Alusta ja sen säädöt

Aloittaja PetsuZX, 07.02.12 - klo:18:53

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

murmela

15.08.13 - klo:23:55 #570 Viimeisin muokkaus: 16.08.13 - klo:09:04 käyttäjältä murmela
Lainaus käyttäjältä: parjan_fin - 15.08.13 - klo:22:57
Ja vaikka noista renkaista kuinka mittaa ja laskee kehän halkaisijoita yms., niin en saa kaaliini sopimaan, että miksi keula pitää nostaa 10 mm ylemmäksi ja perä samalla laskea 7 mm alemmaksi? Eli yhteeensä muuttaa 17 mm geometriaa peräpainoiseksi. Jonkun pitäisi perustella mulle miksi noin halutaan tehdä? Mitä sillä haetaan takaa? Itse ajelen 180/60 profiilin takarenkaalla tismalleen samoilla geometria asetuksilla, kuin 2008 ajoin 190/55 profiilin renkaalla, enkä löydä tuon laitteen käyttäytymisestä mitään huomautettavaa. Silti joissain tutkailemissani pyörissä on saman kokoluokan renkailla aivan erilaiset geometriat ja nimenomaan niin päin, että ollaan siinä "chopper" -tyylissä.

Jos ny eka vaikka kauhistellaan hetki tuon +10&-7:n vaikutusta etujättöön, niin se ollee luokkaa 4,7 millimetriä? Ja keulaa rauhoittavaan suuntaan? Ja mikä on ollut lähtökohta? 95 mm? Eli tuon muutoksen jälkeen etujättö ois 99,7 mm. Jos vakio takanakki on 180/55 ja taakse tuupastaan 180/65, niin laskennallisesti tuo nostaa perää 18 milliä. Toki käytännössä se sitten taasen riippuu ihan siitä todellisesta fyysisestä profiilista. Mutta yllätys yllätys, laskennallisesti etujättö on takaisin abaut siinä missä lähdettiin, eli noin 95 millissä.

Noh anyhow, tarkoitushan oli vain kauhistella, jotta miksi suomiharrastajat sotkevat koptereilla ajelevien Fukushima-insinöörien päiväunia.  :o

Jos taas tutkailen asiaa oman puukäsidynamometrin kautta, niin jopa minä huomaan eri rengastuksen/ profiilien vaikutukset, jos siihen keskittyy ajaessa. Ja toisaalta, erinäiset satunnaiset lähes aina kierroksilla käyvät wanhat kisakuskit ovat jaksaneet jo vuosia jauhaa minulle että älä tee sitä tatä ja tota niin ja näin ja noin. Jos oisin uskonut noiden kierroskoneiden mantroja, niin olisin vielä enemmän metsässä kuin mitä olen nyt.

Onneksi kuitenkin vuosien varrella on tullut törmänneeksi myös tyyppeihin, jotka käyvät huomattavasti pienemmillä kierroksilla, ja jotka silti tuntuvat tetävän alustojen mystiikasta huomattavasti enemmän kuin nuo kaiken kokeneet kierroskoneet.
Josta päästäänkin sujuvasti vaikka siihen että kauhistellaan sen tuloksena mitä vuoden 2005 6R:n geometrialle kuuluu näinä päivinä.

Alunperinhän tuo laitos on ihan jeesuksen kankea kusiaiseksi; orginaali etujättö on 106 mm 120/65 180/55 rengastuksella. Todella moni on tänäkin kesänä käynyt ihmettelemässä etupamppuja jotka törröttää reilusti ylä-t-palasta läpi. Noh, selityshän on yksinkertainen. Orginaalisti ne on jo 6 mm yläpuolella. Lisäksi kun vaihtaa eturenkaan 70-profiiliseksi, niin joutuu lisäämään törrötystä 6 milliä. Lisäksi kun haluaa keulaa edes vähä ketterämmäks, niin keulaa on tiputettu 10 milliä lisää, vai olikohan se peräti jo 12 milliä, iiks, en muista.
Naah, yhteensä noi etupamput törröttää siis jopa 24 milliä!! Onhan se aivan gauhiasti. Nojoo, lyhentäähän se resultanttina etujätön johki 102,5 milliin. Iiiks, kauhiaa.
Ja jottei viileän alkusyksyn horrosshow vielä tähä loppuis, nii heitetään loppulöylynä viel vähä nostetta perälle, eli 10 milliä. Ja taas laskeskellaan etujättöö, joka ton jälkee on luokkaa 100 millii.
Eli vieläkään ei olla legendaarisen vuoden 2008 R6Rn geometrioissa.
Täs vaihees repästään ärrä hihasta, lyödään tatti otsaan, ja tiputetaan keulaa kerralla 10 milliä, jolloin seuraa aivan kamalia. Eikä sekään vielä riitä, vaan tuupataan persettä vielä 7 milliä korkeemmalle, niin sit lähtee! Eli 6Rn geometria muuttuu vihdoin ja viimein samaan kertaluokkaan kuin legedaaristen kisakuskien ajaman R6Rn, eli noin 95 milliin!

