Kalenteri

[murmela]

Kauhisteluja tai ei, vaikka asiallisesti vastauksia ja pohdintoja tekee, niin näemmä niitä samanlaisia vastauksia on edelleenkin mahdotonta saada tietyiltä tahoilta takaisin.

Noh, ei anneta sen häiritä, vaan jatketaan.

En tiedä tuliko murmelalle ajatusvirhe vai ei, mutta itse en ainakaan 180/65 profiilista maininnut mitään, 180/60 kylläkin. Ja siinä tuo laskennallinen profiilin ero vielä puolittuu, eli 9 mm. Tämä siis kun verrataan 180/55 kumiin. Ja 190/55 kumiin se ero onkin enää 3,5 mm.

Itse olen koko ajan puhunut ja pohtinut, jo aikoja sitten, näitä geometria muutoksia R6R:ään sekä verrannut niitä siihen, koska siitä kapistuksesta itsellä on jotain kokemuksia. Se että sellaisen pyörän omistajalle kehoittaa lyömään 10 mm keulaa alemmaksi, alkaa olla jo aika hasardia. Sillä kuten jo aikaisemmin todettu, niin R6R on vakionakin jo aika nokallaan sekä reipas kääntymään.

Tuollaista muutosta kerta rykäisyä en ihan suoriltaan kenenkään suosittelisi kokeilevan, vaan pikku hiljaa ja jos se lopputulos on sitten tuo mistä tykkää, niin hyvä niin. Kertamuutoksena se saattaa vaan olla turhan töpäkkä ja muutoksen saattaa huomata varsin kehnolla tavalla. Siksi tuollaisia olen ainakin itse pyrkinyt välttämään.

Edelleenkään en tosin saanut vastausta siihen, miksi esim. R6R:ssä pitäisi tehdä 17 mm geometria muutos 3,5 mm profiilin muutoksen takia? Mitä maailmassa on nyt muuttunut niin, että tuollainen tarvitsisi tehdä?

Vaikka eräät tahot ovat jo vuosia jahkaileet kolmannessa persoonassa, niin ei anneta sen häiritä vaan jatketaan asialinjalla.

En tiedä tuliko parjan_fille ajatusvirhe vai ei, mutta minähän yritin hälle selittää miksi jotku nostaa keulaa ja laskee perää, jopa legendaaristen vanhojen kisakuskien käyttämässä legendaarisessa R6R:ssä.

En tiedä tuliko parjan_fille toinenkin ajatusvirhe vai ei, mutta ainakaan minä en muistaakseni ole kehoittanut ketään legendaarisen R6R:n omistajaa laskemaan keulaa 10 millä.

Toki tuollaisen muutoksen voi jopa mahdollisesti kertarykäisyllä tehdä, jos lähtökohtana on aivan jotain muuta kuin jo legendaariseksi muodostuneen R6R:n vakioalusta vakiorenkailla. Siinä vaiheessa kannatta kylläkin suurinpiirtein ymmärtää mitä on tekemässä, ja mihin kaikkeen se vaikuttaa, ja miten.

Ja tuskin parjan_fi tulee koskaan saamaan mihinkään kysymyksen vastausta, koska hän ei jaksa vastauksia lukea ajatuksen kanssa. Ainakaan tietyiltä tahoita tulevia vastauksia.

[T1mppa]

Jaahas,

Viikko välimeren aurinkoa takana. Olihan siellä paljon kivaa katseltavaa
Mukana oli leppoisaa matkalukemista "The racing motorcycle - A technical guide for constructors - Volume 1"

Tuli taas kivasti lisätietoutta perusteista. Suosittelut lähtee täältä suunnalta.
Opus on kirjoitettu jo hyvän aikaa sitten, joten tiettyä suodatinta pitää taas käyttää.

edit: Miksi ei postaamani kuvat näy? 

