Sain syksyllä ostamani pyörän mukana dunlopin sateiset joissa paistot 2007. Tohtiiko niillä ajaa enään vai heitänkö mäkeen? Pintaa niissä tuntuu olevan ja tuntuu pehmeiltä, mutta onko niillä asiaa radalle?
Lainaus käyttäjältä: Wper - 22.02.13 - klo:00:02
Sain syksyllä ostamani pyörän mukana dunlopin sateiset joissa paistot 2007. Tohtiiko niillä ajaa enään vai heitänkö mäkeen? Pintaa niissä tuntuu olevan ja tuntuu pehmeiltä, mutta onko niillä asiaa radalle?
Ajamattomat vai käytetyt? Ajamattomat vois olla vielä pelikunnossa, mutta ajetut on tod. näk. jo kovettunu. Jos ei muuta niin varovasti kokeilemallahan tuo selviää, että onko pitoa vai ei.
Minulle neuvottiin että vanhemmatkin saa toimimaan kun käy kuivalla kelillä avaamassa ne. Eli rauhallisella ajolla ajaa koko renkaan leveydeltä parin/kolmen kierroksen ajan. Tiedä sitten onko toimivaa vai ei.
Käytetyissä kannattaa katsoa missä kunnossa ne kuvion reunat on. Jos on terävä, niin kumi voi toimia hyvin mutta jos on pyöristynyt ei veden siirtäminen ole enää niin toimivaa. Kärjistäen terävä reuna leikkaa vedestä läpi ja pyöristynyt ei. Oli kumit missä kunnossa vaan, niin varovaisesti liikkeelle ja haetaan tuntumaa pitoon. Ei se sadekelin ajaminen niin vaikeeta ole kunhan vaan älyää perusajatuksen ja pitää maltin menossa mukana. Itsellä toisinaan tuon maltin kanssa ollut vähän hakemista :)
Onko vesisateella sadekelin renkailla ajaminen kuinka mielekästä puuhaa? Mietin että hommaisko toiset vanteet sateisille kun näemmä taas tänäkin kesänä menee lätäkössä pomppimiseksi nämä ratapäivät... ärrinpurrin!
Lainaus käyttäjältä: tamik87 - 15.05.13 - klo:07:36
Onko vesisateella sadekelin renkailla ajaminen kuinka mielekästä puuhaa? Mietin että hommaisko toiset vanteet sateisille kun näemmä taas tänäkin kesänä menee lätäkössä pomppimiseksi nämä ratapäivät... ärrinpurrin!
Se on oma lajinsa. Kiihdyttäessä pitoa löytyy todella paljon (Alastaron pääsuoralla tuppasi keulia aina avauksista), jarrutukissa kohtuullisesti ja sivuttaispito on huono.
Avaukset voi olla kovia, kunhan pyörä on pystyssä. Kaikki vauhti pois suorilla ja sitten "liruttaen" mutka läpi ja pyrkii pitämään pyörän hyvin pystyssä.
Itse olen joka kerta kaatunut, kun olen ajanut sateella. Meno rupeaa maistumaan, enkä ole ottanut tarpeeksi nopeutta pois, vaan alkanut kääntää ja siitä sitten etunen alta. Ensimmiäsellä kerralla vaikutti myös se, että rata oli kuivumaan päin ja renkaat eivät saaneet jäähdytystä vedestä. Etunen siis ylikuumenee ja se vähäinenkin sivuttaispito häviää.
Olen ajanut melko vähän sateella, joten mitään tatsia koko lajiin ei ole. Kyllä siellä eteenpäin pääsee, mutta ajo ei ole niin mielekästä.
Suosittelen kokeilemaan sadeajoa, mutta varautumaan kaatumiseen.
T1mppa jo hyvin hommaa kuvailikin, mutta kirjoitetaan vähän jatkoa.
