Kaatuminen.

Aloittaja Fasu, 06.03.12 - klo:20:30

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

tonibergholm

Bemarin luistonesto nojaa abs-antureilta saatavaan renkaiden pyörimisnopeuden eroon, koneen kierrosluvun muutokseen ja pyörässä olevaan gyroskooppiin/kallistuskulma-anturiin, jolta saadaan kallistuskulma. Tuo luistonesto kun toimii aivan samalla tavalla ilman loggeria ja loggerin kanssa. Pyörässä itsessään ei ole gps-anturia, vaan se on tuon loggerin sisällä.

app

Lainaus käyttäjältä: tonibergholm - 26.08.13 - klo:08:43
Bemarin luistonesto nojaa abs-antureilta saatavaan renkaiden pyörimisnopeuden eroon, koneen kierrosluvun muutokseen ja pyörässä olevaan gyroskooppiin/kallistuskulma-anturiin, jolta saadaan kallistuskulma. Tuo luistonesto kun toimii aivan samalla tavalla ilman loggeria ja loggerin kanssa. Pyörässä itsessään ei ole gps-anturia, vaan se on tuon loggerin sisällä.

Vihdoinkin se tuli selkokielellä  :D

tamik87

Ei hel***ti kun hävettää oma ajaminen ja se kippaaminen. Katteltiin eilen keskiyöllä kotiin tultuamme kaverin kanssa se kaatuminen videolta. Yritin ihan v**un ihmeellistä sisälinjaohitusta ja kappaskummaa kun en mahtunut. Ilmeisesti tuo minun kolmen sormen jarrutusote on liian järeä kurviajoon tuolla yammulla. Kaveri kun ajoi normaalia linjaansa ja leikkasi eteeni niin rouhasin jarrua vähän turhan järeesti ja altahan se lähti että heilahti. Pyörään ei tullut kuin kosmeettisia vaurioita ja ajoinkin sillä vielä setin kaadon jälkeen ennen lippuvuoroa.

En tiä kehtaanko videota postailla :D

Jaskala

26.08.13 - klo:09:59 #363 Viimeisin muokkaus: 26.08.13 - klo:10:12 käyttäjältä Jaskala
Lainaus käyttäjältä: app - 26.08.13 - klo:06:58Luistokontrolli ei ota gepsidataa huomioon, vaan toimii kuten abs, eli vertaa mopon renkaiden pyörimisnopeuksia lähes reaaliajassa, ja kalkulointi luistokontrollissa ei ota huomioon satelliittipaikannusta.
Olit väärässä kun sotkit asiat. Usko nyt jo tässä kohtaa että gps-paikannus on täysin epäluotetava jo pilvisellä säällä ja ukonilmalla tulevien häiriöiden takia.
Pakko sohasta nyt omaki lusikka soppaan ku oli niin mielenkiintonen aihe ja pari väärinkäsitystä vieläkin ilmoilla. Käsittääkseni murmela ei missään vaiheessa väittänytkään että luistonesto lukisi GPS dataa. Hän vain listasi kallistuskulmat sekä DTC:ltä että GPS:ltä. ;)

Sitten aiheeseen että miksi arvot on eri ja mistä GPS sen voi oikein arpoa. On toki totta ettei GPS satelliitit tarjoa mitään suoraa kallistustietoa tai arvo kuskin asentoa pyörän päällä. Noin karkeasti ottaen se antaa ainoastaan paikkatiedon (koordinaatit) sekä aikaleiman joikaiselle näytteelle. Näitä näytteitä otetaan sitte 1-10 kertaa sekunnissa GPS:stä riippuen.

Tuosta paikkadatasta saadaan kuitenkin nykysovelluksilla kaivettua paljonkin arvokasta infoa ja ajattelin koittaa käyttää sitä rautalanka-metodia prosessin avaamiseen.

Eli aivan ensimmäiseksi sovellus järjestää näytteet aikajärjestykseen ja piirtää kunkin koordinaatin karttapohjalle. Tämän jälkeen peräkkäiset näytteet yhdistetään viivalla. Tuloksena saadaan kartalle ajolinja.