[murmela]

Tokihan tuolla voi olla myös joku ajotyyliero taustalla. Eli jos ajaa myös nopeat mutkat jarrulla apeksiin asti, ei peräpainoisuus liene suuri haitta. Siitä tosin ei ole hajua onnistuuko tuo kusiaisella kun on tullut pääasiassa ajettua tonnarilla. Toisaalta ainakin Superbike-puolella alustat on muuttuneet muutaman vuoden takaisesta huomattavasti pehmeämpään suuntaan. Eli ajetaan käsittääkseni löysemmillä jousilla kuin aiemmin. Liekö sama trendi sitten tuolla kusiaisissa? Sinähän ajoit muistaakseni aika kireällä alustalla ja suhteellisen pienillä esijännityksillä?

Veikkaan, että R6R:n geometriasta ja alustan säädöistä se viisasten kivi löytyy tällä hetkellä Suomessa tuolta Kallion pilttuusta.

Tuota vakauttahan se tekee, mutta haittapuolena on se, että keula on kevyempi ja pito keulalla heikempi mutkassa. Ellei sitten tosiaan tule ihan loppuun asti jarrulla ja sido keulaa alas, jotta geometria on mutkassa niin että siellä etusella on painoa riittävästi. Harrastelijalta en ihan heti tuon usko onnistuvan, ei meinaan onnistu vielä meikäläiseltäkään. Itseä ei houkuttele ajatus siitä, että nopeassa mutkassa keula lähtee alta, kun sinne ei pystykään painetta antamaan riittävästi...

Oletetaan että lähtötilanne on; akseliväli 1379 milliä, mopo 161kg, kuski kamppeineen 80 kg ja painojakauma 50/50 niin eturenkaalle tulee painoa 120,5 kg.
10 millin keulan korkeuden lisääminen vaikuttaa noin 2,8 milliä lisäävästi akseliväliin, jolloin edellisillä arvoilla laskeskellen keulan "paine" "kevenee" 244 grammaa...

Aika limitillä saa vetää hifi-käsillä, jotta vetää nurin tuon muutoksen takia.

Tai sitten vaikkapa ohentaa tankkipattia 1,4 milliä, niin taas on painojakauma tasan 50/50...

Oman mopon alusta on löysemmästä päästä, ollut oikeastaan aina. Itsellä keulassa 92,5 (vakio 90) ja takana 95/100/105, radasta riippuen, jousivakioita käyttänyt. Esijännitykset olleet Öhlinsin suosituksissa tai niiden lähellä ainakin. Keulassa maks 8 mm ja takana maks 12 mm, pääsääntöisesti kuitenkin 10 - 7 mm välissä. Noilla esijännityksillä ja jousilla on edessä saanut painumat aina kohdalleen sekä takana tiukemmilla jousilla kyllä, mutta löysimmällä joutunut hiukan antamaan periksi suosituksista. Ja se mitä itse noita jousia kysellyt sekä katsellut, niin ainakin keulan osalta olen paikoin aika paljonkin löysemmän puolella kuin muut, perä menee kokolailla linjassaan muiden kanssa. Siis verrannut tietenkin samanlaisiin laitteisiin.

Miksi tuijottaa niitä suosituksia esijännityksistä, kun ne ovat ainostaan väline sovittaa painaumat kohdilleen, oli mopossa sitten mitkä tahansa jouset?

[app]

Hyviä kirjoituksia tuli tähän ketjuun roppakaupalla. Se on hieno homma kun äjät, joilla kokemusta ja tietoa alueesta, innostuvat pistämään viestiä välillä, niin että kipinät lentää. Paljon tuli epäselviä asioita nostettua esille, ja paljon tuli täsmätietoa, mikä mihin vaikuttaa, jne.

Hyviä juttuja! Kiitos vinkeistä ja mututiedon oikomisista! 

Minä lähden polkemaan krossarilla salille, että varmasti väsyttää aamulla, kun pitää herätä Alastaron RReissuun.

[Mikko K.]

