekunti kehittymisvaraa ennen kuin seinä nousee totaalisen pystyyn. Käytännössähän nuo mun veikkaukset tarkoittaisi kusiaisella 26-alkuisia, mitä en pidä mitenkään mahdottomana, koska se onnistuu todistetusti reilusti alle 100 heppasella 15 vuotta vanhalla kusiaisella. Oletus, että kesän treenillä menisin samoihin kusiaisella kuin tonnarilla nyt, perustuu siihen uskoon, että kuskista löytyy vielä sen parin-kolmen sekunnin verran parannettavaa. Jos nämä mun tavoitteet kuulostaa kovilta, sitä niiden on tarkoitus ollakin. Olen huomannut, että jos aion kehittyä, on pakko laittaa tavoitteet karvan epärealistiksi, muuten sitä päätyy ajelemaan tyytyväisenä samoja aikoja ja kehitys tyssää. Kun tavoite on koko ajan horisontissa, on ihan eri tavalla motivaatiota yrittää kehittyä.

Olen tässä jopa puolivakavissani harkinnut tonnarin vaihtamista kusiaiseen, koska vähän pienemmillä tehoilla voisi olla helpompi opetella radan tarkkaa käyttöä ja ajolinjaa eikä renkaita menisi selkärepullista viikonlopussa. Eli jos jollain on kova tarve päästä hyväkuntoisesta R6R:stä eroon ja haluaa tonnarin alle niin viestiä saa laittaa. Toinen vaihtoehto voisi olla päikseen vaihtaminen viikonlopun ajaksi, jolloin pääsisi rauhassa tutustumaan kamppeisiin. Vaihtaminen päikseen (välirahan kanssa) on sit ainut vaihtoehto, nyt ei riitä into rahalla myymiseen ja uuden kamppeen etsimiseen.

Ainiin, kyllähän joku tällekin foorumille kirjoitteleva ajeli viime kesänä vakiolla R6R:llä samaa kyytiä meikäläisen kanssa Alastarossa kun peräkanaa mentiin. Tästä oli joku videonpätkäkin todisteena, vielä kun vain muistaisi päivän niin voisi kaivella sen juutuubista. Lähtökohta muistaakseni oli sama kuin itselläni, eli tavoitteena oli ajaa sillä vakiolla R6R:llä yhtä kovaa kuin oli ajanut aiemmin tonnarilla.

Tuossa stanu enkassa ja omissakin ajoissa on hyvä huomioida se, että käsittääkseni R6R on vakiona aika paljon rataorientoituneempi ja valmiimpi radalle kuin em. pyörät - kokemusta ei ole joten tämä valistunut arvaus. Piriläkin olisi sillä varmaan ihan eri vauhdissa, luulisin. Joten uskon kyllä, että sillä .26 ajat heittämällä jos tonnisella pistät .24. Mutta käsitin (oikein?), että arvelet tonnisella tuonne 21-22 haarukkaan pääseväsi tarpeeksi treenamalla. Vakio ja vähän laitetullakin R6R:lläkin alkaa olemaan jo aika kova kyyti harrastelijalle. Ei kai mahdoton mutta huomattavasti pienemmällä treenillä ja lahjoilla tuo onnistuu tonnisella, kokemuksella voi sanoa ;)

Mutta kyllähän kuussatku on monin tavoin leppoisampi peli, lompakolle ja ajettavana. Jos joskus vielä harrastepelin hommaan, niin kelpo vaihtoehto olisi...

Edit: no niin, nyt kun luin tuon kirjoituksesi paremmin niin siinähän oli että aikoihin mitä nyt ajat. Juu, eiköhän tuolla R6Rllä .24 ole ihan realistinen. Meneekö yhtä lujaa riippuu lähtötasosta mutta tonnisella on helpompi ajaa kovaa, IMO jos tätä nuorison nettislangia lainaa...
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 01.02.13 - klo:19:23
Lainaus käyttäjältä: Mazze - 01.02.13 - klo:17:44
Lainaus käyttäjältä: murmela - 01.02.13 - klo:12:03
Käytännön esimerkkejä:
- Erään keskiryhmäläisen tunsin lähinnä nettikirjoitusten perusteella. Laskin yhteen 1+1+1. Tulossa oli kolmipäiväinen ratakeikka. Kirjoitin lapulle; 2. päivä 2. setti 3. kierros. Ko kuski kaatoi moponsa 1. päivä 2. setti 3. kierros. Kaadon jälkeen ojensin lapun ko kuskille. Noh, mielestäni veikkasin aika hyvin.

Miten tällä käytännön esimerkillä riitti huumorintaju ku annoit kaadon jälkeen lapun kouraan? Voisi vaan kuvitella että pelkkä kaatuminen jo vituttaisi ihan tarpeeksi.

Kyseinen hemmo on sen verran löysäpiponen tyyppi, että tiesin kyllä jo etukäteen että ei hän siitä pahastuisi. Vaan naureskeli itsekkin. Lainasin hälle myöskin autoa, jotta hän sai haettua varaosan, jotta hän sai mopon ajokuntoon.
Toki jos ko hemmo ois ollu ns tulisieluinen tosiharrastaja, niin olisin pysynyt tapauksesta kaukana.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Bobo - 01.02.13 - klo:20:44
 :)
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Bobo - 01.02.13 - klo:21:03
Lainaus käyttäjältä: Mane - 01.02.13 - klo:09:22
Lainaus käyttäjältä: pienisopoapina - 01.02.13 - klo:08:01
Lainaus käyttäjältä: murmela - 31.01.13 - klo:22:29
Lainaus käyttäjältä: mako - 31.01.13 - klo:16:46
hyvä jätkät tää on varma kevään merkki  . murmela on kyllä yks parhaista psyykkaajista mitä itse olen nähnyt . kuinkahan moni onkaan parantanut ennätystään kun on nähnyt murmelan edessään radalla  respekt_1 .
Viime kesänä ainakin neljä varmaa tapausta. Ehkä muitakin, mutta he eivät ole ilmoittautuneet.

Mielenkiintoinen keskustelu. Ilmoittaudunpa itsekin psyykatuksi tulleeksi. Murmelaan suhtaudun enempi negatiivisesti. Toisaalta kaverin tietotaito on ilmeisesti korkealla tasolla eikä hän sitä salaile. Mukaava oli myös lukea, kuinka innollinen hän oli saatuaan ajaa App:n mopolla. Mutta jatkuva toisten mollaaminen nyppii. Mielestäni en ole pahaa hänestä sanonut, mutta hänen kommentinsa minusta "keskiryhmän koheltaja" jäi soimaan päähän. Asian olisi voinut ilmaista toisellakin lailla. Vielä kun vuoden kokemuksella Kemorasta ajoin käsittääkseni häntä nopeampaa. Toivoisin häneltä hieman rakentavampaa palautetta. Ja joskus sen inttämisen voi lopettaa itsekin.

Lainaus käyttäjältä: Bobo - 31.01.13 - klo:20:48
Kuten app tuossa sanoi, vakio kusiainen, loppuunajetut renkaat ja painava kuski, ei ihan voi samaa odottaa kuin 60 kiloiselta vinkuheinältä tonnisen puikoissa  :)

Olen alle 60 kiloinen tonnisen puikoissa ja painoni menee normaalipainoisen rajoihin, 169 cm : 52.8 - 71.1 kg. Edes painikisojen punnitukseen vedon jälkeen en tunnista itseäni vinkuheinäksi.
Suuresti ihmettelen kavereita, jotka virittelevät/keventelevät/tutkivat datoja mutta eivät vaivaudu pitämään kunnostaan ja painostaan huolta. Jos ylipaino on selityksenä huonolle kierrosajalle, niin teipatkaa se racechrono siihen vaakaan kiinni tai ottakaa se lenkille mukaan.