Seuraavaksi sovellus laskee peräkkäisten pisteiden välisen etäisyyden ja suhteuttaa sen aikaleimojen väliseen aikaan ja näin kartalle saadaan nopeudet kunkin pisteen välillä.

Tämän jälkeen voidaan verrata peräkkäisten välien nopeuksia toisiinsa, minkä perusteella voidaan laske kiihtyvyydet/hidastuvuudet. Jos 1Hz GPS:n datasta mitattu nopeus yhdessä välissä on 110km/h ja seuraavassa 90km/h, niin tuosta voidaan laskea näiden välille ~5.5m/s^2 hidastuvuus.

Laskenta menee hieman monimutkaisemmaksi kun tullaan mutkaan tai kuljettaja muutoin mutkittelee radalla, sillä nyt kiihtyvyyteen syntyy sivuttaissuuntainen komponentti. Mutkassa tätä komponenttia tupataan kutsua keskipakoisvoimaksi. Tämänkin laskeminen on melkoisen helppo tehtävä jo nykypuhelimille, tietokoneista nyt puhumattakaan.

Ja nyt tulee sitten se koko homman pihvi eli se kallistuskulma. Jos tarkastellaan kallellaan olevaa pyörää keskellä mutkaa, siihen vaikuttaa eri kiihtyvyyksistä johtuen voimia niin pituus, sivuttais- että pystysuuntiin. Kun unohdetaan tuo pituussuunta, niin huomataan että pyörää vetää maata kohti maan vetovoima 1G suuruudella sekä mutkan ulkoreunaan kohden voima xG. Tähän jälkimmäiseen voimaan vaikuttaa pääasiassa pyörän nopeus sekä mutkan/ajolinjan säde.

Esimerkiksi jos mutkassa keskipakoisvoiman suuruus on tuo sama 1G, tarkoittaa se sitä että pyörä pysyy pystyssä vain jos painopiste on 45 asteen kulmassa pyörän tukipisteeseen nähden. Jos keskipakoisvoima kasvaa on painopisteen oltava alempana ja päinvastoin. Näillä tiedoilla voidaan siis jatkuvasti laskea pyörän ja kuljettajan synnyttämän painopisteen sijainti tukipisteeseen nähden eli kallistuskulma.

Itseasiassa tarkasteltavana ei tarvitse olla edes moottoripyörä. Yhtä hyvin GPS:llä voidaan laskea esim. retkiluistelijan kallistusta kaarteessa.

Se mikä noissa datoissa on hieman outoa ja mennee GPS:n mittavirheiden piikkiin on että DTC:n mittaama pyörän kallistus vaikuttaisi jyrkemmältä kuin GPS:llä saatu pyörä+kuski kallistus vaikku tuloksien pitäisi kaiken järjen mukaan olla päinvastainen.

Tästä tuli nyt melko pitkä sepustus, mutta ehkä se auttaa poistamaan jotain väärinkäsityksiä siitä mitä GPS-datasta voi ja mitä ei voi nähdä.  :)

murmela

26.08.13 - klo:10:03 #364 Viimeisin muokkaus: 26.08.13 - klo:10:07 käyttäjältä murmela
Lainaus käyttäjältä: app - 26.08.13 - klo:06:58
Lainaus käyttäjältä: murmela - 26.08.13 - klo:02:40
Ehkä sun app kannattais lukea mitä mä ihan aluks väitin:

Lainaus käyttäjältä: murmela - 25.08.13 - klo:18:57
Nii siis luistokontrollin näkemä kallistuskulma oli 60-61 astetta, ja loggerin gepsidatasta laskema kulma 51-53 astetta, just ennen lippaa.
Johtunee siitä että dtc mittannee puhdasta mopon rungon kallistuskulmaa suhteessa vertikaalitasoon, kun taasen tuo gepsidatan kulma on enemmänkin ns tehollinen kallistuskulma, eli mopon ja kuskin painopisteiden yhteenlaskettu massakeskipiste versus kallellaan olevan mopon renkaiden reunojen antama tukilinja.

Eli uskoakseni olin alunperinkin juurikin sitä mieltä kuin mitä sinäkin.