Tokihan tuolla voi olla myös joku ajotyyliero taustalla. Eli jos ajaa myös nopeat mutkat jarrulla apeksiin asti, ei peräpainoisuus liene suuri haitta. Siitä tosin ei ole hajua onnistuuko tuo kusiaisella kun on tullut pääasiassa ajettua tonnarilla. Toisaalta ainakin Superbike-puolella alustat on muuttuneet muutaman vuoden takaisesta huomattavasti pehmeämpään suuntaan. Eli ajetaan käsittääkseni löysemmillä jousilla kuin aiemmin. Liekö sama trendi sitten tuolla kusiaisissa? Sinähän ajoit muistaakseni aika kireällä alustalla ja suhteellisen pienillä esijännityksillä?

Veikkaan, että R6R:n geometriasta ja alustan säädöistä se viisasten kivi löytyy tällä hetkellä Suomessa tuolta Kallion pilttuusta.

Tuota vakauttahan se tekee, mutta haittapuolena on se, että keula on kevyempi ja pito keulalla heikempi mutkassa. Ellei sitten tosiaan tule ihan loppuun asti jarrulla ja sido keulaa alas, jotta geometria on mutkassa niin että siellä etusella on painoa riittävästi. Harrastelijalta en ihan heti tuon usko onnistuvan, ei meinaan onnistu vielä meikäläiseltäkään. Itseä ei houkuttele ajatus siitä, että nopeassa mutkassa keula lähtee alta, kun sinne ei pystykään painetta antamaan riittävästi...

Oletetaan että lähtötilanne on; akseliväli 1379 milliä, mopo 161kg, kuski kamppeineen 80 kg ja painojakauma 50/50 niin eturenkaalle tulee painoa 120,5 kg.
10 millin keulan korkeuden lisääminen vaikuttaa noin 2,8 milliä lisäävästi akseliväliin, jolloin edellisillä arvoilla laskeskellen keulan "paine" "kevenee" 244 grammaa...

Aika limitillä saa vetää hifi-käsillä, jotta vetää nurin tuon muutoksen takia.

Tai sitten vaikkapa ohentaa tankkipattia 1,4 milliä, niin taas on painojakauma tasan 50/50...

Oman mopon alusta on löysemmästä päästä, ollut oikeastaan aina. Itsellä keulassa 92,5 (vakio 90) ja takana 95/100/105, radasta riippuen, jousivakioita käyttänyt. Esijännitykset olleet Öhlinsin suosituksissa tai niiden lähellä ainakin. Keulassa maks 8 mm ja takana maks 12 mm, pääsääntöisesti kuitenkin 10 - 7 mm välissä. Noilla esijännityksillä ja jousilla on edessä saanut painumat aina kohdalleen sekä takana tiukemmilla jousilla kyllä, mutta löysimmällä joutunut hiukan antamaan periksi suosituksista. Ja se mitä itse noita jousia kysellyt sekä katsellut, niin ainakin keulan osalta olen paikoin aika paljonkin löysemmän puolella kuin muut, perä menee kokolailla linjassaan muiden kanssa. Siis verrannut tietenkin samanlaisiin laitteisiin.

Miksi tuijottaa niitä suosituksia esijännityksistä, kun ne ovat ainostaan väline sovittaa painaumat kohdilleen, oli mopossa sitten mitkä tahansa jouset?

Näin varmaan staattisessa tilassa. Kun otetaan liikettä mukaan, niin tuo 10mm on ihan vitusti. Ainakin mun räpylät huomaa ison eron, vaikka ei mistään hifiliikkeestä olekaan. Säätämiseen on mun mielestä sellanen yritä ja erehdy menetelmä ihan hyvä... teoriasta ei ole harmia, mutta perstuntuma se on millä sitä mopoa viedään, eikä paperilla.

[Cat]

Onhan tuo 10mm nyt aivan vitusti. Omaa keulaa laskettiin ja myöhemmin nostettiin 3mm. Aivan eri planeetalta koko mopo noilla muutoksilla.

Tuli vaan mieleen, et jos mopo on nokallaan ja kääntyy äkäseen, niin millanen se on ajaa sateella?