Tadaa, kakku on valmis, saa mutustella ja pureskella ja niellä ihan rauhassa!  :)
Jarrut paskana, paha hidastaa.

app

16.08.13 - klo:00:06 #571 Viimeisin muokkaus: 16.08.13 - klo:00:09 käyttäjältä app
Lainaus käyttäjältä: parjan_fin - 15.08.13 - klo:22:57

Ja vaikka noista renkaista kuinka mittaa ja laskee kehän halkaisijoita yms., niin en saa kaaliini sopimaan, että miksi keula pitää nostaa 10 mm ylemmäksi ja perä samalla laskea 7 mm alemmaksi? Eli yhteeensä muuttaa 17 mm geometriaa peräpainoiseksi. Jonkun pitäisi perustella mulle miksi noin halutaan tehdä?

Nyt tais tulla väärinkäsitys, jos ja kun minun horinoihini viittaat. Vika täällä, epäselvää artikulaatiota, ja eri viesteissä asiat. Menin vakio bmw s1000 RR:llä ensimmäistä kertaa radalle kesällä 2010. Sitten keväällä 2011 menin kurssille, jossa paikalla MotoVille. Hän piti meille parin tunnin luennon pyörän huollosta, säädöistä jne. Kun näki minun mopon, sanoi heti: "Sulla on keula liian alhaalla, sitä pitää laskea radalle" Oli siis katuasennossa, joka buimurilla noin 10 mm alempana, kun rata-ajossa käytetään. Ensihoitona siinä kiristettiin esijännitystä.
Seuraavana keväänä nostettiin keulaa, ja mitattiin ne painumat, mitä lie. Silmämääräisesti tuo keulan korotus on noin 10 mm. Samana kesänä ajelin sekä Dunlopin 190/55, että 195/65 renkailla. Itse mittasin näiden renkaiden ulkokehän mitan paineistetuna vanteella. Sain erotukseksi 42 mm, joka tekee 7 mm takana muutosta. En laskenut enkä nostanut perää, koska en tuolloin edes osannut. Vauhdit silloin mulla kesän aikana nousi Alastarossa 1.36...1.28. Minä ostin ne renkaani silloin Salon Miikalta, joka myi omiaan pois. Hän ajoi Dukatillaan myös noilla, eikä ollut puhetta mopon säätämisestä eri takaselle. Kuten kerroin, en huomannut muutosta, ja ajelin vuorotellen muutaman kuviollisen 190/55, ja 195/65 pois.

Viime ja tänä kesänä olen ajanut pelkästään 195/65 renkailla, ja Alustan kaikki korkeuteen vaikuttavat säädöt on tehneet Kuparinen ja Wehnä. Viime kesänä pääsin 1.25 vauhtiin, mutta muutoksia ei siis ole tehty. Tänä kesänä mopo toimi niin hyvin, ettei ole tarvinnut vaimennuksiinkaan koskea.

Tuo 5 mm kerrallaan on tältä taustalta tehtyä mutua, ja minä en muuta yrittänytkään kertoa viestissäni. Kun vastasin JuhaK:lle tuon "5 mm, niin huomaa muutoksen..." Muistelin hänen kysyneen kysymyksensä eri tavalla, tämän ketjun taaemmalla sivulla. Sillehän tuossa jo naurettiinkin. Oletin hänen moponsa olevan pahasti yliohjaava, kun muistin sanan "kiikkerä". Kaveri olikin alkuperäisessä viestissään kertonut vaan ohimennen, että ajaessaan ilman käsiä, tuntui kiikkerämmältä kuin Dukati, jota siis kokeillut myös ilman käsiä.

