Alusta ja sen säädöt

Aloittaja PetsuZX, 07.02.12 - klo:18:53

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 4 Vieraat katselee tätä aihetta.

murmela

Lainaus käyttäjältä: tuomas - 24.11.13 - klo:11:36
Olen tässä yrittänyt miettiä Honduukin alustageometriaa kun nyt on panostettu alustaan.

Lähtötiedot:

- Takana WP4618 ja dunlopin D212GP 190/55
- Edessä K-Tech SSK25 ja dunlopin D211GP racer 120/70

Mittaustuloksia:

- Takana painaumat 32mm ja edessä 40mm
- WP vs. vakioiskarin pituus vapaana on 323 ja 313mm. Eli WP on sentin pidempi (tätä voi kyllä säätää)
---> Tämä sentin ero iskareiden pituudessa nostaa perää noin 15-17mm
- Dunloppi nostaa perää verrattuna vakiorenkaaseen (190/50) noin 5mm.

Eli yhteenvetona jos oikein laskin WP+dunloppi nostaa perää noin 20mm vs. vakiokokoonpano.
Linkusto kertoo näköjään iskarin pituuseron noin 1,5:llä perän korkeuteen.

Edessä viimekesänä kiinni olleen wehnä-iskarin pituus oli noin 735mm ja nyt kiinni oleva k-tech toi noin 5mm lisää pituutta iskarille. Kompensoin k-techin pituutta nostamalla putkia kolmioiden läpi tuon 5mm.

Pitäiskö tuota alustaa lähteä säätämään enemmän kohti orkkisasentoa vai mihin suuntaan ratapyörien alustaa on yleensä säädetty? En viimekesänä wehnä+wp yhdistelmällä löytänyt valitettavaa alustasta, mutta ajoasento oli nokka alempana ja jotenkin olen antanut itselleni ymmärtää että tämä olisi väärin.
Kun sä mittasit noita iskareiden pituuksia, niin otiks huomioon top-out jousien vaikutukset?

Mikä takajousi sul on tossa?

Miten sä ton linkun välityssuhteen mittasit?
Jarrut paskana, paha hidastaa.

tuomas

Lainaus käyttäjältä: murmela - 24.11.13 - klo:12:09
Lainaus käyttäjältä: tuomas - 24.11.13 - klo:11:36
Olen tässä yrittänyt miettiä Honduukin alustageometriaa kun nyt on panostettu alustaan.

Lähtötiedot:

- Takana WP4618 ja dunlopin D212GP 190/55
- Edessä K-Tech SSK25 ja dunlopin D211GP racer 120/70

Mittaustuloksia:

- Takana painaumat 32mm ja edessä 40mm
- WP vs. vakioiskarin pituus vapaana on 323 ja 313mm. Eli WP on sentin pidempi (tätä voi kyllä säätää)
---> Tämä sentin ero iskareiden pituudessa nostaa perää noin 15-17mm
- Dunloppi nostaa perää verrattuna vakiorenkaaseen (190/50) noin 5mm.

Eli yhteenvetona jos oikein laskin WP+dunloppi nostaa perää noin 20mm vs. vakiokokoonpano.
Linkusto kertoo näköjään iskarin pituuseron noin 1,5:llä perän korkeuteen.

Edessä viimekesänä kiinni olleen wehnä-iskarin pituus oli noin 735mm ja nyt kiinni oleva k-tech toi noin 5mm lisää pituutta iskarille. Kompensoin k-techin pituutta nostamalla putkia kolmioiden läpi tuon 5mm.

Pitäiskö tuota alustaa lähteä säätämään enemmän kohti orkkisasentoa vai mihin suuntaan ratapyörien alustaa on yleensä säädetty? En viimekesänä wehnä+wp yhdistelmällä löytänyt valitettavaa alustasta, mutta ajoasento oli nokka alempana ja jotenkin olen antanut itselleni ymmärtää että tämä olisi väärin.
Kun sä mittasit noita iskareiden pituuksia, niin otiks huomioon top-out jousien vaikutukset?

Mikä takajousi sul on tossa?

Miten sä ton linkun välityssuhteen mittasit?

Mittasin iskarit pöydällä kasattuna kiinnityspisteiden välimatkan. Eli todennäköisesti en ottanut top-out jousia huomioon.

