Moottorin osalta enskassa on painavempi vauhtipyörä ja 6-vaihdetta (krossissa 5). Vanhemmissa krosseissa ei ollut sähköstarttia, mutta nykyään ne on jo lähes kaikissa (125 2t taitaa olla sekä enskasssa että krossissa illman starttia). Lisäksi enskoissa on yleensä kaksi sytkäkarttaa. Aika moni käyttää sitä miedompaa karttaa mettässä. Siellä kun jouhea tehontuotto on tärkeämpää kuin huipputeho.
Enskalla pystyy ajamaan krossia paremmin kuin krossilla enskaa (näin olen kuullut). Suurin tekijä on alusta. Krossialusta on sen verran kovempi, että mettän röykytyksessä ei meinaa tuntumaa saada. Krossissa on tosiaan niitä hyppyreitä ja niiden alastuloissa pyörä ei saa pohjata. Enskassa voi laittaa naksuja kiinni, kun lähtee krossia ajelemaan. Toimii harrastajalle ihan ok.
Alusta on kotarissa ollut jo pitkään hyvä. Mulla on -08 vuoden excf ja siinä on keulassa 1-kammio WP ja takana WP. Oisko siinä 11-12 tullut keulaan 4-kammio WP ja takana on parannettu versio omastani. Muista malleista ja merkeistä en tiedä mitään. Shimmaamalla saa tässäkin lajissa hyvät.
RR:ssä tottui, että kaikki on suht puhdasta ja mutterit lähtee irti ja osat kestää suht pitkään. Ainakin enskassa kaikki on päinvastoin. Yleensä hiekkaaa on kaikkialla. Ketjuja ja rattaita kun katsoo, niin aina tulee suru puseroon (siltikään laadusta ei kannata tinkiä. nimim. halvat ketjut kesti 5 ajokertaa). Laakerit on koetuksella, mm. takaiskarin ja pyörien. Mutta kyllä pyörät pääsääntöisesti ihan mukavasti kestää. Parasta on, että kaatumisissa yleensä mikään ei mene rikki.
Öljytilavuus on pieni ~1l ja yleensä kytkin on vielä samassa öljyssä. Öljynvaihtoväli on sama kuin rr:ssä. Itse pitänyt sitä noin 5h, joskus tunti pari enemmän. Yleensä 3-4 ajokertaa. Ilmanputsareita tulee vaihtaa myös usein.
RR:ään verrattuna ajamisessa on ero (jos enduroon vertaa). Jos menee ajamaan kahdeksi tunniksi, niin siitä on yleensä 20-30 min varikolla oleilua ja muu ajoa. Eli ajamaan pääsee. Lisäksi radat ovat ~7 km ja sitä pidempiä. Niitä ei opi kovinkaan nopeasti, sillä maasto on vaihtelevaa. Lisäksi maasto aina muuttuu, kun kuopat, töyssyt, isot ja pienet irtokivet, jarrupatit, ajourat yms muuttuu. Lisäksi ajetaan vuoroviikoin rataa eri suuntiin. Kun radat ovat pitkiä, niin saa ajella aika lailla yksin omaa kovaa. Radalle mahtuu monta kuskia.
250cc 4t on kadulle auttamatta liian tehoton. Sanoisin, että 125cc 2t on myös. Metsään nämä ovat huippuja ja opettelu helppoa. Piikkisessä on parasta ajotunnelma ja pyörä on todella kevyt ja ketterä ajettava. Siinä tosin pitää olla aina oikea vaihde silmässä. Muuten se ei mene mihinkään. Tehoja näissä molemmissa on noin 30-35 hp. 250cc 4t rouskuttaa tasaisesti alhaalta asti. Mutta jos tehoille haluaa, pitää kierrättää kuin 2t pyörää.
Kävin kokeilemassa kotarin 2016 mallistosta tuota piikkiä. Lisäksi ajoin 250cc 4t, josta pidin yhtä paljon kuin piikistä. 250cc:ssä alavääntö oli parempi ja tehon annostelu tasaisempaa. Ei paljoa tullut tällä huudatettua, mutta tehoa on riittävästi. Kadulle voi olla ihan hauska peli. Voi olla, että tämmöinen on mun seuraava peli?