Viime kesänä laskin perää kerran 16.9 ennen kerhokisan aika-ajoa. Laskin sitä tasan yhden kierroksen, eli jotain 1,5 mm taka-akselilta, mutta en huomannut muutosta. Tämän tein, kun oli sellainen tunne, että hiukan tulee sisäkanttarit silmille, varsinkin Palmasissa. Surkuhupaisa sattuma, että ajoin sen jälkeen itse kisassa kutosmutkan sisäkanttariin, ja keula alta. Kausi päättyi siihen.

Nyt nukkumaan. Öitä  :)

app

Murmela ehti väliin näköjään.

Mieluummin teoreettista sähkötekniikkaa mulle, kun näitä ajoneuvojen geometrian kursseja. tst:kin on jo liuennut etyylialkoholilla pois, vuoden 1993 loppuneiden pänttäämisten jälkeen.

Mä jo viime vuonna päätin, etten ala enää mitään kirjottelemaan tähän "alustan säädöt"-ketjuun, ja tässä sitä taas ollaan.

Koitan pysyä poissa ens kesään, ja jos, niin ainoastaan kyselypuolella olen, jos...

Nitrous

Lainaus käyttäjältä: parjan_fin - 15.08.13 - klo:22:57
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 15.08.13 - klo:13:57
Lainaus käyttäjältä: parjan_fin - 15.08.13 - klo:13:20
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 15.08.13 - klo:11:14
Lainaus käyttäjältä: parjan_fin - 15.08.13 - klo:10:43

Ja yksi mikä täytyy sanoa/kysyä ihan ääneen ihmetyksenä; Mikä villitys tämä on, että ruuvataan perä ihan tonttiin ja keula niin korkealle kuin keulaputkia piisaa, jopa yli? Omaan järjenjuoksuun ja ajotyyliin ei moinen muutos oikein istu. Osaako joku oikeasti sanoa mitä tuolla haetaan takaa?

Siis jossain tietyssä pyörässä vai ihan yleisesti? En itse ainakaan ole tuollaista yleistä villitystä huomannut?

Aika useissa laitteissa moista katsellut, mutta pääsääntöisesti kuitenkin R6R:t.

Oisko tuossa renkaiden kehittyminen ja profiilien kasvaminen taustalla? Toki voi olla joku väärinymmärryksestäkin johtuva ilmiö.
Ja vaikka noista renkaista kuinka mittaa ja laskee kehän halkaisijoita yms., niin en saa kaaliini sopimaan, että miksi keula pitää nostaa 10 mm ylemmäksi ja perä samalla laskea 7 mm alemmaksi? Eli yhteeensä muuttaa 17 mm geometriaa peräpainoiseksi. Jonkun pitäisi perustella mulle miksi noin halutaan tehdä? Mitä sillä haetaan takaa?

Menee ihan arvailuksi, mutta kun ei tänä kesänä päässyt ajamaan niin väännetään foorumilla sentäs. Ainakin tuolla peräpainoisella geometrialla saadaan jarruihin lisää vakautta. Pitäisi laskeskella tuon muutoksen vaikutus etujättöön, että voisi edes arvailla kuinka paljon kankeammaksi tuo geometria tuolla muutoksella muuttuu.

Tokihan tuolla voi olla myös joku ajotyyliero taustalla. Eli jos ajaa myös nopeat mutkat jarrulla apeksiin asti, ei peräpainoisuus liene suuri haitta. Siitä tosin ei ole hajua onnistuuko tuo kusiaisella kun on tullut pääasiassa ajettua tonnarilla. Toisaalta ainakin Superbike-puolella alustat on muuttuneet muutaman vuoden takaisesta huomattavasti pehmeämpään suuntaan. Eli ajetaan käsittääkseni löysemmillä jousilla kuin aiemmin. Liekö sama trendi sitten tuolla kusiaisissa? Sinähän ajoit muistaakseni aika kireällä alustalla ja suhteellisen pienillä esijännityksillä?