Takajousena on 120-130

linkuston välityssuhdetta yritin pähkäillä tuosta paljon iskarin pituus vaikuttaa perän korkeuteen.
1977 Honda CB750K, 2001 Honda CBR600F, 2007 Honda CBR1000RR

murmela

Lainaus käyttäjältä: tuomas - 24.11.13 - klo:12:19Mittasin iskarit pöydällä kasattuna kiinnityspisteiden välimatkan. Eli todennäköisesti en ottanut top-out jousia huomioon.

Takajousena on 120-130

linkuston välityssuhdetta yritin pähkäillä tuosta paljon iskarin pituus vaikuttaa perän korkeuteen.
Oliko ne pamput kasattuna jousella vai ilman?

Takajousi viittaisi siihen että linkuston välityssuhde on vähintään 2.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

tuomas

Lainaus käyttäjältä: murmela - 24.11.13 - klo:12:39
Lainaus käyttäjältä: tuomas - 24.11.13 - klo:12:19Mittasin iskarit pöydällä kasattuna kiinnityspisteiden välimatkan. Eli todennäköisesti en ottanut top-out jousia huomioon.

Takajousena on 120-130

linkuston välityssuhdetta yritin pähkäillä tuosta paljon iskarin pituus vaikuttaa perän korkeuteen.
Oliko ne pamput kasattuna jousella vai ilman?

Takajousi viittaisi siihen että linkuston välityssuhde on vähintään 2.
Jousen kanssa olivat kasattuna.

Pitää jossain vaiheessa yrittää mitata nuo prolinkin osat ja mallintaa koko takalinkusto.
1977 Honda CB750K, 2001 Honda CBR600F, 2007 Honda CBR1000RR

murmela

Lainaus käyttäjältä: tuomas - 24.11.13 - klo:12:45
Jousen kanssa olivat kasattuna.

Pitää jossain vaiheessa yrittää mitata nuo prolinkin osat ja mallintaa koko takalinkusto.
Mutu: Takajousi yleensä kumoaa (lähes) kokonaan(?) sen top-out jousen vaikutuksen. Joten mittaustulos ollee aika lähellä. Ilman takajousta pamppu on ehkä jonkun 5-10mm liian lyhyt/kasassa.

Etupampuissa taasen top-out jousi yleensä häiritsee aika paljon sitä vapaata pituutta. (Mutu:) Varsinkin hondissa, joissa on vakiona usein älyttömän pitkät top-out jouset. Tosin se koko paketti on tehty sitä silmällä pitäen.
Tosin etupampun voi mittausta varten vetää suht helposti täyteen pituuteen koska se top-out jousi ei yleensä ole kovin jäykkä.
Sitten taasen noissa keulan tarvike-sisuskaluissa ollee normit suht lyhet ja vähän jäykemmät top-outit.

Yksi helppo(?) tapa mitata toi takalinkusto:
Tee kierretangosta sopivan pitunen iskari. Ja sit vaan kierrät mutterii kierroksen, ja mittaat takahaarukan siirtymän. Kierteen nousu on vakio, ja toi takahaarukka on helppo mitata.

Jos rupeet mallintamaan sitä hondan pro-linkkua, niin sun tarvii saada 7 eri akselia keskenään oikein XY-koordinaatistoon, jotta saisit jotain järkevää tulosta aikaseks. Toki jos sulla on joku mittalaite joka sopii noiden akseleiden sijainnin mittaukseen, niin homma on helppo. Mut muutoin veikkaisin ett se on aika onanointia raastinraudalla.

Tommonen? http://www.hondanews.com/channels/powersports-technology/photos/pro-link-rear-suspension-4
Jarrut paskana, paha hidastaa.

tuomas

Lainaus käyttäjältä: murmela - 24.11.13 - klo:13:53
Lainaus käyttäjältä: tuomas - 24.11.13 - klo:12:45
Jousen kanssa olivat kasattuna.

Pitää jossain vaiheessa yrittää mitata nuo prolinkin osat ja mallintaa koko takalinkusto.
Mutu: Takajousi yleensä kumoaa (lähes) kokonaan(?) sen top-out jousen vaikutuksen. Joten mittaustulos ollee aika lähellä. Ilman takajousta pamppu on ehkä jonkun 5-10mm liian lyhyt/kasassa.