Luistokontrolli ei ota gepsidataa huomioon, vaan toimii kuten abs, eli vertaa mopon renkaiden pyörimisnopeuksia lähes reaaliajassa, ja kalkulointi luistokontrollissa ei ota huomioon satelliittipaikannusta.
Olit väärässä kun sotkit asiat. Usko nyt jo tässä kohtaa että gps-paikannus on täysin epäluotetava jo pilvisellä säällä ja ukonilmalla tulevien häiriöiden takia.

Eikä se myöskään voi tuntea radan pinnan lämpötilan vaihteluiden ja kosteuden aiheuttamia muutoksia.

Mopon rungon kallistuskulma pystyakseliin nähden oli luokkaa 50 astetta, mikä meidän vauhdeissa mahdollinen. Tuo 60-61 epärealistinen, ja laskettu juurikin radan kaarevuuden perusteella, ottamatta huomioon kuljettajan olemassa oloa, kuten sanoit. Sulla tais vipata päin vastoin vahingossa nuo lukemat?
En minä mitään sotkenut, sinä sotkit ja luulit sen takia minun sotkevan.

Ota huomioon että tuossa kohtaa rata on doseerattu. Enkä minä sille mitään voi jos data ilmoittaa että Bank_dtc on 60-61 astetta.
Ja edelleen, ota huomioon että se ei ole ns tehollinen kallistuskulma, vaan mopon rungon kallistuskulma. Siitä syystä se on huomattavasti enemmän kuin taasen gps datasta laskettu joka on ns tehollinen kallistuskulma.

Voit vaikka itse piirrellä ja laskeskella, niin ehkä ymmärrät paremmin. Lähde vaikka liikkeelle siitä että keskihakuvoima on 1.0 G, ja takarenkaan profiilin (oletetaan "pyöreäksi") leveys 190 mm profiili 60, massakeskipisteen korkeus esim 400 mm. Tehollinen kallistuskulma on tasan 45 astetta (koska 1G), paljonko mopon rungon kallistuskulma on?
Jarrut paskana, paha hidastaa.

Mikko K.

Lainaus käyttäjältä: tamik87 - 26.08.13 - klo:09:57
Ei hel***ti kun hävettää oma ajaminen ja se kippaaminen. Katteltiin eilen keskiyöllä kotiin tultuamme kaverin kanssa se kaatuminen videolta. Yritin ihan v**un ihmeellistä sisälinjaohitusta ja kappaskummaa kun en mahtunut. Ilmeisesti tuo minun kolmen sormen jarrutusote on liian järeä kurviajoon tuolla yammulla. Kaveri kun ajoi normaalia linjaansa ja leikkasi eteeni niin rouhasin jarrua vähän turhan järeesti ja altahan se lähti että heilahti. Pyörään ei tullut kuin kosmeettisia vaurioita ja ajoinkin sillä vielä setin kaadon jälkeen ennen lippuvuoroa.

En tiä kehtaanko videota postailla :D

Yamahan jarruilla pitää vaan sillein varovasti sormella koitella, yleensä kahdella. Ronskimmat otteet kannattaa säästää muualle :)

murmela

Lainaus käyttäjältä: Jaskala - 26.08.13 - klo:09:59
Se mikä noissa datoissa on hieman outoa ja mennee GPS:n mittavirheiden piikkiin on että DTC:n mittaama pyörän kallistus vaikuttaisi jyrkemmältä kuin GPS:llä saatu pyörä+kuski kallistus vaikku tuloksien pitäisi kaiken järjen mukaan olla päinvastainen.

Tästä tuli nyt melko pitkä sepustus, mutta ehkä se auttaa poistamaan jotain väärinkäsityksiä siitä mitä GPS-datasta voi ja mitä ei voi nähdä.  :)
Kiitos että jaksoit naputella.

Se ero dtcn ja gps välillä johtuu siitä että mopon rungon kallistuskulma on aina suurempi kuin tehollinen kallistuskulma.
Mitä matalampi painopiste ja mitä leveämmät renkaat, sitä suurempi ero.
Tukipiste ei ole mopon keskilinjalla, vaan enemmänkin renkaiden reunojen linjalla.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

pienisopoapina

Lainaus käyttäjältä: Jaskala - 26.08.13 - klo:09:59
Se mikä noissa datoissa on hieman outoa ja mennee GPS:n mittavirheiden piikkiin ...