Veikkaan, että R6R:n geometriasta ja alustan säädöistä se viisasten kivi löytyy tällä hetkellä Suomessa tuolta Kallion pilttuusta.
Kaikki ajotekniikkaan liittyvät kirjoitukseni ovat vain omia mielipiteitäni ja jokainen kokeilee niitä omalla vastuullaan. Se mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi muille.
https://www.facebook.com/EsaTirkkonenNo7

parjan_fin

Kauhisteluja tai ei, vaikka asiallisesti vastauksia ja pohdintoja tekee, niin näemmä niitä samanlaisia vastauksia on edelleenkin mahdotonta saada tietyiltä tahoilta takaisin.

Noh, ei anneta sen häiritä, vaan jatketaan.

En tiedä tuliko murmelalle ajatusvirhe vai ei, mutta itse en ainakaan 180/65 profiilista maininnut mitään, 180/60 kylläkin. Ja siinä tuo laskennallinen profiilin ero vielä puolittuu, eli 9 mm. Tämä siis kun verrataan 180/55 kumiin. Ja 190/55 kumiin se ero onkin enää 3,5 mm.

Itse olen koko ajan puhunut ja pohtinut, jo aikoja sitten, näitä geometria muutoksia R6R:ään sekä verrannut niitä siihen, koska siitä kapistuksesta itsellä on jotain kokemuksia. Se että sellaisen pyörän omistajalle kehoittaa lyömään 10 mm keulaa alemmaksi, alkaa olla jo aika hasardia. Sillä kuten jo aikaisemmin todettu, niin R6R on vakionakin jo aika nokallaan sekä reipas kääntymään.

Tuollaista muutosta kerta rykäisyä en ihan suoriltaan kenenkään suosittelisi kokeilevan, vaan pikku hiljaa ja jos se lopputulos on sitten tuo mistä tykkää, niin hyvä niin. Kertamuutoksena se saattaa vaan olla turhan töpäkkä ja muutoksen saattaa huomata varsin kehnolla tavalla. Siksi tuollaisia olen ainakin itse pyrkinyt välttämään.

Edelleenkään en tosin saanut vastausta siihen, miksi esim. R6R:ssä pitäisi tehdä 17 mm geometria muutos 3,5 mm profiilin muutoksen takia? Mitä maailmassa on nyt muuttunut niin, että tuollainen tarvitsisi tehdä?
---------------------
Hauskuus alkaa kahdella pyörällä...

parjan_fin

Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 16.08.13 - klo:08:49

Tokihan tuolla voi olla myös joku ajotyyliero taustalla. Eli jos ajaa myös nopeat mutkat jarrulla apeksiin asti, ei peräpainoisuus liene suuri haitta. Siitä tosin ei ole hajua onnistuuko tuo kusiaisella kun on tullut pääasiassa ajettua tonnarilla. Toisaalta ainakin Superbike-puolella alustat on muuttuneet muutaman vuoden takaisesta huomattavasti pehmeämpään suuntaan. Eli ajetaan käsittääkseni löysemmillä jousilla kuin aiemmin. Liekö sama trendi sitten tuolla kusiaisissa? Sinähän ajoit muistaakseni aika kireällä alustalla ja suhteellisen pienillä esijännityksillä?

Veikkaan, että R6R:n geometriasta ja alustan säädöistä se viisasten kivi löytyy tällä hetkellä Suomessa tuolta Kallion pilttuusta.

Tuota vakauttahan se tekee, mutta haittapuolena on se, että keula on kevyempi ja pito keulalla heikempi mutkassa. Ellei sitten tosiaan tule ihan loppuun asti jarrulla ja sido keulaa alas, jotta geometria on mutkassa niin että siellä etusella on painoa riittävästi. Harrastelijalta en ihan heti tuon usko onnistuvan, ei meinaan onnistu vielä meikäläiseltäkään. Itseä ei houkuttele ajatus siitä, että nopeassa mutkassa keula lähtee alta, kun sinne ei pystykään painetta antamaan riittävästi...

Oman mopon alusta on löysemmästä päästä, ollut oikeastaan aina. Itsellä keulassa 92,5 (vakio 90) ja takana 95/100/105, radasta riippuen, jousivakioita käyttänyt. Esijännitykset olleet Öhlinsin suosituksissa tai niiden lähellä ainakin. Keulassa maks 8 mm ja takana maks 12 mm, pääsääntöisesti kuitenkin 10 - 7 mm välissä. Noilla esijännityksillä ja jousilla on edessä saanut painumat aina kohdalleen sekä takana tiukemmilla jousilla kyllä, mutta löysimmällä joutunut hiukan antamaan periksi suosituksista. Ja se mitä itse noita jousia kysellyt sekä katsellut, niin ainakin keulan osalta olen paikoin aika paljonkin löysemmän puolella kuin muut, perä menee kokolailla linjassaan muiden kanssa. Siis verrannut tietenkin samanlaisiin laitteisiin.