Lainaus käyttäjältä: Juha_K - 01.02.13 - klo:08:29
Lainaus käyttäjältä: pienisopoapina - 01.02.13 - klo:08:01
Lainaus käyttäjältä: Bobo - 31.01.13 - klo:20:48
Kuten app tuossa sanoi, vakio kusiainen, loppuunajetut renkaat ja painava kuski, ei ihan voi samaa odottaa kuin 60 kiloiselta vinkuheinältä tonnisen puikoissa  :)

Olen alle 60 kiloinen tonnisen puikoissa ja painoni menee normaalipainoisen rajoihin, 169 cm : 52.8 - 71.1 kg. Edes painikisojen punnitukseen vedon jälkeen en tunnista itseäni vinkuheinäksi.
Suuresti ihmettelen kavereita, jotka virittelevät/keventelevät/tutkivat datoja mutta eivät vaivaudu pitämään kunnostaan ja painostaan huolta. Jos ylipaino on selityksenä huonolle kierrosajalle, niin teipatkaa se racechrono siihen vaakaan kiinni tai ottakaa se lenkille mukaan.
Bobo:n määritelmä on mielestäni ihan osuva. Lisäksi hän kyllä tietää mistä puhuu.
Ennen kuin olkapäästä repesi jänne painoin noin 94kg ja rasva% oli 13 (pituus 185cm). BMI:n mukaan olin siis ylipainoinen.

Kuinkahan paljon painolla on oikeasti merkitystä 60kg vs 90kg kuski? Olettaen siis, että kuski ei ole rajoittava tekijä. :)  

ulkomailla kilpaa ajelevalta kuultuna,"10 kg liikapaino vie vauhdista noin 1,5 sek per ratakiekka",tai vastaavasti sen saa kääntää noin liki 10 hevosvoiman puutteeseen!?
varmasti kuitenkin vauhtia verottava tekijä! :-X

Taitaa Mane tuo kuski olla sama, jonka kanssa tehtiin valmennussopimus tänä syksynä ja josta revittiin 10 kg pois jo valmiiksi erittäin rasvattomasta kehosta. Fyysiset treenitulokset paranivat rääkistä huolimatta. Tällä viikolla kaveri veti kauden ensimmäisissä ratatreeneissä ensimmäisenä treenipäivänä Jerezin radalla 0,6 sekkkaa alle oman all time best -aikansa. Kyllä sillä painolla ja kovalla fysiikalla on vaikutusta  :)
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 01.02.13 - klo:21:35
Noista keskiryhmä koheltajista ja muistakin vastaavista pari sanaa.

Käykää aina kertomassa ratapäivän järjestäjälle jos näätte radalla kuskin, jonka ajo aiheuttaa selkeitä vaaratilanteita joko itselleen tai muille. Tämä on kaikkien etu, koska kukaan ei halua olla siellä radan varressa elvyttämässä ketään, oli se sitten se kohaltaja tai viaton osallinen. Tai vaikka ei elvyttämään joutuisikaan, ei ole mitään herkkua nähdä kaveria kun kypärä on täynnä hiekan, veren ja oksennuksen sekoitusta ja osa raajoista osoittaa luonnottomiin suuntiin. Tässä lajissa on omat riskinsä, mutta ei niitä tarvitse ehdoin tahdoin kasvattaa. Se milloin joku kohelo aiheuttaa kunnon mälllin, ei ole kuin ajan kysymys ja uskoisin, että kaikkia haluavat venyttää tuota aikaa viimeiseen asti.

Murmelalla oli hyviä esimerkkejä noista koheltajista ja itsellenkin tulee saman tien mieleen ainakin puolen kymmentä tapausta, joissa kaato ja / tai kolari olisi ollut vältettävissä jos olisi napannut kuskin yhtä settiä aiemmin radalta pois. Jokainen näistä on ollu sellainen, että on huomannut, että kuskilla on turhaa riskiä ajossa, mutta ei ole ehtinyt paikalle ajoissa tai on luottanut siihen, että kyllä se kaveri pysyy sen setin pari kierrosta pystyssä. Eniten näistä vi***taa tapaus, jossa kohelo, jonka kanssa olin itse henkilökohtaisesti pari settiä aiemmin käynyt keskustelemassa ajotyylistään, katkaisi viattoman naisen ajokauden ja sai aikaiseksi kaksi pyörän romua.

Eli ainakin tuolla orgin päivillä voi tulla jokaisesta vaaraa aiheuttavasta kuskista kertomaan joko meikäläiselle tahi jollekin muulle järjestävänä tahon edustajalle.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 01.02.13 - klo:21:45
Lainaus käyttäjältä: late - 01.02.13 - klo:17:45


Edit: no niin, nyt kun luin tuon kirjoituksesi paremmin niin siinähän oli että aikoihin mitä nyt ajat. Juu, eiköhän tuolla R6Rllä .24 ole ihan realistinen. Meneekö yhtä lujaa riippuu lähtötasosta mutta tonnisella on helpompi ajaa kovaa, IMO jos tätä nuorison nettislangia lainaa...

Juu, tuota 24 alkusta kusiaisella tarkotin. Jos tonnarilla ajelu jatkuu, olisi tavoitteet tuolla 21-22 haarukassa nykyisellä kalustolla. Tuo 21 voi olla jo vähän turhan tiukassa, mutta 22-alkuiset pitäs olla mahdollisia. Tällä hetkellä häviän n. sekunnin pelkästään lemminkäisen ulostulo-kahvilanmutka välillä suurin piirtein oman tasoisilleni kuskeille.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Jukka_R - 02.02.13 - klo:10:54
Lainaus käyttäjältä: murmela - 01.02.13 - klo:12:03
, se mitä olen oppinut 6-7 vuoden aikana kymmenistä/ sadoista eri kuskeista:

M
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 04.02.13 - klo:10:48
Lainaus käyttäjältä: Jukka_R - 02.02.13 - klo:10:54
Lainaus käyttäjältä: murmela - 01.02.13 - klo:12:03
, se mitä olen oppinut 6-7 vuoden aikana kymmenistä/ sadoista eri kuskeista:

M

?
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: pienisopoapina - 04.02.13 - klo:20:25
Lainaus käyttäjältä: jarska - 04.02.13 - klo:10:48
Lainaus käyttäjältä: Jukka_R - 02.02.13 - klo:10:54
Lainaus käyttäjältä: murmela - 01.02.13 - klo:12:03
, se mitä olen oppinut 6-7 vuoden aikana kymmenistä/ sadoista eri kuskeista:

M

?
M on James Bond -kirjoissa ja elokuvissa esiintyvä kuvitteellinen MI6-tiedustelupalvelun johtaja. (wikipedia)
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Tango - 21.02.13 - klo:22:02
Lainaus käyttäjältä: Raaseri - 29.01.13 - klo:15:03

No nopeushan ei nouse kuin nostamalla. Moni kilpaurheilu tai siihen verratava suoritus perustuu itsensä ylittämiseen. Kyllä vaikkapa voimannostossa enemmän nostetaan kuin hyvältä tuntuu. Perustuu kai omaan kykyyn sietää epämiellyttävää kipua/tunnetta suoritusta tehdessä.