Kiitos selvityksestä. Hommahan on periaatteessa ihan selkeetä.
Käytännössä tuo gps:n mittausepätarkkuus lienee sen verran suurta, ettei sitä matematiikalla pysty paikkaamaan. Jos mittausväli on 0,1s ja tarkkuussäde 2 metriä 95 % ajasta, niin siinä kerkee hitaampikin apina heilua pyörän päällä sotkemassa massakeskipistettä ja soheltaa kaasun ja jarrun kanssa.
Joskus töissä yritin laskea kauhakuormaajan kauhan paikkaa vektoreiden ristitulolla. Antenni oli kuormaajan katolla. Käytössä oli kymppitonnien vastaanottimet ja tehtaan oma korjaussignaaliasema. Tarkkuus oli kymmeniä senttejä.  Teoriassa ihan selvä asia, mutta kuski nytkytteli vehjettä edestakaisin ja vatkas kauhaa ku puuroa sekoitettaessa. Lopputuloksena ohjelma näytti kauhan välillä olevan pillarin takana ja päädyttiin käyttämään antennin sijaintia kauhan sijasta.
www.pienisopoapina.com
ycc 530 scc 530

murmela

Lainaus käyttäjältä: tamik87 - 26.08.13 - klo:09:57
Ei hel***ti kun hävettää oma ajaminen ja se kippaaminen.
No sä sentään kippasit (vaan) oman mopos...  :-[
Jarrut paskana, paha hidastaa.

murmela

Lainaus käyttäjältä: pienisopoapina - 26.08.13 - klo:10:28
Lainaus käyttäjältä: Jaskala - 26.08.13 - klo:09:59
Se mikä noissa datoissa on hieman outoa ja mennee GPS:n mittavirheiden piikkiin ...

Kiitos selvityksestä. Hommahan on periaatteessa ihan selkeetä.
Käytännössä tuo gps:n mittausepätarkkuus lienee sen verran suurta, ettei sitä matematiikalla pysty paikkaamaan. Jos mittausväli on 0,1s ja tarkkuussäde 2 metriä 95 % ajasta, niin siinä kerkee hitaampikin apina heilua pyörän päällä sotkemassa massakeskipistettä ja soheltaa kaasun ja jarrun kanssa.
Joskus töissä yritin laskea kauhakuormaajan kauhan paikkaa vektoreiden ristitulolla. Antenni oli kuormaajan katolla. Käytössä oli kymppitonnien vastaanottimet ja tehtaan oma korjaussignaaliasema. Tarkkuus oli kymmeniä senttejä.  Teoriassa ihan selvä asia, mutta kuski nytkytteli vehjettä edestakaisin ja vatkas kauhaa ku puuroa sekoitettaessa. Lopputuloksena ohjelma näytti kauhan välillä olevan pillarin takana ja päädyttiin käyttämään antennin sijaintia kauhan sijasta.

Tossa sun kauhahommassa tulee esiin nimenomaan se gepsin suurin heikkous, eli paikallaan olevan tai todella hitaasti liikkuvan paikannus.

Kun taasen mopokäytössä liike ja nopeus auttaa huomattavasti.
Esim kierrosajan tarkkuus 10hz mokkulalla alastarossa on 0,013 sekunttia johtuen juurikin siitä että matematiikkalla pystytään tuossa tapauksessa paikkaamaan gepsin heikkouksia.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