Kallioilla on varmasti kokemusta sekä osaamista. Löytyy myös toinenkin taho, joka kiertelee noita IDM kisoja, ja hänen kanssaan ajatuksia on tullut vaihdettuakin näistä asioista jo.
---------------------
Hauskuus alkaa kahdella pyörällä...

parjan_fin

Lainaus käyttäjältä: app - 16.08.13 - klo:00:06
Lainaus käyttäjältä: parjan_fin - 15.08.13 - klo:22:57

Ja vaikka noista renkaista kuinka mittaa ja laskee kehän halkaisijoita yms., niin en saa kaaliini sopimaan, että miksi keula pitää nostaa 10 mm ylemmäksi ja perä samalla laskea 7 mm alemmaksi? Eli yhteeensä muuttaa 17 mm geometriaa peräpainoiseksi. Jonkun pitäisi perustella mulle miksi noin halutaan tehdä?

Nyt tais tulla väärinkäsitys, jos ja kun minun horinoihini viittaat. Vika täällä, epäselvää artikulaatiota, ja eri viesteissä asiat. Menin vakio bmw s1000 RR:llä ensimmäistä kertaa radalle kesällä 2010. Sitten keväällä 2011 menin kurssille, jossa paikalla MotoVille. Hän piti meille parin tunnin luennon pyörän huollosta, säädöistä jne. Kun näki minun mopon, sanoi heti: "Sulla on keula liian alhaalla, sitä pitää laskea radalle" Oli siis katuasennossa, joka buimurilla noin 10 mm alempana, kun rata-ajossa käytetään. Ensihoitona siinä kiristettiin esijännitystä.
Seuraavana keväänä nostettiin keulaa, ja mitattiin ne painumat, mitä lie. Silmämääräisesti tuo keulan korotus on noin 10 mm. Samana kesänä ajelin sekä Dunlopin 190/55, että 195/65 renkailla. Itse mittasin näiden renkaiden ulkokehän mitan paineistetuna vanteella. Sain erotukseksi 42 mm, joka tekee 7 mm takana muutosta. En laskenut enkä nostanut perää, koska en tuolloin edes osannut. Vauhdit silloin mulla kesän aikana nousi Alastarossa 1.36...1.28. Minä ostin ne renkaani silloin Salon Miikalta, joka myi omiaan pois. Hän ajoi Dukatillaan myös noilla, eikä ollut puhetta mopon säätämisestä eri takaselle. Kuten kerroin, en huomannut muutosta, ja ajelin vuorotellen muutaman kuviollisen 190/55, ja 195/65 pois.

Viime ja tänä kesänä olen ajanut pelkästään 195/65 renkailla, ja Alustan kaikki korkeuteen vaikuttavat säädöt on tehneet Kuparinen ja Wehnä. Viime kesänä pääsin 1.25 vauhtiin, mutta muutoksia ei siis ole tehty. Tänä kesänä mopo toimi niin hyvin, ettei ole tarvinnut vaimennuksiinkaan koskea.

Tuo 5 mm kerrallaan on tältä taustalta tehtyä mutua, ja minä en muuta yrittänytkään kertoa viestissäni. Kun vastasin JuhaK:lle tuon "5 mm, niin huomaa muutoksen..." Muistelin hänen kysyneen kysymyksensä eri tavalla, tämän ketjun taaemmalla sivulla. Sillehän tuossa jo naurettiinkin. Oletin hänen moponsa olevan pahasti yliohjaava, kun muistin sanan "kiikkerä". Kaveri olikin alkuperäisessä viestissään kertonut vaan ohimennen, että ajaessaan ilman käsiä, tuntui kiikkerämmältä kuin Dukati, jota siis kokeillut myös ilman käsiä.