Tietty se vauhdinnosto kannattaa tehdä sellaisissa harppauksissa kuin on kullekin järkevää. Voi olla fiksumpaa nostaa vaikkapa aiempaa kaarrenopeutta 160km/h:sta 180km/h, kuin kerralla 220km/h. Kun usko loppuu kesken suorituksen - se on taas tuttu maa-taivas-maa-taivas-maa-ambulanssi.

Itselleni ei koskaan missään lajissa mikään sadasosa kerrallaan hinkkaus ole toiminut. Joka kerta kun jotain haluaa tehdä erilailla, en osaa/saa vietyä tuotantoon mitään minimaalisia korjauksia. Sama jutttu kuin ohituksissa. Ei mitään arpomisia vaan paikka odottaen ja sitten päätöksellä ohi. Jarrumerkin siirto, ensin löytää paikka missä nykyisin jarruttaa ja sitten siitä reilusti ohi kun kerran aikoo. Ja kesät on niin lyhyitä että vauhdin keräämiseen olisi mennyt ihmisikä jollain hinkkausmetodilla. Nurjana puolena voi sitten olla konttaus, mutta sekin vähän kuuluu lajiin.

Tässä on niin paljon ideaa, että kannattaa huolella lukea. Itse tiivistäisin sen oman kokemukseni pohjalta niin, että ei pidä hinkata vaan opetella ja harjoitella kokonaan uusiksi.

Oma esimerkkini on viime elokuulta Botnialta. Siellä on se hidas ja omituinen mutka ja minulle se oli suorastaan pelottava. Yritin ajaa sitä eri tavoin, mutta yhtään kunnon suoritusta ei tullut. Ei vaikka peesasin nopeampia.

Seuraavana päivänä oli Pennan järjestämä koulutus. Possujuna ei sen kurvin ajamista parantanut, mutta kaksi kertaa Pennan takana opetti oikean ajolinjan, varsinkin kun hän ajoi taaksepäin kääntyneenä ja näytti missä heittäydytään. Vauhti loppui kuitenkin aina kesken. Sitten sain häneltä vielä yksityisopetusta siitä, missä jarrutetaan ja millä idealla kurvi otetaan. Pari kolme kertaa harjoitusta ja siinä se oli. Homma muuttui kuin taikaiskusta ja yhtäkkiä kurvi oli sekä helppo että turvallinen. Jatkossa tulin siihen tosi lujaa, mutta ei lainkaan hirvittänyt, koska tiesin miten se menee.

Kemoran kaakkosmutkaan liittyen Vuorela antoi tässä ketjussa oikean neuvon ja sama neuvo pätee mihin tahansa mutkaan: "Paremmin mennessä: Jarrumerkki, taittomerkki, sisäkanttari/apeksi, ulostulo, suora ja samat alusta. Päässä pyörii seuraavat 2-5 merkkiä ja pyöränpäällä touhuilut."

Vielä siitä katseen käytöstä, jonka Nitrous nosti esille. Siihen liittyy tietty idea, itse katse ei ole oleellinen. Niiltä vuosilta kun Rossi otti peräkkäisiä Moto-GP mestaruuksia on kuva, jossa hän kilpailussa ajaa kurvissa katse melkein suoraan alas. Häneltä kysyttiin asiasta ja vastaus oli, ettei hänellä ole tarvetta katsoa eteenpäin, koska hän tuntee radan.

Idea onkin se, että ajatukset ovat tulevassa ja siksi juuri tämä ehkä pelottavalta tuntuva tilanne onkin jo ohi. Tämä mutka mietittiin valmiiksi jo aiemmin ja nyt se vain toteutetaan. Jos lyö tiilen halki karateiskulla, ei ajatella hetkeä, jolloin käsi osuu vaan hetkeä, jolloin käsi on jo 20 cm alapuolella.

Samaa tekniikkaa käytetään muissakin pelottavissa tilanteissa; esim. jos joku pelkää edessä olevaa leikkausta, niin mietitään tilanne aloittamalla siitä hetkestä, kun leikkaus on jo ohi ja ollaan kotona toipumassa, keitetään kahvia, luetaan kirjaa tms.

Tottakai katseen suuntaaminen (tai muutoin ennakoiminen) on ajamisessa tärkeää myös siksi, että valmistautumalla vähennetään henkistä kuormaa.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Tango - 22.02.13 - klo:13:12
Lainaus käyttäjältä: jarska - 01.02.13 - klo:11:33

Lihavat on lepposia radalla ja varikolla.
Lihavia on hauska katella liian pienissä ajopuvuissaan, näyttävät ihan siskonmakkaroilta.
Lihavia on kiva myös kuunnella, paino on aina syynä ettei kulje.
Luen itseni lihaviin.

Ylikireet ja äitin tissiltä liian aikaisin vierotetut rääräkuskit ottaa homman liian tosissaan, mut ei haittaa, me lihavat opitaan heiltä ajamista.

Kannattaako laihduttaa tai keventää pyörää? Vastaus on kyllä, jos ajat kilpaa. Keventäminen antaa paremman kiihtyvyyden ja lisäksi lyhyemmän jarrutusmatkan, koska renkaan kautta saadaan sama hidastuvuus, mutta suurella nopeudella ilmanvastuksesta saadaan massasta riippumatta sama voima. Tosin tällä on ihan mitätön vaikutus alla esitettävissä laskelmissa.

Tarkastellaan massan vaikutusta kierrosaikaan seuraavan yksinkertaisen mallin pohjalta. Rata koostuu kahdesta suorasta, josta ensimmäinen aloitetaan nopeudesta 50 km/h, maksimi 200 km/h ja lopussa 90 km/h. Toinen pätkä jatkuu tästä nopeuksin (km/h) 90 – 150 – 50. Näitä pätkiä on sitten peräkkäin niin monta, että saadaan n. 3000 m pitkä rata.

Laskelmissa on pohjana moottoriltaan vakio R1-07 välityksellä, joka on 0,84 vakiota pienempi (edessä 17 tilalla 15 ja takana 45 tilalla 47). Molemmille suorille lähdetään kakkosvaihteella ja vaihto tapahtuu 13000 RPM kohdalla. Laskut on tehty 0,1 s aikajaotuksella ja joka kohdassa lasketaan teho kierrosluvun perusteella. Vaihtamisen yhteydessä teho on poissa 0,1 s ajan. Ilmanvastus on huomioitu.

Aluksi massa on 300 kg. Tämä on hieman yläkanttiin, mutta huomioi pyörien hitausmomentit ikään kuin massan lisäyksenä. Kiihdytyksiin menee aikaa 5,70 s ja 1,78 s ja kuljetut matkat ovat 206,1 m ja 58,8 m.

Jarrutus on laskettu oletuksella, että kitkakerroin on 1,0 ja ilmanvastus on auttamassa. Jarrutusajat ovat sattumalta samat 2,55 s, mutta nopeudenmuutoksessa 200 – 90 matka on 96,0 m ja muutoksessa 150 – 50 matka on 63,9 m.

Yhteensä tulee matkaksi 424,8 m ja ajaksi  12,58 s. Kerrotaan kummatkin vaikkapa luvulla 7 ja saadaan suunnilleen Alastaron rata: pituus 2974 m ja kierrosaika 1.28,06.