Jaskala

26.08.13 - klo:10:52 #370 Viimeisin muokkaus: 26.08.13 - klo:10:55 käyttäjältä Jaskala
Lainaus käyttäjältä: pienisopoapina - 26.08.13 - klo:10:28
Käytännössä tuo gps:n mittausepätarkkuus lienee sen verran suurta, ettei sitä matematiikalla pysty paikkaamaan. Jos mittausväli on 0,1s ja tarkkuussäde 2 metriä 95 % ajasta, niin siinä kerkee hitaampikin apina heilua pyörän päällä sotkemassa massakeskipistettä ja soheltaa kaasun ja jarrun kanssa.
Mun käsittääkseni GPS on tosiaankin absoluuttisesti melko epätarkka eli jos koitat lyödä ajolinjas koordinaattien perusteella vaikka google mapsiin, ni tuskin osuu kovinkaan suurelta osin pinnoitetulle osalle rataa. Sen sijaan suhteellinen tarkkuus pitäisi olla melko hyvä. Esim. mutkassa jossa mennään 100km/h, niin kahden pisteen välinen etäisyys on 2.8m eikä niiden suhteellinen virhe oli kovin suuri. Tuossa matkassa ei satasen vauhdissa kovin paljo kerkeä pyörän kulkusuuntaan vaikuttamaan. Tämän osittain vahvistaakin murmelan lataama kuva DTC:n ja GPS datan kallistuskulmien yhtäläisyyksistä.

Eli omaan korvaan tuo murmelan selitys tehollisen ja rungon kallistuskulmien eroista kuullostaa uskottavimmalta selitykseltä.

app

Lainaus käyttäjältä: Jaskala - 26.08.13 - klo:09:59
Lainaus käyttäjältä: app - 26.08.13 - klo:06:58Luistokontrolli ei ota gepsidataa huomioon, vaan toimii kuten abs, eli vertaa mopon renkaiden pyörimisnopeuksia lähes reaaliajassa, ja kalkulointi luistokontrollissa ei ota huomioon satelliittipaikannusta.
Olit väärässä kun sotkit asiat. Usko nyt jo tässä kohtaa että gps-paikannus on täysin epäluotetava jo pilvisellä säällä ja ukonilmalla tulevien häiriöiden takia.
Pakko sohasta nyt omaki lusikka soppaan ku oli niin mielenkiintonen aihe ja pari väärinkäsitystä vieläkin ilmoilla. Käsittääkseni murmela ei missään vaiheessa väittänytkään että luistonesto lukisi GPS dataa. Hän vain listasi kallistuskulmat sekä DTC:ltä että GPS:ltä. ;)

Sitten aiheeseen että miksi arvot on eri ja mistä GPS sen voi oikein arpoa. On toki totta ettei GPS satelliitit tarjoa mitään suoraa kallistustietoa tai arvo kuskin asentoa pyörän päällä. Noin karkeasti ottaen se antaa ainoastaan paikkatiedon (koordinaatit) sekä aikaleiman joikaiselle näytteelle. Näitä näytteitä otetaan sitte 1-10 kertaa sekunnissa GPS:stä riippuen.

Tuosta paikkadatasta saadaan kuitenkin nykysovelluksilla kaivettua paljonkin arvokasta infoa ja ajattelin koittaa käyttää sitä rautalanka-metodia prosessin avaamiseen.

Eli aivan ensimmäiseksi sovellus järjestää näytteet aikajärjestykseen ja piirtää kunkin koordinaatin karttapohjalle. Tämän jälkeen peräkkäiset näytteet yhdistetään viivalla. Tuloksena saadaan kartalle ajolinja.

Seuraavaksi sovellus laskee peräkkäisten pisteiden välisen etäisyyden ja suhteuttaa sen aikaleimojen väliseen aikaan ja näin kartalle saadaan nopeudet kunkin pisteen välillä.

Tämän jälkeen voidaan verrata peräkkäisten välien nopeuksia toisiinsa, minkä perusteella voidaan laske kiihtyvyydet/hidastuvuudet. Jos 1Hz GPS:n datasta mitattu nopeus yhdessä välissä on 110km/h ja seuraavassa 90km/h, niin tuosta voidaan laskea näiden välille ~5.5m/s^2 hidastuvuus.

Laskenta menee hieman monimutkaisemmaksi kun tullaan mutkaan tai kuljettaja muutoin mutkittelee radalla, sillä nyt kiihtyvyyteen syntyy sivuttaissuuntainen komponentti. Mutkassa tätä komponenttia tupataan kutsua keskipakoisvoimaksi. Tämänkin laskeminen on melkoisen helppo tehtävä jo nykypuhelimille, tietokoneista nyt puhumattakaan.