Viime kesänä laskin perää kerran 16.9 ennen kerhokisan aika-ajoa. Laskin sitä tasan yhden kierroksen, eli jotain 1,5 mm taka-akselilta, mutta en huomannut muutosta. Tämän tein, kun oli sellainen tunne, että hiukan tulee sisäkanttarit silmille, varsinkin Palmasissa. Surkuhupaisa sattuma, että ajoin sen jälkeen itse kisassa kutosmutkan sisäkanttariin, ja keula alta. Kausi päättyi siihen.

Nyt nukkumaan. Öitä  :)

Jep, BMW:n alustaan en osaa ottaa kantaa, kun siihen ei ole kokemusta, ei sitten pätkääkään. Wehnä ja Kupariset sen varmasti osaavat parhaiten.

Lähinnä omat pohdintani koskivat tuota Yamahan R6R:ää.
---------------------
Hauskuus alkaa kahdella pyörällä...

slowrider

Lainaus käyttäjältä: slowrider - 15.08.13 - klo:16:11
Tuo renkaan profiili muuten hyvä pointti. Ei tullut mieleenkään. Eli empä taida tähän hätään alkaa mitään säätämään. Pitää varmaan vaan alkaa vähän varovaisemmin avaamaan.

No taas asiaa pähkäiltyäni päätin sittenkin ottaa takaa ylimääräiset prikat pois. Eli perä nyt on "vakio" korkeudella ja keula muutaman millin korkeammalla. Kokeilee nyt noin ja jos ei tunnu kääntyvän, niin säätelen takapään korkeutta ylöspäin esijännityksellä tai lasken keulaa takaisin alkuperäiseen korkoon.

Alunperinhän nostin sekä keulaa, että perää samanverran maavaran takia. Nyt toki uskottelen itselleni, että ajoasento on senverran parantunut ettei moisia ongelmia enää ole  :D

Janza

Jos joku laittais linkin tai mitattua tietoa eri renkaiden säteestä, halkaisijasta tms, olis ihmettely helpompaa. Itse ajoin v.2011 pirelleillä täysin eri setupeilla kuin tänä vuonna bridgestonella. En ota kantaa, onko mun säädöt oikein tai väärin, mutta ne perustuu jo jonkinlaiseen lähtökohtaan ja laskennalliseen muutokseen. Ainoa varianssi on siinä, oliko lähtökohta oikein.

D211 toimi mulla ihan vakiona hyvin ja samoissa säädöissä kuin pirelli ja molemmilla ajoin 11 puolelle kemorassa ja 23 alastarossa. D212gp ei toiminu enää samoilla ja hätäratkaisuna käänsin pyörää perälle, jotta pito riittäis. Bridgestonessa taas oli pitoa, mutta jarruissa alko nostamaan perää ihan kunnolla. Kaikilla näistä oon ajanu samaa kyytiä.

En väitä osaavani ajaa, saatikka pyörää säätää, mutta näin oon itse kokenut ja kokeillut. Kysynyt neuvoja ja sählännyt.

Toi 212gp pro oli rengas josta mun ongelmat alko ja botnialla keulan noston jälkeen parani vauhti 1,5sekuntia seuraavaan settiin. Siksi ite ajoin takapainosella pyörällä siellä. En osaa selittää asiaa muuten, kuin sillä, että muutos vaikutti positiivisesti?

Luotan Parjanin tietoon näissä asioissa aika paljon. Mies on kokenut ja saa tietoon asioita, joita meistä harva saa. Siitä huolimatta uskallan olla jossain määrin eri mieltä tässä. Niin kauan kun ei ole faktoja, nämä kaikki on vain mielipiteitä, jotka perustuu ei mihinkään. Suoraan sanoen haluan että joku todistaa mun ajatukseni vääräksi, jotta jotain oppisin. :)

Mun tarkotukseni ei ole provosoida ketään, enkä yleensä vastaile alusta-aiheisiin kysymyksiin, koKa ymmärrän hydrauliikasta yhtä paljon, kuin sika satelliitista. Toin vain esille oman näkökulmani.

parjan_fin

Lainaus käyttäjältä: Janza - 16.08.13 - klo:13:15
Jos joku laittais linkin tai mitattua tietoa eri renkaiden säteestä, halkaisijasta tms, olis ihmettely helpompaa. Itse ajoin v.2011 pirelleillä täysin eri setupeilla kuin tänä vuonna bridgestonella. En ota kantaa, onko mun säädöt oikein tai väärin, mutta ne perustuu jo jonkinlaiseen lähtökohtaan ja laskennalliseen muutokseen. Ainoa varianssi on siinä, oliko lähtökohta oikein.