Samat laskut 10 kg kevyemmällä massalla antavat matkaksi 415,7 m ja ajaksi 12,32 s. Oletuksella, että puuttuvat matkanpätkät ajetaan ennen jarrutuksia vakionopeuksilla 200 km/h ja 150 km/h, saadaan lisäaika 0,18 s. Näin tulee saman radan kierrosajaksi 1.27,48. Eroa on siis 0,58 s.

Näin saadaan esim. 12 kierroksen kilpailussa aikaeroksi 7 s. Siis turha massa kannattaa ottaa pois moposta ja tankista. Kierrosaikojen selittelyyn ylipainolla tästä ei valitettavasti paljon apua ole  :)
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: jarska - 22.02.13 - klo:13:30
Lainaus käyttäjältä: Tango - 22.02.13 - klo:13:12
Lainaus käyttäjältä: jarska - 01.02.13 - klo:11:33

Lihavat on lepposia radalla ja varikolla.
Lihavia on hauska katella liian pienissä ajopuvuissaan, näyttävät ihan siskonmakkaroilta.
Lihavia on kiva myös kuunnella, paino on aina syynä ettei kulje.
Luen itseni lihaviin.

Ylikireet ja äitin tissiltä liian aikaisin vierotetut rääräkuskit ottaa homman liian tosissaan, mut ei haittaa, me lihavat opitaan heiltä ajamista.

Kannattaako laihduttaa tai keventää pyörää? Vastaus on kyllä, jos ajat kilpaa. Keventäminen antaa paremman kiihtyvyyden ja lisäksi lyhyemmän jarrutusmatkan, koska renkaan kautta saadaan sama hidastuvuus, mutta suurella nopeudella ilmanvastuksesta saadaan massasta riippumatta sama voima. Tosin tällä on ihan mitätön vaikutus alla esitettävissä laskelmissa.

Tarkastellaan massan vaikutusta kierrosaikaan seuraavan yksinkertaisen mallin pohjalta. Rata koostuu kahdesta suorasta, josta ensimmäinen aloitetaan nopeudesta 50 km/h, maksimi 200 km/h ja lopussa 90 km/h. Toinen pätkä jatkuu tästä nopeuksin (km/h) 90 – 150 – 50. Näitä pätkiä on sitten peräkkäin niin monta, että saadaan n. 3000 m pitkä rata.

Laskelmissa on pohjana moottoriltaan vakio R1-07 välityksellä, joka on 0,84 vakiota pienempi (edessä 17 tilalla 15 ja takana 45 tilalla 47). Molemmille suorille lähdetään kakkosvaihteella ja vaihto tapahtuu 13000 RPM kohdalla. Laskut on tehty 0,1 s aikajaotuksella ja joka kohdassa lasketaan teho kierrosluvun perusteella. Vaihtamisen yhteydessä teho on poissa 0,1 s ajan. Ilmanvastus on huomioitu.

Aluksi massa on 300 kg. Tämä on hieman yläkanttiin, mutta huomioi pyörien hitausmomentit ikään kuin massan lisäyksenä. Kiihdytyksiin menee aikaa 5,70 s ja 1,78 s ja kuljetut matkat ovat 206,1 m ja 58,8 m.

Jarrutus on laskettu oletuksella, että kitkakerroin on 1,0 ja ilmanvastus on auttamassa. Jarrutusajat ovat sattumalta samat 2,55 s, mutta nopeudenmuutoksessa 200 – 90 matka on 96,0 m ja muutoksessa 150 – 50 matka on 63,9 m.

Yhteensä tulee matkaksi 424,8 m ja ajaksi  12,58 s. Kerrotaan kummatkin vaikkapa luvulla 7 ja saadaan suunnilleen Alastaron rata: pituus 2974 m ja kierrosaika 1.28,06.

Samat laskut 10 kg kevyemmällä massalla antavat matkaksi 415,7 m ja ajaksi 12,32 s. Oletuksella, että puuttuvat matkanpätkät ajetaan ennen jarrutuksia vakionopeuksilla 200 km/h ja 150 km/h, saadaan lisäaika 0,18 s. Näin tulee saman radan kierrosajaksi 1.27,48. Eroa on siis 0,58 s.

Näin saadaan esim. 12 kierroksen kilpailussa aikaeroksi 7 s. Siis turha massa kannattaa ottaa pois moposta ja tankista. Kierrosaikojen selittelyyn ylipainolla tästä ei valitettavasti paljon apua ole  :)

Haa, aika mielenkiintoinen laskelma vaikken näistä teorioista ja numeroista oikeen tajuakkaan, yhtään mitään.

Eli esimerkiksi erästä painivaa eläkeläiskääpiötä vastaan ei mulla ole muuta mahdollisuutta kuin yrittää kompensoida menoani teholla, sillä vastassa on lähes pelkkä pyörä.
Toisena esimerkkinä vaikkapa Hukkapätkä...hää menee kovempaa ku minä vaikka roppa sopii paremmin kaivokselle hakkaan kivenmurkuloita kuin RR pyörän selkään.
Suorilla en pääse ohi, vaikka hänen on vaikeampi päästä lyyhistyyn mopon sisälle ja tehoissakin taitaa hävitä.
Entäs mutkat sitten... Hukkapätkä pystyy jättään jarrun myöhäsemmäksi kuin minä...hän kun nostaa kärppänä yläroppansa pystyyn, se toimii jarruvarjona, eikä tarvii kahvaan paljoa koskea.

Sori, oli pakko muuttaa ylläoleva omaksi käytännöksi, muuten en saa mielenrauhaa.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: eri-ernesti - 22.02.13 - klo:15:06
Lainaus käyttäjältä: Tango - 22.02.13 - klo:13:12
Lainaus käyttäjältä: jarska - 01.02.13 - klo:11:33

Lihavat on lepposia radalla ja varikolla.
Lihavia on hauska katella liian pienissä ajopuvuissaan, näyttävät ihan siskonmakkaroilta.
Lihavia on kiva myös kuunnella, paino on aina syynä ettei kulje.
Luen itseni lihaviin.

Ylikireet ja äitin tissiltä liian aikaisin vierotetut rääräkuskit ottaa homman liian tosissaan, mut ei haittaa, me lihavat opitaan heiltä ajamista.

Kannattaako laihduttaa tai keventää pyörää? Vastaus on kyllä, jos ajat kilpaa. Keventäminen antaa paremman kiihtyvyyden ja lisäksi lyhyemmän jarrutusmatkan, koska renkaan kautta saadaan sama hidastuvuus, mutta suurella nopeudella ilmanvastuksesta saadaan massasta riippumatta sama voima. Tosin tällä on ihan mitätön vaikutus alla esitettävissä laskelmissa.

Tarkastellaan massan vaikutusta kierrosaikaan seuraavan yksinkertaisen mallin pohjalta. Rata koostuu kahdesta suorasta, josta ensimmäinen aloitetaan nopeudesta 50 km/h, maksimi 200 km/h ja lopussa 90 km/h. Toinen pätkä jatkuu tästä nopeuksin (km/h) 90 – 150 – 50. Näitä pätkiä on sitten peräkkäin niin monta, että saadaan n. 3000 m pitkä rata.

