Syyläriin vois yrittää metallivahvistettua epoxia.Kunnon klöntti karhennettuun pintaan. Varalta jotain riepua lisäksi jos se alkaa kuitenkin lorottaan kesken setin. Vesi pysyy paremmin sisällä kuin muut litkut. Tämä siis hätäratkaisuna.
Jos tälläsiä virityksiä aikoo tehdä niin pyydän ystävällisesti, ettei ainakaan Motorgin päiville tule ajamaan.
Joku tolkku pitäs olla näissä neuvoissa mitä täällä jaellaan. Seuraavaks varmaan ehdotetaan vuotavan jarrubanjon paikkaamiseen jesseteippiä. Ja sen tihkuvan nesteen voi imeyttää sit varmaan vaikka tennissukkaan.
Hold your horses. Tiedät varmasti,että teollisuuskemikaalien puolelta löytyy syyläriin kovemmat aineet kuin itse perusaine. Vesi on hyvää,ei liukasta
Joo, tiedän, että aineita löytyy. Yhtä hyvin tiedän myös sen, että kotitallissa tehtynä lopputulos on 90% tapauksista suomeksi sanottuna päin persettä vaikka aineet olisivat olleet kuinka hyviä. En siis ole huolissani siitä itse paikka-aineesta vaan siitä rajapinnasta perusaineen ja paikka-aineen välillä. Tätä voi verrata ihan hyvin siihen, että ammattilainen korjaa tollasen juottamalla/hitsaamalla, mutta kotitallissa ei tahdo onnistua.
Vesi radalla on liukasta. Piste. Jos et usko niin voidaan kokeilla. Tulet mutkaan slikseillä jarrulla sisään ja kokeillaan mitä tapahtuu kun vedät vähän ennen apeksia sijoitetun lätäkön yli täydellä jarrulla. Toki glykoli on kertaluokkaa liukkaampaa, mutta toi halu leikkiä ei mulle oikein aukene. Hätäapupaikkaus tulee ehkä silloin kyseeseen kun ollaan keskellä ei mitään ja on pakko päästä ajamalla kotiin, ei ratapyörään.