D211 toimi mulla ihan vakiona hyvin ja samoissa säädöissä kuin pirelli ja molemmilla ajoin 11 puolelle kemorassa ja 23 alastarossa. D212gp ei toiminu enää samoilla ja hätäratkaisuna käänsin pyörää perälle, jotta pito riittäis. Bridgestonessa taas oli pitoa, mutta jarruissa alko nostamaan perää ihan kunnolla. Kaikilla näistä oon ajanu samaa kyytiä.

En väitä osaavani ajaa, saatikka pyörää säätää, mutta näin oon itse kokenut ja kokeillut. Kysynyt neuvoja ja sählännyt.

Toi 212gp pro oli rengas josta mun ongelmat alko ja botnialla keulan noston jälkeen parani vauhti 1,5sekuntia seuraavaan settiin. Siksi ite ajoin takapainosella pyörällä siellä. En osaa selittää asiaa muuten, kuin sillä, että muutos vaikutti positiivisesti?

Luotan Parjanin tietoon näissä asioissa aika paljon. Mies on kokenut ja saa tietoon asioita, joita meistä harva saa. Siitä huolimatta uskallan olla jossain määrin eri mieltä tässä. Niin kauan kun ei ole faktoja, nämä kaikki on vain mielipiteitä, jotka perustuu ei mihinkään. Suoraan sanoen haluan että joku todistaa mun ajatukseni vääräksi, jotta jotain oppisin. :)

Mun tarkotukseni ei ole provosoida ketään, enkä yleensä vastaile alusta-aiheisiin kysymyksiin, koKa ymmärrän hydrauliikasta yhtä paljon, kuin sika satelliitista. Toin vain esille oman näkökulmani.

Tuollainen mitattu fakta -taulu, samojen etupyörän mittojen kanssa, olisi aika poikaa. Koska renkaiden ilmoitetut profiilit on "siellä päin", ainoastaan kehän mittaamalla mm tarkkuudella ja siitä laskemalla saadaan tarpeeksi luotettava korkeuden muutos laskettua. Näin ainakin meikäläisen mittapuulla.

Tallilta taitaa löytyä kirjanpidosta vanhemman mallin Pirellin, Brigestonen R002:sen sekä D211:sen mitat. Nyt helpolla saa mitattua noi uudemman mallin Pirellit ainakin ja eiköhän jostain löydy 212:llekin mitat?

Ja se mitä tässä itsekin "vänkään", on se, että mihin tuo muutos perustuu, miksi moinen muutos parempaa kyytiä tuo? Vai onko se vaan tuntuma paremmasta? Mikä vaikutus sillä on geometriaan? Olisiko samaan tulokseen päästy esim. pehmeämmällä takajousella? Käsittääkseni silloin kun perä painuu alemmaksi avauksissa ja kehitetään kumille painetta, saadaan parempi avauspito, nyt teit sen muuttamalla koko pyörän geometriaa takapainoisemmaksi. Tällöin käsitykseni mukaan tulee se etupään pidon heikkeneminen haittapuolena tuollaisissa nopeissa mutkissa, missä nyt itsekin valitettavasti lippasi koit.

En tiedä varmaksi, kunhan arvailen. Mutta yhtä kaikki, haluaisin oppia tietämään miksi tuollainen trendi nyt on meneillään.

P.S. Ainakin kun vertailee D212:sen ja Pirellin runkoja sellaisenaan, niin Dunloppi on ihan tolkuttoman paljon jäykempi rungoltaan, kuin Pirelli.
---------------------
Hauskuus alkaa kahdella pyörällä...

jarska

Alustasta ymmärrä mitään, mutta voitte uskoa jotta on ruuvailtu, suuntaan ja toiseen.