Etupampuissa taasen top-out jousi yleensä häiritsee aika paljon sitä vapaata pituutta. (Mutu:) Varsinkin hondissa, joissa on vakiona usein älyttömän pitkät top-out jouset. Tosin se koko paketti on tehty sitä silmällä pitäen.
Tosin etupampun voi mittausta varten vetää suht helposti täyteen pituuteen koska se top-out jousi ei yleensä ole kovin jäykkä.
Sitten taasen noissa keulan tarvike-sisuskaluissa ollee normit suht lyhet ja vähän jäykemmät top-outit.

Yksi helppo(?) tapa mitata toi takalinkusto:
Tee kierretangosta sopivan pitunen iskari. Ja sit vaan kierrät mutterii kierroksen, ja mittaat takahaarukan siirtymän. Kierteen nousu on vakio, ja toi takahaarukka on helppo mitata.

Jos rupeet mallintamaan sitä hondan pro-linkkua, niin sun tarvii saada 7 eri akselia keskenään oikein XY-koordinaatistoon, jotta saisit jotain järkevää tulosta aikaseks. Toki jos sulla on joku mittalaite joka sopii noiden akseleiden sijainnin mittaukseen, niin homma on helppo. Mut muutoin veikkaisin ett se on aika onanointia raastinraudalla.

Tommonen? http://www.hondanews.com/channels/powersports-technology/photos/pro-link-rear-suspension-4


Toi honda-news linkki on juuri oikeanlainen. Onkohan tuo piirretty skaalaan keskenään.. Vois kokeilla rääpästä toi cadiin. Tosin jos vertaa tuota kuvaa ja vaikka mittaa kolmiopalasta kantit niin pystyy tarkastaa onko skaalassa keskenään.

Mutta edelleen mua kiinnostaa tietää mihinkä noin yleensä ottaen mopot säädetään? 

-tuomas-
1977 Honda CB750K, 2001 Honda CBR600F, 2007 Honda CBR1000RR

murmela

Lainaus käyttäjältä: tuomas - 24.11.13 - klo:14:36
Mutta edelleen mua kiinnostaa tietää mihinkä noin yleensä ottaen mopot säädetään?
2000-luvun tonnareissa pienimmät vakio etujätöt mitä oon nähny on ollu jotain 90-95 mm, ja suurimmat 120-125 mm. Toi nyt on se suurin yksittäinen asia mihin noi keulan ja perän korkeus vaikuttaa. Nykykyykkyjen mitoilla keulan/perän korkeus vaikuttaa about suhdeluvulla 3,6 tohon etujättöön. Eli jos etujättö on iso, niin sillon saa aika surutta laskee keulaa ja nostaa perää. Jos taasen etujätto on jo valmiiks pieni, niin sit saa olla aika varovainen noiden korkeuksien kans.
Heitetään ny hihasta vaikkapa sellanen luku kuin 100 mm, niin veikkaisin ett ratatonnareiden etujättö on keskimäärin se. Puhdas mutu.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

tuomas

Lainaus käyttäjältä: murmela - 24.11.13 - klo:14:57
Lainaus käyttäjältä: tuomas - 24.11.13 - klo:14:36
Mutta edelleen mua kiinnostaa tietää mihinkä noin yleensä ottaen mopot säädetään?
2000-luvun tonnareissa pienimmät vakio etujätöt mitä oon nähny on ollu jotain 90-95 mm, ja suurimmat 120-125 mm. Toi nyt on se suurin yksittäinen asia mihin noi keulan ja perän korkeus vaikuttaa. Nykykyykkyjen mitoilla keulan/perän korkeus vaikuttaa about suhdeluvulla 3,6 tohon etujättöön. Eli jos etujättö on iso, niin sillon saa aika surutta laskee keulaa ja nostaa perää. Jos taasen etujätto on jo valmiiks pieni, niin sit saa olla aika varovainen noiden korkeuksien kans.
Heitetään ny hihasta vaikkapa sellanen luku kuin 100 mm, niin veikkaisin ett ratatonnareiden etujättö on keskimäärin se. Puhdas mutu.

ihan hyvin veikattu; wikipedia osaa sanoa tuon mopon jätöksi 100mm ja keulakulmaksi 23.45 astetta. 2008 mallista eteenpäin se on 96mm ja 23,3 astetta. 

kävin mittaamassa omasta moposta jollain iphone-apilla keulakulmaksi (wp+dunloppi) joku 22,7 astetta. Pitäisi tuo etujättö vielä mitata ihan oikeasti, mutta tuo varmaan indikoi aika pientä etujättöä...
1977 Honda CB750K, 2001 Honda CBR600F, 2007 Honda CBR1000RR

murmela

Lainaus käyttäjältä: tuomas - 24.11.13 - klo:18:59
ihan hyvin veikattu; wikipedia osaa sanoa tuon mopon jätöksi 100mm ja keulakulmaksi 23.45 astetta. 2008 mallista eteenpäin se on 96mm ja 23,3 astetta.