[sloun]

itse en tiedä alustan säätämisestä juuri mitään mut toi zx-6r painojakauma on mielenkiintoinen. etu 48/taka 52.muistaakseni 07-08 on 49,8/50,2. muilla merkeillä taitaa lähennellä tuota 60/40 lukemaa.itsellä on ihan vakio korkeudella ja täysin vakio alusta.mun mielestä toi on melko ketterän oloinen vanhaan R6 verrattuna. silti todella vakaa nopeammissa mutkissa ja avauksissa tuntuu pitoa riittävän. sitä vaan joutuu viemään enemmän sykes  tyylisesti yläkropalla että on painoa eturenkaalla.

[murmela]

Tokihan tuolla voi olla myös joku ajotyyliero taustalla. Eli jos ajaa myös nopeat mutkat jarrulla apeksiin asti, ei peräpainoisuus liene suuri haitta. Siitä tosin ei ole hajua onnistuuko tuo kusiaisella kun on tullut pääasiassa ajettua tonnarilla. Toisaalta ainakin Superbike-puolella alustat on muuttuneet muutaman vuoden takaisesta huomattavasti pehmeämpään suuntaan. Eli ajetaan käsittääkseni löysemmillä jousilla kuin aiemmin. Liekö sama trendi sitten tuolla kusiaisissa? Sinähän ajoit muistaakseni aika kireällä alustalla ja suhteellisen pienillä esijännityksillä?

Veikkaan, että R6R:n geometriasta ja alustan säädöistä se viisasten kivi löytyy tällä hetkellä Suomessa tuolta Kallion pilttuusta.

Tuota vakauttahan se tekee, mutta haittapuolena on se, että keula on kevyempi ja pito keulalla heikempi mutkassa. Ellei sitten tosiaan tule ihan loppuun asti jarrulla ja sido keulaa alas, jotta geometria on mutkassa niin että siellä etusella on painoa riittävästi. Harrastelijalta en ihan heti tuon usko onnistuvan, ei meinaan onnistu vielä meikäläiseltäkään. Itseä ei houkuttele ajatus siitä, että nopeassa mutkassa keula lähtee alta, kun sinne ei pystykään painetta antamaan riittävästi...

Oletetaan että lähtötilanne on; akseliväli 1379 milliä, mopo 161kg, kuski kamppeineen 80 kg ja painojakauma 50/50 niin eturenkaalle tulee painoa 120,5 kg.
10 millin keulan korkeuden lisääminen vaikuttaa noin 2,8 milliä lisäävästi akseliväliin, jolloin edellisillä arvoilla laskeskellen keulan "paine" "kevenee" 244 grammaa...

Aika limitillä saa vetää hifi-käsillä, jotta vetää nurin tuon muutoksen takia.

Tai sitten vaikkapa ohentaa tankkipattia 1,4 milliä, niin taas on painojakauma tasan 50/50...

Oman mopon alusta on löysemmästä päästä, ollut oikeastaan aina. Itsellä keulassa 92,5 (vakio 90) ja takana 95/100/105, radasta riippuen, jousivakioita käyttänyt. Esijännitykset olleet Öhlinsin suosituksissa tai niiden lähellä ainakin. Keulassa maks 8 mm ja takana maks 12 mm, pääsääntöisesti kuitenkin 10 - 7 mm välissä. Noilla esijännityksillä ja jousilla on edessä saanut painumat aina kohdalleen sekä takana tiukemmilla jousilla kyllä, mutta löysimmällä joutunut hiukan antamaan periksi suosituksista. Ja se mitä itse noita jousia kysellyt sekä katsellut, niin ainakin keulan osalta olen paikoin aika paljonkin löysemmän puolella kuin muut, perä menee kokolailla linjassaan muiden kanssa. Siis verrannut tietenkin samanlaisiin laitteisiin.

Miksi tuijottaa niitä suosituksia esijännityksistä, kun ne ovat ainostaan väline sovittaa painaumat kohdilleen, oli mopossa sitten mitkä tahansa jouset?