Laskelmissa on pohjana moottoriltaan vakio R1-07 välityksellä, joka on 0,84 vakiota pienempi (edessä 17 tilalla 15 ja takana 45 tilalla 47). Molemmille suorille lähdetään kakkosvaihteella ja vaihto tapahtuu 13000 RPM kohdalla. Laskut on tehty 0,1 s aikajaotuksella ja joka kohdassa lasketaan teho kierrosluvun perusteella. Vaihtamisen yhteydessä teho on poissa 0,1 s ajan. Ilmanvastus on huomioitu.

Aluksi massa on 300 kg. Tämä on hieman yläkanttiin, mutta huomioi pyörien hitausmomentit ikään kuin massan lisäyksenä. Kiihdytyksiin menee aikaa 5,70 s ja 1,78 s ja kuljetut matkat ovat 206,1 m ja 58,8 m.

Jarrutus on laskettu oletuksella, että kitkakerroin on 1,0 ja ilmanvastus on auttamassa. Jarrutusajat ovat sattumalta samat 2,55 s, mutta nopeudenmuutoksessa 200 – 90 matka on 96,0 m ja muutoksessa 150 – 50 matka on 63,9 m.

Yhteensä tulee matkaksi 424,8 m ja ajaksi  12,58 s. Kerrotaan kummatkin vaikkapa luvulla 7 ja saadaan suunnilleen Alastaron rata: pituus 2974 m ja kierrosaika 1.28,06.

Samat laskut 10 kg kevyemmällä massalla antavat matkaksi 415,7 m ja ajaksi 12,32 s. Oletuksella, että puuttuvat matkanpätkät ajetaan ennen jarrutuksia vakionopeuksilla 200 km/h ja 150 km/h, saadaan lisäaika 0,18 s. Näin tulee saman radan kierrosajaksi 1.27,48. Eroa on siis 0,58 s.

Näin saadaan esim. 12 kierroksen kilpailussa aikaeroksi 7 s. Siis turha massa kannattaa ottaa pois moposta ja tankista. Kierrosaikojen selittelyyn ylipainolla tästä ei valitettavasti paljon apua ole  :)

Aika raakaa. Tässähän on läski nähny koko talven nälkää aivan turhaan! Oisit pitäny tuommoset laskelmat vaa omana tietonas. T: -8kg
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Wper - 04.03.13 - klo:11:39
Tuossa aikasemmin oli puhetta nopeista mutkista ja kemoran 2mutkan nopeudesta. Voisko joku tutkia rc dataa ja kaivaa paljonko o 2mutkan apeksissa nopeutta?
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 04.03.13 - klo:11:54
Lainaus käyttäjältä: Wper - 04.03.13 - klo:11:39
Tuossa aikasemmin oli puhetta nopeista mutkista ja kemoran 2mutkan nopeudesta. Voisko joku tutkia rc dataa ja kaivaa paljonko o 2mutkan apeksissa nopeutta?

Ulkomuistista siinä 155km/h korvilla. Pitäs saada ainakin 15km/h lisää vauhtia tohon kohtaan. Jossain toisessa (racechrono?) topicissa noita listailtiin, sieltä varmaan löytyy lisää.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 04.03.13 - klo:12:02
Täällähän niitä oli: http://www.mprata.fi/radalla/3/racechrono-dataa-jakoon/307/135
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: pienisopoapina - 12.06.13 - klo:08:42
Lainaus käyttäjältä: rranta - 11.06.13 - klo:23:52
Lainaus käyttäjältä: Pete_L - 11.06.13 - klo:23:24


Kyllä siinä vaan iso ero on... rrannan kans ajeltiin eilen kemorassa loppuunkuluneilla renkailla. Ja kesken päivän vaihdettiin
takaset.  Rannan ajat parani 13.9 --> 12.73 ( uus Metzeleri ) Mullaki 13.4 -->12.60 ( Hyvä kuntoinen käytetty Dunloppi )
Ja luiston rajoilla/ luistossa pitäs mennä aina  airrev_1
Tämä nyt ei oo sitten mikkään sankaritarina eikä oo sellaseksi tarkotettukkaan, vaan ihan mutuilua, ajatuksia vaan... Ehkäpä sillä loppuunkuluneella ajamisella oppii sitä luistoa sietämään etes vähän, eikä tarvi heti kurvata varikolle rengasta tuijottaan ja päivittelemään asiaa. Kuitenki tuo slicksi lähtee niin sievästi ja tunnokkaasti ettei se oo niin dramaattista ku vois aatella. Tietysti pittää järki olla kaasun käytössä mukana aina tai se ilmalento ja varma (kivulias) alastulo on taattu. Sitä uutta rengasta saaki sitten piiskata ihan tosissaan, että sen saa irti tai luistamaan, mutta ehkä senkin luistamisen rajaa on helpompi hamuta, ku on sitä harjotellu, tai siitä on jotain kokemusta. Enkä puhu nyt sitten mistään speedwayluistoista, vaan siitä tunteesta, ku pito vähän antaa periksi (kait sen tunteen suurin osa ratailijoista tietää, tai on siihen joskus törmänny)
No tänään tuli tojettua yhelle kaverille raalla: "reeniä horo reeniä"
Yritän itekki tätä toteamusta noudattaa tänä kesänä. airrev_1

Lainaus toisesta ketjusta, mutta sopinee tännekin.
Mielestäni rranta juttelee viisaita. Viime kerralla Kemorassa mulla oli vanha rengas ja mopossa käyntiongelmia. Oli aika villiä ku avauksissa mopo ensin empi ja kun neljäskin sylinteri tuli mukaan, niin susukin julma voima irrotti takarenkaan. Parin säikähdyksen jälkeen se tuntui jopa kivalta. Paitsi se yks kerta eka mutkan ulkoreunan vieressä. Lopulta, kun rengas luovutti pari liian isoa palasta, lopetin päivän ennen aikojaan. Vähän harmitti, mutta ehkäpä olen nyt viisaampi. Tulevaisuudessa noudatan rrannan esimerkkiä:  otan uuden kumin mukaan, aloitan vanhalla ja kun meno alkaa maistua istutan uuden alle radalla.

Vielä enareista. Tosi siistiä kun jaatte enarinne täällä palstalla. Se kirittää. Olo on kuin lapsena ku huomas kavereiden tekevän taaksepäin voltin tms, sitä oli pakko treenata kunnes se onnistui. Jalatkin sain lopulta niskan taakse - poisottoon piti pyytää sitten kaverit auttaan.







Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Mikko K. - 12.06.13 - klo:11:33
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 04.03.13 - klo:11:54
Lainaus käyttäjältä: Wper - 04.03.13 - klo:11:39
Tuossa aikasemmin oli puhetta nopeista mutkista ja kemoran 2mutkan nopeudesta. Voisko joku tutkia rc dataa ja kaivaa paljonko o 2mutkan apeksissa nopeutta?

Ulkomuistista siinä 155km/h korvilla. Pitäs saada ainakin 15km/h lisää vauhtia tohon kohtaan. Jossain toisessa (racechrono?) topicissa noita listailtiin, sieltä varmaan löytyy lisää.


Vähän myöhässä tulee, mutta 157-160km/h ja sen jälkeinen suora 168-172km/h. Ja varaa ois kiristää... ei lipsu mihinkään vielä tolla kyydillä. Mulla autto erään nopeen kuskin vinkki ajaa toi mutka samalla vitosella, kuin katsomosuora. Ei lopu vauhti kesken mutkaan niin helposti ja kyllä se vitosella ton lyhyen avauksen kärsii tehdä.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 25.09.13 - klo:16:09
Tavoitteet 2014...