kävin mittaamassa omasta moposta jollain iphone-apilla keulakulmaksi (wp+dunloppi) joku 22,7 astetta. Pitäisi tuo etujättö vielä mitata ihan oikeasti, mutta tuo varmaan indikoi aika pientä etujättöä...
Lisää mutua:

1 millin korkeudenmuutos vaikuttaa ehkä noin 0,05 astetta keulakulmaan, joten toi 0,75 asteen keulakulman ero ois sit taas milleinä noin 16, ja lyhentäis etujättöä 4,5 millii, eli noin 95,5:een.
Eli joo, ehkä se on aavistuksen nokallaan jos vertaa johonkin keskiarvoon, mut sit taas esim bemareiden keulakulma on vakiona ollu jotain 90-100 välillä vähä vuodesta riippuen. Tai jos vertaat tosiaan siihen uudempaan hondan niin siinäkin on samaa luokkaa kuin sulla nyt.

Sit kun alkaa enemmän miettimään/hifistelemään tota etujättöö/ keulakulmaa, niin dynaamisessa tilanteessa siihen sit taas vaikuttaa esim etuputkien taipuma (+rungon yms jousto) jarrussa, jarrutehon (vs jouset&ilmajouset) kautta tapahtuva keulan kokoon painuminen, ja perän ulosjousto. Renkaan paine, profiili ja runko, eli paljonko se painuu kasaan/ millanen sen pitokuvio on.
Ja sit vielä mopoo kallistettaessa tilanne muuttuukin todella mielenkiintoseks, kun yleensä se tehollinen etujättö alkaa kasvamaan sitä enemmän ja sitä nopeammin mitä enemmän mopoa kallistaa.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

tuomas

Lainaus käyttäjältä: murmela - 24.11.13 - klo:20:48
Lainaus käyttäjältä: tuomas - 24.11.13 - klo:18:59
ihan hyvin veikattu; wikipedia osaa sanoa tuon mopon jätöksi 100mm ja keulakulmaksi 23.45 astetta. 2008 mallista eteenpäin se on 96mm ja 23,3 astetta.

kävin mittaamassa omasta moposta jollain iphone-apilla keulakulmaksi (wp+dunloppi) joku 22,7 astetta. Pitäisi tuo etujättö vielä mitata ihan oikeasti, mutta tuo varmaan indikoi aika pientä etujättöä...
Lisää mutua:

1 millin korkeudenmuutos vaikuttaa ehkä noin 0,05 astetta keulakulmaan, joten toi 0,75 asteen keulakulman ero ois sit taas milleinä noin 16, ja lyhentäis etujättöä 4,5 millii, eli noin 95,5:een.
Eli joo, ehkä se on aavistuksen nokallaan jos vertaa johonkin keskiarvoon, mut sit taas esim bemareiden keulakulma on vakiona ollu jotain 90-100 välillä vähä vuodesta riippuen. Tai jos vertaat tosiaan siihen uudempaan hondan niin siinäkin on samaa luokkaa kuin sulla nyt.

Sit kun alkaa enemmän miettimään/hifistelemään tota etujättöö/ keulakulmaa, niin dynaamisessa tilanteessa siihen sit taas vaikuttaa esim etuputkien taipuma (+rungon yms jousto) jarrussa, jarrutehon (vs jouset&ilmajouset) kautta tapahtuva keulan kokoon painuminen, ja perän ulosjousto. Renkaan paine, profiili ja runko, eli paljonko se painuu kasaan/ millanen sen pitokuvio on.
Ja sit vielä mopoo kallistettaessa tilanne muuttuukin todella mielenkiintoseks, kun yleensä se tehollinen etujättö alkaa kasvamaan sitä enemmän ja sitä nopeammin mitä enemmän mopoa kallistaa.


Joo, annetaan olla tuossa ja lähdetään siitä sitten hieromaan radalla parempaa. Noi dynaamiset tilanteet on sitten sen verran monimutkaisempia näin ruutupaperille laskea että jätän ne tehtaan murheeksi jos joskus löydän itseni ajamasta jotain maailmansarjaa. heh.

kiitoksia.
1977 Honda CB750K, 2001 Honda CBR600F, 2007 Honda CBR1000RR

Cat

Miksei youtubes ole animaatio videoita kuinka iskarit toimii? Paska paikka.