Näin varmaan staattisessa tilassa. Kun otetaan liikettä mukaan, niin tuo 10mm on ihan vitusti. Ainakin mun räpylät huomaa ison eron, vaikka ei mistään hifiliikkeestä olekaan. Säätämiseen on mun mielestä sellanen yritä ja erehdy menetelmä ihan hyvä... teoriasta ei ole harmia, mutta perstuntuma se on millä sitä mopoa viedään, eikä paperilla.

Sä nyt vähän missasit pointin.
Tuossa pointti oli se että paljonko sen keulan korkeuden muutos vaikuttaa siihen painojakaumaan.

[paaton]

...

[Mikko K.]

Tokihan tuolla voi olla myös joku ajotyyliero taustalla. Eli jos ajaa myös nopeat mutkat jarrulla apeksiin asti, ei peräpainoisuus liene suuri haitta. Siitä tosin ei ole hajua onnistuuko tuo kusiaisella kun on tullut pääasiassa ajettua tonnarilla. Toisaalta ainakin Superbike-puolella alustat on muuttuneet muutaman vuoden takaisesta huomattavasti pehmeämpään suuntaan. Eli ajetaan käsittääkseni löysemmillä jousilla kuin aiemmin. Liekö sama trendi sitten tuolla kusiaisissa? Sinähän ajoit muistaakseni aika kireällä alustalla ja suhteellisen pienillä esijännityksillä?

Veikkaan, että R6R:n geometriasta ja alustan säädöistä se viisasten kivi löytyy tällä hetkellä Suomessa tuolta Kallion pilttuusta.

Tuota vakauttahan se tekee, mutta haittapuolena on se, että keula on kevyempi ja pito keulalla heikempi mutkassa. Ellei sitten tosiaan tule ihan loppuun asti jarrulla ja sido keulaa alas, jotta geometria on mutkassa niin että siellä etusella on painoa riittävästi. Harrastelijalta en ihan heti tuon usko onnistuvan, ei meinaan onnistu vielä meikäläiseltäkään. Itseä ei houkuttele ajatus siitä, että nopeassa mutkassa keula lähtee alta, kun sinne ei pystykään painetta antamaan riittävästi...

Oletetaan että lähtötilanne on; akseliväli 1379 milliä, mopo 161kg, kuski kamppeineen 80 kg ja painojakauma 50/50 niin eturenkaalle tulee painoa 120,5 kg.
10 millin keulan korkeuden lisääminen vaikuttaa noin 2,8 milliä lisäävästi akseliväliin, jolloin edellisillä arvoilla laskeskellen keulan "paine" "kevenee" 244 grammaa...

Aika limitillä saa vetää hifi-käsillä, jotta vetää nurin tuon muutoksen takia.

Tai sitten vaikkapa ohentaa tankkipattia 1,4 milliä, niin taas on painojakauma tasan 50/50...

Oman mopon alusta on löysemmästä päästä, ollut oikeastaan aina. Itsellä keulassa 92,5 (vakio 90) ja takana 95/100/105, radasta riippuen, jousivakioita käyttänyt. Esijännitykset olleet Öhlinsin suosituksissa tai niiden lähellä ainakin. Keulassa maks 8 mm ja takana maks 12 mm, pääsääntöisesti kuitenkin 10 - 7 mm välissä. Noilla esijännityksillä ja jousilla on edessä saanut painumat aina kohdalleen sekä takana tiukemmilla jousilla kyllä, mutta löysimmällä joutunut hiukan antamaan periksi suosituksista. Ja se mitä itse noita jousia kysellyt sekä katsellut, niin ainakin keulan osalta olen paikoin aika paljonkin löysemmän puolella kuin muut, perä menee kokolailla linjassaan muiden kanssa. Siis verrannut tietenkin samanlaisiin laitteisiin.

Miksi tuijottaa niitä suosituksia esijännityksistä, kun ne ovat ainostaan väline sovittaa painaumat kohdilleen, oli mopossa sitten mitkä tahansa jouset?