Nyt menossa keulan lasku silleen että 10mm putkee näkyvissä+ peräpamppuun alkuperäinen 10mm prikka takas.
Kymppiärrän kankeus (trail niinkin hurja kuin 110) tehtaan kuosissa, joka vastaa seisokissa olevan mu*kun taittoa väärään suuntaan, muuttui minusta paljon paremmaksi.
Ei sudi lössyavauksissa ja kääntyy kyl herkemmin...sitä en tiedä millon laitan takas. airrev_1

slowrider

Lainaus käyttäjältä: jarska - 16.08.13 - klo:14:31
Alustasta ymmärrä mitään, mutta voitte uskoa jotta on ruuvailtu, suuntaan ja toiseen.

Nyt menossa keulan lasku silleen että 10mm putkee näkyvissä+ peräpamppuun alkuperäinen 10mm prikka takas.
Kymppiärrän kankeus (trail niinkin hurja kuin 110) tehtaan kuosissa, joka vastaa seisokissa olevan mu*kun taittoa väärään suuntaan, muuttui minusta paljon paremmaksi.
Ei sudi lössyavauksissa ja kääntyy kyl herkemmin...sitä en tiedä millon laitan takas. airrev_1

Mulla taas just päinvastoin. Kovasti olen alkamassa säätään, yritän selvittää mitä tehdä jne.

Lopulta sitten pää ihan pyörällä, totean etten tajua koko hommasta mitään ja luovun koko säätämisestä :)

Janza

Mä ajattelen perusgeometrian siten, että vertaan vakioon, 180 rengas ja 120 rengas vert, mikä rengaa siellä sattuu olemaan. Lähtökohtasesti varmaankaan ei huonoin tapa? Loppu on sitten kaikkea muuta. Se lippa oli omaa tyhmyyttä, eikä niinkään geometriasta johtuva pyllähdys. Tuskin sinäkään omistasi pyörää syytät. ;)

jarska

16.08.13 - klo:14:48 #583 Viimeisin muokkaus: 16.08.13 - klo:14:50 käyttäjältä jarska
Lainaus käyttäjältä: slowrider - 16.08.13 - klo:14:39
Lainaus käyttäjältä: jarska - 16.08.13 - klo:14:31
Alustasta ymmärrä mitään, mutta voitte uskoa jotta on ruuvailtu, suuntaan ja toiseen.

Nyt menossa keulan lasku silleen että 10mm putkee näkyvissä+ peräpamppuun alkuperäinen 10mm prikka takas.
Kymppiärrän kankeus (trail niinkin hurja kuin 110) tehtaan kuosissa, joka vastaa seisokissa olevan mu*kun taittoa väärään suuntaan, muuttui minusta paljon paremmaksi.
Ei sudi lössyavauksissa ja kääntyy kyl herkemmin...sitä en tiedä millon laitan takas. airrev_1

Mulla taas just päinvastoin. Kovasti olen alkamassa säätään, yritän selvittää mitä tehdä jne.

Lopulta sitten pää ihan pyörällä, totean etten tajua koko hommasta mitään ja luovun koko säätämisestä :)

No mun säätöpolitiikka on se että heittää mittaukset ja pähkäilyt kuuseen ja ei muuta kuin ruuvaan.
Silleen mä ainakin oon päässy parhaiten kokeileen mikä vaikuttaa mihinkin ja miten paljon.
Jos alkasin mittaileen ja kuutioimaan joka hemmetin säätöö, en ehtis ajaan ollenkaan...meisseli käteen ja menoksi.

Ps. Wehnälle tiedoksi, jotta hänen säätämä alusta on raiskattu jo moneen kertaan.

parjan_fin

Lainaus käyttäjältä: Janza - 16.08.13 - klo:14:40
Mä ajattelen perusgeometrian siten, että vertaan vakioon, 180 rengas ja 120 rengas vert, mikä rengaa siellä sattuu olemaan. Lähtökohtasesti varmaankaan ei huonoin tapa? Loppu on sitten kaikkea muuta. Se lippa oli omaa tyhmyyttä, eikä niinkään geometriasta johtuva pyllähdys. Tuskin sinäkään omistasi pyörää syytät. ;)

En pyörää voi syyttää, kun sen itse on säätänyt. Pari lippaa tosin johtunut ihan siitä, että keula pohjannut niin rajusti kisatilanteen tiukemmassa jarrussa, että etunen mennyt lukkoon ja lähtenyt alta.

Yhtä kaikki, itse kun säätää ja tekee sekä ajaa, niin oma syy  :)
---------------------
Hauskuus alkaa kahdella pyörällä...

Powered by EzPortal