Tavoitteet? Mitkä v**un tavoitteet? Just tällä hetkellä näyttää ihan v**un synkältä, ei pelkästään leikatun solarin takia, vaan olkapään takia, v**un v***u. Eikä siitä sen enempää (ehkä myöhemmin sitten enemmän, ehkä) kuin että voiko vitutukseen kuolla, voiko?

Tällä kaudella 2013 tavoitteena oli lähinnä pysyä pystyssä 10.7. asti. Eli pärnun reissun viimeseen aamuun asti, ja sitten ajaa hieman vapaammin. Ois vituttanu liikaa kipata kiulu ennen reissua, koska kaikki laivat, majotus ja ratamaksut oli jo maksettu etukäteen.
Ja kyllähän se varmistelu näky kevään/alkukesän kierrosajoissa joissa ei ollut juurikaan mitään kehitystä. Normaalisti kehityskäyräni on hidas mutta tasainen.

Alkukauden hissuttelun jälkeen oli kiva ajella vapaammin. Ylipäätään se ajamisen fiilis oli paljon parempi ku sai päästellä täysiä menemään ilman huolen häivää. Ja ihan vaan naatiskella. Vauhtikin nousi mulle tyypillisiin lukemiin.

Sit jossain vaiheessa iski sarvipää. per**le. Kyllästyin tuohon normaaliin omaan naatiskelevaan hissutteluun, ja aloin tietoisesti muuttamaan tekemistä. Eli vähentämään naatiskelua, ja nostamaan fokusta suoritukseen ja etenemiseen. Koska tiesin ett se mun ajaminen radalla on aina ihan turhaa haahuilua ja lepposta hauskanpitoa.

Ensimmäinen askel oli yksinkertainen jarru-taitto-apeksi-avaus -kaava.

Jarruun lisää ätäkkiä ja tehoa väkisin, vaikka nopeus loppuu liian aikaisin.
Taitto terävämmäks, eikä sitä normaalia ylipehmeätä ja ylisulavaa kallistusta kohti apeksia.
Apeksissa hakea se apeksin paikka väkisin kohilleen ihan siihen kanttarin juureen, tai no, ainakin yrittää, vaikka se pilaiskin sen mutkan ajamisen sillä kertaa.
Avauksille hakea selkeä suunta, ja koko ajan pyrkiä avaamaan nopeammin (ei aikaisemmin, vaan nopeammin).

Pelkästään keskittymällä noihin tippu kierrosaika "huomattavasti". Sitten piti saada viel lisää vauhtii.
Eiku datan kimppuun ja mistä löytyy helpoimmat sekunnit. Jarrusta. Niinku kaikilla muillakin.

Mä olen aina halunnut saada jotain selkeitä lukuja jotta voin arvioida paljonko jotain asiaa pitää muuttaa. Jos joku sanoo mulle ett jarruta myöhemmin, niin ei siit oo vittujakaan mulle hyötyä. Se on yksi syy miksi mua ei oo koskaan juurikaan kiinnostanu mitä mut sanoo mun ajamisesta. Jos data näyttää ett jarrumerkkiä vois pääsuoralla siirtää 30 metriä, niin se on konkreettinen luku joka on helppo ymmärtää ja toteuttaa pienin askelin. Esim mopon mitta kerralla.

Tuosta tosin seurasi hauska dilemma. Pelotti joka kerta niin perkeleesti siirtää sitä jarrumerkkiä, ja tapella tyypillistä hartialukon alkua vastaan. Mutta kun sitä oli muutaman sataa kertaa tehnyt, niin se paniikki alko pikkuhiljaa vaimeneen.
Vaikka kierrosaika putos ihan älyttömästi, niin silti data näytti ett jarrussa ois edelleen tuplasti saman verran löysää aikaa jäljellä. Se jarrun alotus pitää vaan saada paljon nopeemmaks ja paljon kovemmaks. Ja jarrumerkki pysymään aina ja joka kerta siellä kaukana uudella paikallaan, eikä vanhasta tottumuksesta jarruttaa "ihan vaan vähän aikaisemmin varmuuden vuoks" jolloin koko jarru on pilalla.

Mut sit tuli töks töks... Käsittämättömän typerästä ajatusvirheestä johtunut harhakuvitelma luistokontrollin toimintatavasta. Ja sen luoma kuvitteellinen tilanne avauksien olemisesta turvallisella mukavuusalueella.
Hi-sider ja kausi oli paketissa.
Paljon mielummin olisin lopettanut kauden vaikkapa siihen että olisin ajanut omalla mopollani, tarkoituksella ja tietoisesti yliyrittänyt, ja sen takia paskonut oman moponi paaliin.
Nyt kaato tuli kaverin mopolla, omalla mukavuusalueella hissukseen körötellessä, oman tyhmyyden takia.

Eniten vi***taa se että kausi jäi just sen verran kesken, että en päässyt testaamaan mihin olisin näillä tämänhetkisillä käsilläni päässyt omalla rakkaalla nollabudjettipaskiollani. Varsinkaan kun parikin kuskia ajoi samanlaisella paskiolla ja sellaisia aikoja joita mullakin ois ollut ihan loppukaudesta mahdollisuutta tavotella. Lisäksi säät olisivat olleet harvinaisen suosiolliset koko suunnitellun kauden loppuun asti.

Mut on tää hauska laji. Ei voi mitään. Enkä lopeta, edes foorumikirjottelua. jibii_gif
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 03.10.14 - klo:21:52
Täähän on suosittu triidi! Ei tarvi ees lainata edellistä viestiä.

Nojoo, kausi 2014 oli taas omalaatusen mielenkiintonen.

Elo-joulukuu oli täyslomailua. En ottanu mitään riskiä solariin asennetun jännesiirteen suhteen, joten sen takia, ku lekuriki oli sitä mieltä että hyvä niin. Tammi-Toukokuussa sit mulle normaalia vähäistä perusliikuntaa ja myös solarin kuntoutusta. En oo koskaan ollu mikään kuntoihme, joten aattelin ett eiköhän se riitä mulle.
Ja paskammarjat.

Kevät ja kesä meni radalla fyysistä kykyä hakiessa. Ei pystyny aluks ees omaa perusajoa ajamaan ku peruskunto oli niin paska. Oman haasteensa hommaan toi oikean polven/takareiden "toimimattomuus", jota en esim säbää pelatessa ollu huomannu ollenkaan. Takareidestä oli siis otettu se jännesiirre, ja sinne mentiin säären sisäyläreunasta polven sivuitse. Jostain syystä paikat ei vaan ollu palautunu siitä kunnolla. Ja vielä kauden viimesellä alastarokeikalla se yhessä setissä kramppas ihan omia aikojaan.

Ja toki, kaikkein hauskin oli nää olkapäät, ja on vieläkin. Adhesiivinen kapsuliitti on näköjään aika vi**umainen autoimmuunitulehdustauti tjsp. No, ehkä se luovuttaa ens kesään mennessä. Nyt sentää pystyy jo vähä raapimaan selkää. Vuosi sitten oikea olkapää ei liikkunut yhtään mihinkään, ja vasurikin meinas lähtee samaan suuntaan mutta onneks jätti menemättä perille asti. Vittuilee vaan vähän.
Aluks oli vähän hankaluuksia pukea alushaalaria ja nahkapukua päälle, mut ku oppi sopivan kiemurtelutekniikan, niin pukeminen ei tuottanut juurikaan kipua.