Aluksi kun varovasti lähtee menemään ajatuksella: "pyörän ollessa pystyssä on pitoa kuin kuivalla ja kallellaan sitä ei ole" pääsee aika hyvin liikkeelle ja selvinnee pahimmista sudenkuopista tässä hommassa. Pystyssäkin on pitoa vain jos renkaat ovat lämpimät.
Pidon määrä vaihtelee todella paljon kelin mukaan. Alastaro on aika petollinen kun radasta tulee jollain kelillä todella liukas. Esim. Botnialla taas pitoa on sateellakin mukavasti. Ainakin radan vanhalla pinnoitteella. Veden määrää radanpinnassa kannattaa seurata ja sovittaa vauhtia sen mukaan. Muutenkin kannattaa radan pintaa pyrkiä lukemaan missä kohtaa sitä pitoa on tarjolla.
Pitoa kuitenkin lämpimillä sateisilla on riittävästi että voi mutkat ajaa polvi maassa ja pyörän ollessa pystyssä kiihdyttää sekä jarruttaa kuin kuivalla. Mutkissa kannattaa ajolinjan puolesta pyrkiä vaan minimoimaan kallellaanoloaikaa.
Kivaa se sateellakin ajaminen on, kaatuminen ei ole sen kivempaa kuin kuivallakaan.
Kiitoksia vastauksista.
Olen yllättynyt kuinka hyvin sitä pitoa tuntuu sittenkin olevan tarjolla.. Kuitenkin ymmärrettävästi muuttujien määrä ja etenkin "herran hallussa" -factor kasvaa melkoisesti. Ehkä jätän tämän kokeilun tuonnemmaksi, kun yritän ainakin vielä tämän kesän selvitä kaatumatta kun pyöräkin on vielä valkokilpinen (tosin kuitukatteilla).
Jos bongaat jollakin varikkokaverilla saderenkaat, niin käy kysymässä voitko vähän pällistellä niitä. Sormella/kynnellä kun koitaa, niin se kumiseos on todella pehmeetä, kuin hyvin jauhettua purkkaa.
Pääsuoralla kun rohkeammin kiihdytteli, niin suoralla taisi olla joitain "jokia". Niissä kohti takapyörä suttasi, mutta heti "joen" jälkeen nappasi pidon takaisin.
Ennen radalle menoa, harja-auto ajeli useamman kierroksen putsaamassa suurempia lammikoita pois.
Ja jos haluaa insinörtteillä niin tässä pari sanaa:
Renkaan pito perustuu kahteen erilliseen asiaan:
1) Adheesioon
2) Hystereesiin.
Adheesiosidos muodostuu kuivalla kelilla kumin ja asvaltin välille, mutta on äärimmäisen herkkä millekään väliaineelle (esim. vedelle). Heti jos kumin ja asvaltin välissä on jotain (esim. vettä) adheesiota ei muodostu, jolloin pito tippuu huomattavasti. Kuivalla kelillä renkaan pito muodostuu siis adheesiosidoksista kumin ja asvaltin välillä sekä kumin hystereesistä.
Sateella adheesiokitka puuttuu, joten puuttuva pito on korvattava suuremmalla hystereesillä. Tästä syystä saderengas on pirun pehmeä, jolloin myös kumin hystereesi on suuri. Hystereesi perustuu siis kumin kykyyn muuttaa muotoaan ja palautua siitä (välissä hukataan energiaa toiseen muotoon ja muuta diipadaapaa). Mitä isompi palautuva muodonmuutos, sitä suurempi hystereesi näin rankasti yksinkertaistettuna kun puhutaan kumista. Jos väliainetta (ja tai vauhtia suhteessa vesipatjan paksuuteen) on paljon, ei pehmeäkään rengas saa kontaktia asvaltista, jolloin myös kumin muodonmuutos ja siten myös hystereesikitka jää olemattomaksi. Tuosta syystä ns. vesiliirrossa ei ole juurikaan pitoa. Lisää infoa löytynee termeillä adheesio, hystereesi ja stick-slip.