Näin varmaan staattisessa tilassa. Kun otetaan liikettä mukaan, niin tuo 10mm on ihan vitusti. Ainakin mun räpylät huomaa ison eron, vaikka ei mistään hifiliikkeestä olekaan. Säätämiseen on mun mielestä sellanen yritä ja erehdy menetelmä ihan hyvä... teoriasta ei ole harmia, mutta perstuntuma se on millä sitä mopoa viedään, eikä paperilla.

Sä nyt vähän missasit pointin.
Tuossa pointti oli se että paljonko sen keulan korkeuden muutos vaikuttaa siihen painojakaumaan.

Näinpä, ja tämän takia asioista pitäisi vääntää radalla, ei netissä, koska ei riitä voimat kirjoittaa tänne mitään väitöskirjan tasoista tekstiä.
Painojaukauma käyttäytyy toki juuri nioin kuin sanoit, eikä sillä ole niin suurta merkitystä. Mutta näillä muutoksilla pyritään yleensä vaikuttamaan kokonaisuuteen, eli ajettavuuteen ja siksi päätin tuoda esille, että muutos on kokonaisuuden kannalta todella suuri, jonka varmaan jo 95% tietää etukäteen.

Ja näin henkilökohtaisesti olen mieltynyt nokallaan menevään pyörään. OIkein tai väärin, myös nykyisestä tulen nostamaan perää jonkin verran. Ne kenen mielestä se on persiellään, voi ajaa ohi, liputtaa varikolle ja kertoa miten sen pitäisi olla.

[parjan_fin]

Tokihan tuolla voi olla myös joku ajotyyliero taustalla. Eli jos ajaa myös nopeat mutkat jarrulla apeksiin asti, ei peräpainoisuus liene suuri haitta. Siitä tosin ei ole hajua onnistuuko tuo kusiaisella kun on tullut pääasiassa ajettua tonnarilla. Toisaalta ainakin Superbike-puolella alustat on muuttuneet muutaman vuoden takaisesta huomattavasti pehmeämpään suuntaan. Eli ajetaan käsittääkseni löysemmillä jousilla kuin aiemmin. Liekö sama trendi sitten tuolla kusiaisissa? Sinähän ajoit muistaakseni aika kireällä alustalla ja suhteellisen pienillä esijännityksillä?

Veikkaan, että R6R:n geometriasta ja alustan säädöistä se viisasten kivi löytyy tällä hetkellä Suomessa tuolta Kallion pilttuusta.

Tuota vakauttahan se tekee, mutta haittapuolena on se, että keula on kevyempi ja pito keulalla heikempi mutkassa. Ellei sitten tosiaan tule ihan loppuun asti jarrulla ja sido keulaa alas, jotta geometria on mutkassa niin että siellä etusella on painoa riittävästi. Harrastelijalta en ihan heti tuon usko onnistuvan, ei meinaan onnistu vielä meikäläiseltäkään. Itseä ei houkuttele ajatus siitä, että nopeassa mutkassa keula lähtee alta, kun sinne ei pystykään painetta antamaan riittävästi...

Oletetaan että lähtötilanne on; akseliväli 1379 milliä, mopo 161kg, kuski kamppeineen 80 kg ja painojakauma 50/50 niin eturenkaalle tulee painoa 120,5 kg.
10 millin keulan korkeuden lisääminen vaikuttaa noin 2,8 milliä lisäävästi akseliväliin, jolloin edellisillä arvoilla laskeskellen keulan "paine" "kevenee" 244 grammaa...

Aika limitillä saa vetää hifi-käsillä, jotta vetää nurin tuon muutoksen takia.

Tai sitten vaikkapa ohentaa tankkipattia 1,4 milliä, niin taas on painojakauma tasan 50/50...