Sekin vi***taa että juuri edellisenä keväänä pääsin sutjakkaan kisakuntoon, ja kaikki ylimääränen paino tuli takas ton täysloman aikana.

Nojoo, diipa-daapa, ratapäiviä tuli haalittua niin perkeleesti, ett kunto parani väkisinkin kesän mittaan. Ja vielä ku oppi/opetteli/oli pakko opetella ajamaan uusien fyysisten (pysyvien/väliaikasten) rajotteiden mukaan, niin kyl ajaminen oli välillä jopa ihan kivaa.

Jos ei muuta tekemistä ollut, niin keskityin olennaiseen eli motorsporttiin. Kaheksatta vuotta kitkuttelin ilman telttaa, mut sit vähän heräteostoksena 8*4m teltta. Ihan saa****an kallishan se oli, ja lisäs taas ihan perkeleesti leirin pystytys ja purkamisaikaa. Mut on se kyl ollu hintansa arvonen. Ihqu. <3

Elokuun puolivälissä löyty vihdoin semmonen perus kokonaiskuosi, että pysty ajamaan omaa rentoa perusajoa. Vitutti vaan se että se fiilis on yleensä huhti-toukokuussa ja ennätykset paranee pitkin kautta.

@app (http://www.mprata.fi/index.php?action=profile;u=10) lle ihan v**un iso kiitos siitä että sain ajella bimmerillä viimesenä alastaroviikonloppuna, ku oma vanha paskio-kiulu alko taas arpomaan vaihteita/ tällä kertaa ihan itekseen jopa, jarrussa.
Ja ko keikalta jäi oikein hyvä päättäjäisfiilis. Oma perusajaminen nollariskillä on tasoa joka on pari sekunttia parempi taso kuin viime vuonna. Harmi ett app oli viel lähössä kemoraan ajamaan, niin ei viittiny ottaa tulos tai ulos -ajotapaa käyttöön. Kaikkihan muistaa miten siinä käy...
Toisaalta, ihan kiva lopettaa tää kausi kaikesta huolimatta suurin piirtein terveempänä kuin viime kausi.

Ett ku vertaa tohon edelliseen tekstiin, niin aika eri sfääreissä meni tää kausi. Mutta tulipahan opittua taas todella paljon uutta asiaa kauden aikana.


Mut joo, on tää v**un hauska laji. Ei voi mitään. Enkä lopeta.  jibii_gif
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 11.10.15 - klo:20:32
Lainaus käyttäjältä: murmela - 03.10.14 - klo:21:52
Ja toki, kaikkein hauskin oli nää olkapäät, ja on vieläkin. Adhesiivinen kapsuliitti on näköjään aika vi**umainen autoimmuunitulehdustauti tjsp. No, ehkä se luovuttaa ens kesään mennessä. Nyt sentää pystyy jo vähä raapimaan selkää. Vuosi sitten oikea olkapää ei liikkunut yhtään mihinkään, ja vasurikin meinas lähtee samaan suuntaan mutta onneks jätti menemättä perille asti. Vittuilee vaan vähän.
Aluks oli vähän hankaluuksia pukea alushaalaria ja nahkapukua päälle, mut ku oppi sopivan kiemurtelutekniikan, niin pukeminen ei tuottanut juurikaan kipua.
Täähän on suosittu triidi edelleen! Tällä kertaa lainaan hieman edellistä viestiä.

Näköjään aika tasan kaks vuotta meni että olkapäät lopetti vinkumisen. Tosin vasurissa voinee vieläkin olla iha vähäsen jälellä. Kaikenkaikkiaan paska tauti.

Noin muutoin tää kausi meni taas vähäce eri tavalla kuin olin suunnitellut. Ajot jäi aika vähiin. Kehitystä tuli sen verran että mukavuusalue nopeutu sekunnilla parilla.
Kauden alotus meni ihan täydellisesti, mut sen jälkeen kaikki meniki ihan aivan totaalisen täysin vituiks. murmispalm Joten löin puolivälissä hanskat tiskiin tän kauden osalta.
Opittua tuli taas kaikennäköstä. Ja vanhojakin asioita tuli taas opittua uudestaan.

@app (http://www.mprata.fi/index.php?action=profile;u=10)  lle taas ihan v**un iso kiitos siitä että sain teloa itteni bimmerillä. On se vaan hauska laitos, vaikka sen elektroniikat ei tykkää musta yhtään.
Voinee todeta vaan ett: Täysillä sisään ja ambulanssilla ulos.

Ehkäpä ensi kausi sit taas valoisammissa merkeissä. Erittäin vahva ehkä. jibii_gif
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: qazwsx - 09.01.16 - klo:12:02
Lainaus käyttäjältä: jarska - 05.02.12 - klo:12:52
Mietein tässä sellasta asiaa omalla kohdallani et milloin ja mistä syystä missäkin kohtaa ajo on alkanut maistua paremmalta ja nopeus kasvanut.

Matkan varrella on tullut uskoteltua ittelle monta asiaa, jotkut enemmän ja jotkut vähemmän tärkeitä kehityksen tässä vaiheessa.

Renkaat oli aluksi melkeenpä mallia "tourinki" ja vaihtuneet vähän ratasemmiksi, tiedä sitten onko noista ollut enemmän hyötyä henkiselle puolelle...tuntuu et uskaltaa ajaa kovempaa, mut onhan se tietty tärkeetä et pitoa löytyy enemmän kun sitä aletaan tarviin.

Alusta rukkaamiset rupes kiinnostaan yhdessä vaiheessa ja olkoot sitten tärkeitä tai ei niin paremmalta on tuntunut ajaa kun alustaa on saanut ittelle soppelimmaksi, kiitos vaan Motovillen. shakehands_1

Kun sitten miettii sitä mulle tärkeintä juttuu,mistä kehitys on pompannut  eteenpäin, niin se on kyllä ehdottomasti se et on saanut opetusta/opastusta kokeneemmilta, ajoasennoista, ajolinjoista...
bowdown_1

Jostain syystä mulle sopii sellanen "sorsaemo---poikanen" koulutus, missä saan ajaa kokeneemman perässä, siitä oon parhaiten oppinut, kiitosta vaan Pennan Samille, Wehnälle, PetsuZX:lle(joka jaksoi hinkata yhdessä ajolinjoja monta tuntii), ORG:n koulutusryhmälle ja kaikille muillekkin jotka jaksoi opastaa kun kävi varikolla hihasta nykäiseen.

Tuosta vaan negatiivisena puolena on se et perässä ajaen pystyn parempiin suorituksiin ja ajolinjat tuntuu hyville, mut annas olla ku väännän taas yksin, kohta lähtee paketti hajoon ja kierrosajat tippuun, mistä lie johtuu, mut tuo pitää saada korjattuu. ;D

Tällasia pakkaspäivän hajatuksia tällä kertaa...

Pakkaspäivät sen kun jatkuu niin kirjoitellaan...

Päädyin lainaamaan Jarskan aloituksen vaikka tarkoitus oli kysellä enempi tuosta Murmelan mainitsemasta "mukavuusalueesta" ja millä sen määrittelette?

Palataan siihen myöhemmin alla.


Oma ratahistoria on mulla sellainen että menin ekaa kertaa radalle 2012 jolloin opettelin tuolla 12R:llä alkeita ja 2013 vieläkin tahkosin tuolla samalla pyörällä.