Sitten testasin 350cc 4t. Tästä en tykännyt. Siinä oli ruisku ja jotenkin moottorin toiminta oli vieras. Voi olla, että johtui älyttömän löysästä kaasukahvasta. Olisivat voineet laittaa hieman jäykemmän jousen kahvaan, kun nyt tuntui, että se kääntyi turhan herkästi ja tuntumaa ei meinannut saada. Jos pari viikkoa ajelisi, niin kyllä siihen sitten tottuisi, mutta heti kättelyssä oli outo. Tästä en osaa enempää sanoa muuta kuin, tehoeroa omaan vanhukseeni ei ollut hirveästi. Tietysti nämä kaikki uudet mallit olivat kevyempiä sekä ketterämpiä kuin omani.
2t moottoreissa yllätti moottorijarru. Se oli niin olematon, että en uskonutkaan. Kun 2t pyörässä tullaan moottorijarrulle, on se yhtä tehokas kuin 4t pyörässä pistäisi kytkimen pohjaan. 2t pyörissä pitää jarrutella ihan eri tahtiin kuin 4t pyörillä.
Ihan on yksilöstä kiinni, minkälaisia huoltoja on tiedossa. Jos käyt jotain katsomassa, niin tsekkaile laakereita ja kulutusosia. Ne osaat katsoa ja ne on helppo tarkistaa. Muuten taitaa mennä yleiskatselmuksella. Jos löytyy jotain todisteita moottorirempoista, niin aina plussaa.
Veikkaan, että itse ostan seuraavaksi punakilpisen ja kilvitän sen valkokilpiseksi. Punakilpiset ovat huomattavasti edullisempia ja kilvitys maksaa muutamia satasia. Pitää vain huolta, että kilvitystä varten on kaikki paperit olemassa. Jossain nettifoorumilla oli juttua kilvittämisistä ja kustannuksista.
Kunnon foorumia ei kurapyörille tietääkseni ole. Offroadpro on yksi, mutta ei siellä paljoa keskustella. Facebookissa on muutama ryhmä jossa on jotain höpinää. Mutta vaikuttaa siltä, että äijät vaan ajelee tai juo kaljaa
Facessa = Enduro keskustelut, Metsien Koheltajat ja Motocross Remppa&Jeesi
Itse pidän enskasta kuin hullu puurosta. Kehitystä on vuodessa tapahtunut paljon ja ollaan päästy siitä selviytymisvauhdista jo vähän eteenpäin
Tällä viikolla askartelen kypärään ja pyörään valot, kun meinaa pimeys painaa iltasin päälle.
Loistava puoli tässä lajissa on ajopaikkojen määrä sekä se, että ne ovat suhteellisen lähellä. Huonona puolena on tiedon saanti. Alkuun ei meinannut saada mistään kunnollista tietoa. Onneksi ollaan totuttu rr:n budjettiin, niin tämä tuntuu ilmaiselta siihen verrattuna
edit. 450cc 4t en ole ajanut. Kaveri ajelee ja sillä taitaa olla 5. pyörä menossa. Aloitti alusta asti isolla ja siitä on tykännyt. Sillä ajellaan aika pienillä kierroksilla ja alaväännöllä. Jos pääsee vauhtiin, niin meno on hyvin jouheaa eikä vaihteita tarvitse kauheasti vaihdella. Yllättävän paljon pienikin painoero sekä moottorin hyrrävoimien lisääntyminen vaikuttaa pyörän raskauteen metsässä. En isoa pyörää missään nimessä torppaa, sillä kadulle se olisi bueno. Metsässäkin sillä tosiaan pääsee kovaa. Täytyy yrittää syksyn aikana käydä testaamassa sitä, kun kaveri sitä jo pari kertaa ehdotellut.
En lähtisi yhdistämään isoa kuutiotilavuutta ja onnettomuustilastoa keskenään. Kuskista se on kuitenkin kiinni. Kunhan ajelee omaa kovaa sopivalla turvamarginaalilla, niin ei ole mitään hätää.