Oman mopon alusta on löysemmästä päästä, ollut oikeastaan aina. Itsellä keulassa 92,5 (vakio 90) ja takana 95/100/105, radasta riippuen, jousivakioita käyttänyt. Esijännitykset olleet Öhlinsin suosituksissa tai niiden lähellä ainakin. Keulassa maks 8 mm ja takana maks 12 mm, pääsääntöisesti kuitenkin 10 - 7 mm välissä. Noilla esijännityksillä ja jousilla on edessä saanut painumat aina kohdalleen sekä takana tiukemmilla jousilla kyllä, mutta löysimmällä joutunut hiukan antamaan periksi suosituksista. Ja se mitä itse noita jousia kysellyt sekä katsellut, niin ainakin keulan osalta olen paikoin aika paljonkin löysemmän puolella kuin muut, perä menee kokolailla linjassaan muiden kanssa. Siis verrannut tietenkin samanlaisiin laitteisiin.

Miksi tuijottaa niitä suosituksia esijännityksistä, kun ne ovat ainostaan väline sovittaa painaumat kohdilleen, oli mopossa sitten mitkä tahansa jouset?

Lainaan koko höskän, kun en jaksa alkaa säätämään, sillä säätämiseksi sekin kuitenkin menisi.

Eli tuo muutos painojakaumassa olisi siis silloin, kun jousien tilalla olisi leppätapit ja kuski pönöttäisi tismalleen samassa paikkaa koko ajan.

Kuitenkin käytännössä jarruttaminen tai kaasuttaminen, jousien jäykkyydet, kuskin liikkeet pyörän päällä, radan epätasaisuudet, geometrialle tehdyt muutokset vaikuttavat tuohon painojakaumaan, jopa vaimennuksien määrä vaikuttaa siihen. Annat ymmärtää, että kyseessä on teoriassa pieni muutos, noinhan se sitten kai on, ainakin teoriassa. Nyt vain teoriasta jäi kasa muuttujia pois, jotka myös vaikuttavat lopputulokseen.

Ja jos alkutilanne on jo sellainen, missä ei kauheasti ole varaa ylimääräisille muuttujille, niin silloin tuo 244 gr on jo ihan riittävästi viemään tilanne hyvästä huonoksi. Eli siihen, että eturenkaalta pito karkaa ja ollaan naamallaan.

Ja syy miksi itse ainakin tuijottelen suosituksia on se, että ne on joku minua viisaampi oikeasti miettynyt ja antanut. Ne ei ole hihavakioita tai tuosta noin vaan heitettyjä arvoja. Yleensä noilla on tapana kertoa asioita, esimerkiksi sellainen, että jos suositus arvojen jommalle kummalle puolelle joudutaan menemään, niin jotain haittavaikutuksia ilmenee ja niitä joudutaan kompensoimaan erilaisilla säädöillä, ajotyylillä tai sitten joku ominaisuus heikkenee.

Esimerkiksi takajousen esijännitys. Jos sen ohjearvoista joudutaan paljonkin poikkeamaan, niin haittapuolena on jouston alkuherkkyyden pieneneminen ja/tai löysän jousen tuomaa pohjaamista joudutaan kompensoimaan lisäämällä menovaimennusta, jolloin menetetään avauspitoa sekä herkkyyttä jousituksen liikkeissä. Toki, jos nuo on valmis uhraamaan, niin kannattaahan se.

Tuossa nyt yksi syy miksi itse koitan pysyä ohjearvoissa. Enkä koe menneeni niiden kanssa metsään.

Niin ja se mitä tulee noihin vastauksiin ja pointteihin. Ota Juha ihan rauhassa nyt vaan. En mä ole sun marjoja viemässä. Äläkä nyt ihan idioottina pidä, sillä kyllä mä tajuan mitä geometrian muutokset tarkoittaa ja miten niitä muutellaan sekä mihin suuntaan ne vaikuttaa.  Jos nyt en ihan laskemalla millin tarkkuudella etujättöjä sun muita tiedä, mutta käytännössä kokeillut kuitenkin aika monta eri asiaa ja niitä huomioinut.

En vain edelleenkään ole saanut selkeää vastausta siihen, että miksi renkaiden tuomaa 3,5mm geometrian muutosta säädellään 17 mm geometria muutoksilla ja nimenomaan siihen "chopper" -tyylin suuntaan? Mikä on viidessä vuodessa muuttunut niin paljon, että noin pientä muutosta pitää säädellä noin isolla "haarukalla"?