Kiitos ja anteeksi.
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 15.05.13 - klo:14:49
Ja jos haluaa insinörtteillä niin tässä pari sanaa:
Renkaan pito perustuu kahteen erilliseen asiaan:
1) Adheesioon
2) Hystereesiin.
Adheesiosidos muodostuu kuivalla kelilla kumin ja asvaltin välille, mutta on äärimmäisen herkkä millekään väliaineelle (esim. vedelle). Heti jos kumin ja asvaltin välissä on jotain (esim. vettä) adheesiota ei muodostu, jolloin pito tippuu huomattavasti. Kuivalla kelillä renkaan pito muodostuu siis adheesiosidoksista kumin ja asvaltin välillä sekä kumin hystereesistä.
Sateella adheesiokitka puuttuu, joten puuttuva pito on korvattava suuremmalla hystereesillä. Tästä syystä saderengas on pirun pehmeä, jolloin myös kumin hystereesi on suuri. Hystereesi perustuu siis kumin kykyyn muuttaa muotoaan ja palautua siitä (välissä hukataan energiaa toiseen muotoon ja muuta diipadaapaa). Mitä isompi palautuva muodonmuutos, sitä suurempi hystereesi näin rankasti yksinkertaistettuna kun puhutaan kumista. Jos väliainetta (ja tai vauhtia suhteessa vesipatjan paksuuteen) on paljon, ei pehmeäkään rengas saa kontaktia asvaltista, jolloin myös kumin muodonmuutos ja siten myös hystereesikitka jää olemattomaksi. Tuosta syystä ns. vesiliirrossa ei ole juurikaan pitoa. Lisää infoa löytynee termeillä adheesio, hystereesi ja stick-slip.
Kiitos ja anteeksi.
Kiitos itsellesi :D Olen metallurgi koulutukseltani ja ammatiltani joten puhuit nimenomaan minun kieltäni ;)
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 15.05.13 - klo:14:49
Ja jos haluaa insinörtteillä niin tässä pari sanaa:
Renkaan pito perustuu kahteen erilliseen asiaan:
1) Adheesioon
2) Hystereesiin.
Adheesiosidos muodostuu kuivalla kelilla kumin ja asvaltin välille, mutta on äärimmäisen herkkä millekään väliaineelle (esim. vedelle). Heti jos kumin ja asvaltin välissä on jotain (esim. vettä) adheesiota ei muodostu, jolloin pito tippuu huomattavasti. Kuivalla kelillä renkaan pito muodostuu siis adheesiosidoksista kumin ja asvaltin välillä sekä kumin hystereesistä.
Sateella adheesiokitka puuttuu, joten puuttuva pito on korvattava suuremmalla hystereesillä. Tästä syystä saderengas on pirun pehmeä, jolloin myös kumin hystereesi on suuri. Hystereesi perustuu siis kumin kykyyn muuttaa muotoaan ja palautua siitä (välissä hukataan energiaa toiseen muotoon ja muuta diipadaapaa). Mitä isompi palautuva muodonmuutos, sitä suurempi hystereesi näin rankasti yksinkertaistettuna kun puhutaan kumista. Jos väliainetta (ja tai vauhtia suhteessa vesipatjan paksuuteen) on paljon, ei pehmeäkään rengas saa kontaktia asvaltista, jolloin myös kumin muodonmuutos ja siten myös hystereesikitka jää olemattomaksi. Tuosta syystä ns. vesiliirrossa ei ole juurikaan pitoa. Lisää infoa löytynee termeillä adheesio, hystereesi ja stick-slip.
Kiitos ja anteeksi.
:o :o :o
Mä passaan Nitrouksen sadekelin koulutuksen.
Suomeksi..sateella ompi pluikasta ja kuivan kelin kuskit kerääntyvät radan varteen lyömään vetoa kuinka pitkälle mopo liukuu?
Ihan turhaa jännitystä Jarskalla.