Nitrous

Lainaus käyttäjältä: Cat - 07.12.13 - klo:19:36
Miksei youtubes ole animaatio videoita kuinka iskarit toimii? Paska paikka.
Muistutapas seuraavan kerran kun törmätään niin selitän. Mut sillä välin kaiva vaikka Racetechin suspension bible google booksista esille, siinä on hyvät kuvat aiheesta.
Kaikki ajotekniikkaan liittyvät kirjoitukseni ovat vain omia mielipiteitäni ja jokainen kokeilee niitä omalla vastuullaan. Se mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi muille.
https://www.facebook.com/EsaTirkkonenNo7

Nitrous

Kaikki ajotekniikkaan liittyvät kirjoitukseni ovat vain omia mielipiteitäni ja jokainen kokeilee niitä omalla vastuullaan. Se mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi muille.
https://www.facebook.com/EsaTirkkonenNo7

murmela

Jaaha, pitäiskö talven ratoksi alotella esim alustaläppää for dummies sarjaa.

Tässäpä part one:

Aivan aluksi kannattaa ymmärtää että iskari/ iskunvaimennin ei ole iskunvaimennin, vaan se on jousen vaimennin. Ilman jousen vaimenninta mopon alusta jatkaisi keikkumista loputtomiin.

Pääasiallinen iskunvaimennin on jousi. Jousi ottaa vastaan suurimman osan iskusta, eli liike-energiasta, jonka patti tai monttu radassa aiheuttaa renkaan ja vanteen kautta etu ja tai takahaarukkaan.
Kun jousi painuu kasaan, se varastoi tuon iskun energian. Eli iskun energia jää jouseen, eikä etene siitä eteenpäin mopon runkoon, ja rungon kautta kuskiin, ja kuskilta putoa tekarit suusta.

Mutta koska jousi on jousi, se ei varastoi tuota energiaa loputtomiin, vaan haluaa muuttaa sen sen takaisin liike-energiaksi heti ensimmäisen mahdollisuuden tullen. Eli palautua siihen tilaan/ pituuteen missä se oli ennen iskua.

Vaimentimen idea on se että energiahan on energiaa, ja se energia ei katoa mihinkään, mutta sitä voi muuttaa muodosta toiseen.
Vaimentimen tapauksessa liike-energia muutetaan lämpö-energiaksi. Siitä syystä siis vaimentimet lämpenee.

Etuvaimentimen öjyn ominaisuudet on speksattu 40 asteisena. Paljon öljyä, ja paljon lämmön siirtopinta-alaa etupampuissa. Siksi ne toimii kylmempänä.
Takavaimentimen öljyt 100 asteisteisena, koska vähän öljyä ja pieni lämmönsiirtopinta-ala. Siksi ne toimii kuumempana.

Ja koska kuvat on kivoja, niin tässäpä ohessa simplifioitu takaiskari. Eli ko palikka on hyvin riisuttu malli, ts siitä puuttuu sitä tätä ja tota, mutta ideana on lähteä simppelisti liikkeelle.

Vaimentimessa on siis sylinteri joka on täynä öljyä. Ja mäntä jossa on reikiä. Ja kun mäntää liikutetaan johonkin suuntaan, niin öljy virtaa reikien läpi. Koska reijät on pieniä, mäntä ei pääse liikkumaan vapaasti, vaan pyrkii vastustamaan liikettä.
Ja tuo liikkeen vastustaminen johtuu siitä että liike-energia (männän/ öljyn liike) muuttuu (öljyn ja männän välisen kitkan takia) lämpöenergiaksi, eli energia varastoituu vaimentimeen, ja loppujen lopuksi jossain vaiheessa lämpöenergia siirtyy männästä/ öljystä vaimentimen kuoreen ja säteilee vaimentimesta ympäröivään ilmaan.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

murmela

Ja sitten kun käännetään tuo takavaimennin ylösalaisin, kavennetaan sitä, pidennetään männänvartta, ja pistetään koko hässäkkään USD-keulan liukuputket ja öljyä. Niin tadaa, meillä onkin cartridge-tyyppinen nykykyykyn etupamppu.
Edelleenkin hyvin yksinkertaistettu versio, josta puuttuu paljon palikoita.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

Powered by EzPortal