Ja nyt tulee sitten se koko homman pihvi eli se kallistuskulma. Jos tarkastellaan kallellaan olevaa pyörää keskellä mutkaa, siihen vaikuttaa eri kiihtyvyyksistä johtuen voimia niin pituus, sivuttais- että pystysuuntiin. Kun unohdetaan tuo pituussuunta, niin huomataan että pyörää vetää maata kohti maan vetovoima 1G suuruudella sekä mutkan ulkoreunaan kohden voima xG. Tähän jälkimmäiseen voimaan vaikuttaa pääasiassa pyörän nopeus sekä mutkan/ajolinjan säde.

Esimerkiksi jos mutkassa keskipakoisvoiman suuruus on tuo sama 1G, tarkoittaa se sitä että pyörä pysyy pystyssä vain jos painopiste on 45 asteen kulmassa pyörän tukipisteeseen nähden. Jos keskipakoisvoima kasvaa on painopisteen oltava alempana ja päinvastoin. Näillä tiedoilla voidaan siis jatkuvasti laskea pyörän ja kuljettajan synnyttämän painopisteen sijainti tukipisteeseen nähden eli kallistuskulma.

Itseasiassa tarkasteltavana ei tarvitse olla edes moottoripyörä. Yhtä hyvin GPS:llä voidaan laskea esim. retkiluistelijan kallistusta kaarteessa.

Se mikä noissa datoissa on hieman outoa ja mennee GPS:n mittavirheiden piikkiin on että DTC:n mittaama pyörän kallistus vaikuttaisi jyrkemmältä kuin GPS:llä saatu pyörä+kuski kallistus vaikku tuloksien pitäisi kaiken järjen mukaan olla päinvastainen.

Tästä tuli nyt melko pitkä sepustus, mutta ehkä se auttaa poistamaan jotain väärinkäsityksiä siitä mitä GPS-datasta voi ja mitä ei voi nähdä.  :)

Juu. Kinematiikka aikoinaan kahlattiin opistossa sen verran, että oli ihan selkeää luettavaa tämä.

Murmelan kertoma 60 asteen kallistusklulma, ja gepsidatan liitäminen luistonestoon lauseissaan, vaan sai minut olttemaan, että siellä noin oletettiin. Siis paikannukjsen osallistumisen luistokontrollin.

Nopeuden arvioinnissa on edelleen ongelmaa juoksutietokoneiden kansdsa, kun yksittäiset osumat tekevät epätarkkutensa takia vauhdin suuruudesta vääriä laskelmia.

Kaikkien voimien summa, joka mopoon vaikuttaa on todella monimutkainen, jos ihan pilkuntarkkoja ollaan, mutta liikkuvassa mopossa saadaan jo 10 hz näytteenotolla lähelle totuutta osuvia g-voimia, eli kiihtyvyyksiä ajolinjan keskipistettä kohti.

app

26.08.13 - klo:11:28 #372 Viimeisin muokkaus: 26.08.13 - klo:11:33 käyttäjältä app
Lainaus käyttäjältä: murmela - 26.08.13 - klo:10:16
Lainaus käyttäjältä: Jaskala - 26.08.13 - klo:09:59
Se mikä noissa datoissa on hieman outoa ja mennee GPS:n mittavirheiden piikkiin on että DTC:n mittaama pyörän kallistus vaikuttaisi jyrkemmältä kuin GPS:llä saatu pyörä+kuski kallistus vaikku tuloksien pitäisi kaiken järjen mukaan olla päinvastainen.

Tästä tuli nyt melko pitkä sepustus, mutta ehkä se auttaa poistamaan jotain väärinkäsityksiä siitä mitä GPS-datasta voi ja mitä ei voi nähdä.  :)
Kiitos että jaksoit naputella.

Se ero dtcn ja gps välillä johtuu siitä että mopon rungon kallistuskulma on aina suurempi kuin tehollinen kallistuskulma.
Mitä matalampi painopiste ja mitä leveämmät renkaat, sitä suurempi ero.
Tukipiste ei ole mopon keskilinjalla, vaan enemmänkin renkaiden reunojen linjalla.