Sateella ajaminen on yllättävän hauskaa, kunhan ei visiiri huurru.
Itse muutaman kerran sateisilla ajellut (köröä), ja aina yllättynyt miten hyvä pito renkaissa on, jopa kylmällä kelillä.
Lainaus käyttäjältä: jarska - 15.05.13 - klo:16:13
Suomeksi..sateella ompi pluikasta ja kuivan kelin kuskit kerääntyvät radan varteen lyömään vetoa kuinka pitkälle mopo liukuu?
Yleisempi vedon lyönti taitaa olla, kuinka monta kierrosta pääsee ajamaan.
Grandi67 on siinä yllättävän hyvä! :D
Lainaus käyttäjältä: jarska - 15.05.13 - klo:16:13
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 15.05.13 - klo:14:49
Ja jos haluaa insinörtteillä niin tässä pari sanaa:
Renkaan pito perustuu kahteen erilliseen asiaan:
1) Adheesioon
2) Hystereesiin.
Adheesiosidos muodostuu kuivalla kelilla kumin ja asvaltin välille, mutta on äärimmäisen herkkä millekään väliaineelle (esim. vedelle). Heti jos kumin ja asvaltin välissä on jotain (esim. vettä) adheesiota ei muodostu, jolloin pito tippuu huomattavasti. Kuivalla kelillä renkaan pito muodostuu siis adheesiosidoksista kumin ja asvaltin välillä sekä kumin hystereesistä.
Sateella adheesiokitka puuttuu, joten puuttuva pito on korvattava suuremmalla hystereesillä. Tästä syystä saderengas on pirun pehmeä, jolloin myös kumin hystereesi on suuri. Hystereesi perustuu siis kumin kykyyn muuttaa muotoaan ja palautua siitä (välissä hukataan energiaa toiseen muotoon ja muuta diipadaapaa). Mitä isompi palautuva muodonmuutos, sitä suurempi hystereesi näin rankasti yksinkertaistettuna kun puhutaan kumista. Jos väliainetta (ja tai vauhtia suhteessa vesipatjan paksuuteen) on paljon, ei pehmeäkään rengas saa kontaktia asvaltista, jolloin myös kumin muodonmuutos ja siten myös hystereesikitka jää olemattomaksi. Tuosta syystä ns. vesiliirrossa ei ole juurikaan pitoa. Lisää infoa löytynee termeillä adheesio, hystereesi ja stick-slip.
Kiitos ja anteeksi.
:o :o :o
Mä passaan Nitrouksen sadekelin koulutuksen.
Suomeksi..sateella ompi pluikasta ja kuivan kelin kuskit kerääntyvät radan varteen lyömään vetoa kuinka pitkälle mopo liukuu?
Ei tartte ihan heti pelätä, että mun koulutukseen joutus. Ei kuivalla tahi märällä. Keskityn jatkossa vittuilemaan ihmisille netissä ja jos eksyn varikolle, yritän pitää huolen siitä, että promilleja on veressä sen verran, ettei moottoroidun ajoneuvon puikkoihin ole asiaa.
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 16.05.13 - klo:15:39
Ei tartte ihan heti pelätä, että mun koulutukseen joutus.
Mä kyllä odotin että pääsis..
näyttääkö nämä siltä, että näillä on asiaa vielä radalle? paistot on aikaisemmin mainitut -07 dunlopit. Vai näkeekö tuosta kuvasta?
Sanokaa nyt joku jotain? :-\
Mä voin sanoa, että myy edullisesti tuo eturengas mulle mopoendurance käyttöön :P
Lainaus käyttäjältä: Wper - 29.05.13 - klo:23:08
näyttääkö nämä siltä, että näillä on asiaa vielä radalle? paistot on aikaisemmin mainitut -07 dunlopit. Vai näkeekö tuosta kuvasta?
En laittais ainakaan ensimmäistä kertaa kun on niin vanhaa paistoa?!