2014 sain sitten alle 10R vuodelta 2008 joka on ajossa nykyisin.

Minulle suurimmat kehityshyppäykset on tulleet siitä kun olen ottanut osaa noille kursseille mitä nuo kokeneet kisakuskit ovat järjestelleet, Kallio Racing, Penna Racing, Kari Vehniäinen. Kaikkia voin suositella vasta-alkajillekin jollainen olen vielä itsekin, vajaan neljän kauden ratakokemuksella.

En tiedä kuinka paljon (jos ollenkaan) tänävuonna opittu tulee parantamaan kierrosaikoja tutuilla radoilla mutta aika kauan meni ennen kuin pääsi sinuiksi tuon kymppikawan kanssa. Ajanut olen tuon kanssa nyt jotain 80 ratapäivää ja vieläkin oppii kokoajan uusia asioita.

Nuo alustan säätöjen tuomat parannukset viimeisimpien ajojen aikana oli niin suuret että siitä sain ajatuksen tuohon kysymykseenkin noista mukavuusalueista.

Aiemmin tuolla pyörällä piti "ajaa kovaa" päästäkseen lähelle uutta enkkaa tai sen alle.
Nykyisillä säädöillä sen kanssa menee radalle vaan rennosti ajelemaan sillä "omalla mukavuusalueellaan" ja tekee uuden oman ennätyksen.

Näin ei todellakaan ole ollut oma tekeminen aiemmin vaan se on ollut kaikkea muuta kuin rentoa ajamista ja nauttimista ajosta. Tästä on hyvänä esimerkkinä muistissa omat ajot Motoparkissa jossa sain pitkään tahkottuani parannettua omaa ennätystä 1.33.9 vuodelta -14 aikaan 1.32.8 viimekesänä.
Ajaminen oli kokoajan sellaista väkisin puskemista ja aina ennen ajoa pelotti lähteä radalle.

Nyt jälkeenpäin ajatellen tuo pelko oli syytä siitä ettei ollut luottoa/uskoa pyörään eikä selvää suunnitelmaa mitä sinne radalle mennään tekemään.


Nykyään tuo pelko on vaihtunut jonkinlaiseen odottavaan innostukseen siitä että kohta taas mennään:) Tähän on syynä parempi luotto ja usko pyörään ja tietynlainen nuotitus radasta miten se ajetaan. Nuoteissa on sitten vaihteet ja ajolinjat ja painonsiirrot. Jarrut ja kaasunkäyttö sitten sen mukaan kuinka hyvin kuski saa nuotit ja pelin soimaan yhdessä.

Aika pitkä johdanto :)  mutta oikeasti minulla se oma mukavuusalue tällä pyörällä on se nopein aika/uusi ennätys. Kai tuo pyörä sitten jollain tavalla alkaa olemaan säädöissä.
Toisinsanoen kun aika paranee ilman että yrittää edes ajaa "omaa kovaa" silloin olen itse sillä "mukavuusalueella"

Mikä ajatus sitten on siinä takana kun näkee välillä kirjoituksia kuinka on ajettu oman mukavuusalueen ulkopuolella että saadaan kierrosaikaa parannettua?
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: qazwsx - 09.01.16 - klo:12:08
^ Tuon kun lukee läpi niin huomaa etten ole ennenmin koskaan ajanut itse sillä mukavuusalueella :)
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: Nitrous - 09.01.16 - klo:12:22
Lainaus käyttäjältä: qazwsx - 09.01.16 - klo:12:08
^ Tuon kun lukee läpi niin huomaa etten ole ennenmin koskaan ajanut itse sillä mukavuusalueella :)
Välillä tulee kierrosajan kehityksessä seinä vastaan, kun jumittuu tekemään asioita koko ajan samalla tavalla väärin. Esim. huomaa, että jarrumerkki on jossain mutkassa liian aikaisessa, mutta silti jarruttaa rutiinilla siitä samasta kohdasta ja/tai pää ei anna periksi siirtää sitä jarrumerkkiä vaikka vauhti loppuu joka kerta kesken. Pää on siis mukavuusalueella, jolloin kaikki on mukavaa ja turvallista. Silloin on vain tietoisesti pakko siirtää sitä jarrumerkkiä, vaikka korvien väli huutaa, että "älä saa**na aja sinne noin kovaa". Muutaman onnistuneen suorituksen jälkeen pää kalibroutuu uuteen jarrumerkkiin ja taas ollaan ns. mukavuusalueella.

Toinen esimerkki mukavuusalueesta on nopeiden mutkien mutkanopeus. Esim. Kemoran kakkosen ajaa joka kerta liian hiljaa, mutta pää ei vaan anna periksi laskea sinne kovempaa. Ollaan siis mukavuusalueella mutkanopeuden suhteen.

Jos jotenkin pitäs tuo mukavuusalue tiivistää niin se on ajamista sillä oman taitotason mahdollistamalla vauhdilla 0-riskillä. Turvallinen tapa ajaa opetella uutta, mutta aina välillä kehityksessä tulee sellaisia portaita, että pitää poistua tuolta omalta mukavuusalueelta, että ajaminen voi kehittyä.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: murmela - 09.01.16 - klo:13:10
Menee jotenkin silleen ett:

Täysiä ajaessa joutuu käyttämään pään kapasiteetistä 100% selviytymiseen jarrussa, mutkassa, avauksessa. Sen huomaa myös siitä että joskus pää on ihan pehmee jopa yhen ajetun setin jälkeen. Jos ajaa koko päivän täysii, niin polla on saletisti ihan muissa maisemissa päivän päätteeksi, ja jopa kärryn pakkaus on suht haasteellinen tehtävä ku vähäinen aivotoimita harhailee jossain ihan muualla.

Sit ku ajaa sekunnin pari hitaampia kierroksia, niin tarvii käyttää vain max 10% pään kapasiteetistä, koska käynnissä ei ole jatkuva selviytymistaistelu, vaan rennonletkeä rutiiniajelu, ja kaikki kierrokset napsuu lähes samoihin aikoihin jos saa ajaa tyhjällä radalla. Sitä vauhtia pystyy ajamaan niin kauan (100-1000 kierrosta) kunnes tulee lihaksiston jaksaminen vastaan.

Eli mulla mukavuusalue on käytössä sillon ku ei rasita päätä.

Kierrosenkat mulla tulee yleensä sillon kun on fyysisesti sen verran väsynyt, että ei pysty enää ajamaan/puristamaan väkisin, vaan on pakko etsiä rento rutiininomainen fyysinen ajo, ja siihen lisäksi, keskittyä henkisesti 100 prosenttisesti siihen ajamiseen.
Otsikko: Vs: Ratakehityksen virstanpylväät
Kirjoitti: slowrider - 09.01.16 - klo:20:53
Mulla toi ajo on aina ollut sellasta roiskimista, joten kokeilen kokojan parantaa jotain juttua ja keskityn jonkin alueen kehittämiseen/tajuamiseen. Mukavuusalueella olen sillon kun homma luistaa ja ennätykset paranee ;) Mutta sen olen huomannut että mun tarvii ajaa kokojan vähän "liian" kovaa. Eli karkeasti lähes joka mutkaan kun menee niin tuntuu ettei tämä voi taittua tonne oikealla linjalla.... jos taittuu niin hyvä, jos ei niin vähän menee linja taas väärin. Kyllä siellä yleensä on pelivaraa jos liian lujaa tulee.