Sä väität edelleen mopon rungon kalistuskulman olevan 60-61 astetta. Hyväksyisit nyt jo sen tosiasian, että ROIKKUMALLA sitä mopoa pidetään pystymmässä. Meidän ajellessamme ne mopon kallistuskulmat on noin 50 astetta. Marguez esim. pääsee noihin 60 asteen lukemiin.

renkaiden reunat voit unohtaa mittaustarkkuuden virheiden varjoon, eikä ne gyroskooppiin vaikuta. Se mittaa fyysisesti mopon kallistuskulmaa, eikä sotke puita ja metsää.

Mä sotkin lukiessani sun tekstiäs kun oletin äkkipäätä sun olettavan, että dtc käyttää satelliittipaikannusta, mutta kyllä noi sun tekstis nyt vaan oli aika pahastikkin virheellisi, kun taas itse heittelet järjettömiä, ja järjettömien perustein arvioituja kallistuskulmia.

Oli 20 vuotta sitten viimeks, kun olin kinematiikkaa koulussa pänttäämässä, mutta tämä ei nyt sitä vaadi.

app

Lainaus käyttäjältä: Jaskala - 26.08.13 - klo:10:52
Lainaus käyttäjältä: pienisopoapina - 26.08.13 - klo:10:28

Eli omaan korvaan tuo murmelan selitys tehollisen ja rungon kallistuskulmien eroista kuullostaa uskottavimmalta selitykseltä.

Eikö ne ole muljahtaneet mujrmelan tulkinnassa tasan päin vastoin; Runko 60-61 astetta, ja tehollinen 50.

murmela

26.08.13 - klo:11:33 #374 Viimeisin muokkaus: 26.08.13 - klo:11:37 käyttäjältä murmela
Lainaus käyttäjältä: app - 26.08.13 - klo:11:28
Lainaus käyttäjältä: murmela - 26.08.13 - klo:10:16
Lainaus käyttäjältä: Jaskala - 26.08.13 - klo:09:59
Se mikä noissa datoissa on hieman outoa ja mennee GPS:n mittavirheiden piikkiin on että DTC:n mittaama pyörän kallistus vaikuttaisi jyrkemmältä kuin GPS:llä saatu pyörä+kuski kallistus vaikku tuloksien pitäisi kaiken järjen mukaan olla päinvastainen.

Tästä tuli nyt melko pitkä sepustus, mutta ehkä se auttaa poistamaan jotain väärinkäsityksiä siitä mitä GPS-datasta voi ja mitä ei voi nähdä.  :)
Kiitos että jaksoit naputella.

Se ero dtcn ja gps välillä johtuu siitä että mopon rungon kallistuskulma on aina suurempi kuin tehollinen kallistuskulma.
Mitä matalampi painopiste ja mitä leveämmät renkaat, sitä suurempi ero.
Tukipiste ei ole mopon keskilinjalla, vaan enemmänkin renkaiden reunojen linjalla.

Sä väität edelleen mopon rungon kalistuskulman olevan 60-61 astetta. Hyväksyisit nyt jo sen tosiasian, että ROIKKUMALLA sitä mopoa pidetään pystymmässä. Midän ajellessamme ne mopon kallistuskulmat on noin 50 astetta. Marguez esim pääsee noihin 60 asteen lukemiin.

renkaiden reunat voit unohtaa mittaustarkkuuden virheiden varjoon.

Mä sotkin lukiessani sun tekstiäs kun oletin äkkipäätä sun olettavan, että dtc käyttää satelliittipaikannusta, mutta kyllä noi sun tekstis nyt vaan oli aika pahastikkin virheellisi, kun taas itse heittelet järjettömiä, ja järjettömien perustein arvioituja kallistuskulmia.

Oli 20 vuotta sitten viimeks, kun olin kinematiikkaa koulussa pänttäämässä, mutta tämä ei nyt sitä vaadi.

Sulla on niin hirvee kiire vouhottaa ett sä unohat kaiken muun. Rauhotu.

v***u ku ois terveet kädet nii ehtisin vääntää sulle tarpeeks rautalankaa. Ny tää ykssorminen ei pysy vauhissa mukana.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

Powered by EzPortal