Myy poikke ja osta uudemmat(uudet) ;D
Enpi tiedä onko sillä paistolla niin väliä saderenkaissa. Omaan ajoharjoitteluun ne on kuitenkin menossa? Eli voi aloittaa himmailemalla ja vähän tunnustella.
Uusissa saderenkaissa kuvioiden kantit ovat terävät. Noilla renkailla on ajettu jo jonkin verran. Vaikuttaa varmaan jonkin verran pitoon, mutta en osaa sanoa mitään määrää. Ainakin veden siirtokykyyn, kuvion kuluminen vaikuttaa enemmän.
Itse pyöräyttäisin alle ja lähtisin kokeilemaan, kun seuraavan kerran on sadekeli. Puolikuivalla radalla ei kannata ajaa. Itselläni lähti etunen alta, kun vesi ei ollut jäähdyttämässä rengasta ja jarrutin samalla ehkä liian kovaa -> etusen ylikuumeneminen ja sulaminen ja siitä keula alta. Kaatuminen lähinnä hymyilytti, eli ei fyysistä tai henkistä vahinkoa.
Lainaus käyttäjältä: Wper - 31.05.13 - klo:10:48
Sanokaa nyt joku jotain? :-\
Jotain.
Ehkä paras vastine renkaille löytyy tuosta Hurjan tarjouksesta :)
Tällaisia neuvoja ei pitäisi varmaankaan nettiin kirjoittaa, joten suodatus kohdalleen:
Itse ajaisin noilla puolikuivalla tai märällä mutta kuivumassa olevalla radalla. Jos radalla on lätäköitä jäisi ajamatta. Tuossa samalla sitten todennäköisesti tulisi renkaat tuhottua ja saisi kokemusta huonoista renkaista. Kisoissa ajetaan kuitenkin aina silloin tällöin välikelissä ja harva sitä treenaa. Ei varsinaisesti sellaista treeniä mitä kannattaa ihan ekana sateisten kokeiluna harkita tekevänsä. Tämä on hyvää treeniä sitten kun esim. botnia menee sateella alle 1:20. Ekoille sadekelin kokeiluille saisi olla paremmat renkaat alla.
ehkä mä koitan katella vähän tuoreemmat saderenkaat. nuo joutaa tuosta eniten tarjoavalle :)
Tjaa että huutokauppaa pystyyn?
-No eka huuto: 5,-/kpl. ?
Huudetaan tännekkin. Laitoin jo YV:täkin
50€ eturenkaasta tarjottu.
Lainaus käyttäjältä: Wper - 31.05.13 - klo:14:25
ehkä mä koitan katella vähän tuoreemmat saderenkaat. nuo joutaa tuosta eniten tarjoavalle :)
Mulla olis sateiset, joista on ajettu pinnat auki. Paisto muistaakseni -11. 180€ lähtee setti. Heitä vaikka yv:tä jos kiinnostaa.
Mulla on kans tollanen dunloppi -08 vuoden puolivälistä eturenkaaksi. Pinnaltaan tuntumalta vähän kova ja liukas, mutta muutaman kerran kun pyyhkäisi P120 hiekkapaperilla yli, niin alko löytyä tuore saderengas alta, eli hyvin on säilytetty ja uskon, että pikku avaamisella tulee kuntoon.
Tarkempaa kokemusta sadekelin renkaista ei ole mopopuolelta, mutta mikroautolla vanhoilla kuluneilla saderenkailla ero uusiin paistoihin on auki ajamisen jälkeen ehkä max. parin sekunnin luokkaa minuutin kierroksella. Vastaavasti eri merkkien välillä erot on ollu parhaimmillaan 5sek luokkaa, joten jos vaan kykenee tunnistamaan näppituntumalta toimivan saderenkaan, niin en lähtis oikein säilytettyä pois heittämään. Tosin jos rahasta ei ole kiinni tai pyörä maksaa sen 20k€, niin sitten ostaisin rengasmarketista lisää luottamusta..