[murmela]

Ja syy miksi itse ainakin tuijottelen suosituksia on se, että ne on joku minua viisaampi oikeasti miettynyt ja antanut. Ne ei ole hihavakioita tai tuosta noin vaan heitettyjä arvoja. Yleensä noilla on tapana kertoa asioita, esimerkiksi sellainen, että jos suositus arvojen jommalle kummalle puolelle joudutaan menemään, niin jotain haittavaikutuksia ilmenee ja niitä joudutaan kompensoimaan erilaisilla säädöillä, ajotyylillä tai sitten joku ominaisuus heikkenee.

No niin no, mun miälest se esijännitys edelleenkin on vain väline jolla sovitetaan sopivat jouset mopoon.

Toki jos ei halua miettiä millaset jouset ois sopivat itselleen, niin voi mennä yritys erehdys kautta, ja pistää jotku jouset moponsa ja sit mitata painaumat ja esijännitykset, ja niiden perusteella arpoo toiset/ sopivammat jouset jne. Niinhän minäkin tein viime vuosikymmenellä. Sittemmin on tullut vähän enemmän hajua siitä miten homma toimii helpommin.

Olisi myös hienoa nähdä esim hokkaidon insinöörien lopputulos R6R:n suhteen siinä tapauksessa ettei tarvi ottaa huomioon että kyseessä on vain yksi hajuton ja mauton sarjatuotantokatumoottoripyörä. Eli siis että ko mopo tehtäisiin puhtaasti supersport-kilpuriksi. Eli mitä silloin olisivat "säätösuositukset".

Esimerkiksi takajousen esijännitys. Jos sen ohjearvoista joudutaan paljonkin poikkeamaan, niin haittapuolena on jouston alkuherkkyyden pieneneminen ja/tai löysän jousen tuomaa pohjaamista joudutaan kompensoimaan lisäämällä menovaimennusta, jolloin menetetään avauspitoa sekä herkkyyttä jousituksen liikkeissä. Toki, jos nuo on valmis uhraamaan, niin kannattaahan se.

Tuossa nyt yksi syy miksi itse koitan pysyä ohjearvoissa. Enkä koe menneeni niiden kanssa metsään.

Esimerkiksi mitä kautta se pienentää jouston alkuherkkyyttä? Viittaatko siihen legendaariseen harhaluuloon mikä kulkee nimellä "pintakova jousitus"?

Varsinkin takajousen arpomisessa kannattaa muistaa että minkä tahansa takajousen saa pohjaamaan millä tahansa menovaimennussäädöillä jos ketjulinja/voima ja takahaarukan kulma ei anna riittävästi anti-squattia.
Ja enenevissä määrinhän noissa nykykyykyissä alkaa olemaan tuo takahaarukan akselin korkeus säädettävissä, jotta päästään nimenomaan muuttamaan tuota takahaarukan kulmaa.

En vain edelleenkään ole saanut selkeää vastausta siihen, että miksi renkaiden tuomaa 3,5mm geometrian muutosta säädellään 17 mm geometria muutoksilla ja nimenomaan siihen "chopper" -tyylin suuntaan? Mikä on viidessä vuodessa muuttunut niin paljon, että noin pientä muutosta pitää säädellä noin isolla "haarukalla"?

Juu, annetaan tuon aiheen olla.

[parjan_fin]

Ja syy miksi itse ainakin tuijottelen suosituksia on se, että ne on joku minua viisaampi oikeasti miettynyt ja antanut. Ne ei ole hihavakioita tai tuosta noin vaan heitettyjä arvoja. Yleensä noilla on tapana kertoa asioita, esimerkiksi sellainen, että jos suositus arvojen jommalle kummalle puolelle joudutaan menemään, niin jotain haittavaikutuksia ilmenee ja niitä joudutaan kompensoimaan erilaisilla säädöillä, ajotyylillä tai sitten joku ominaisuus heikkenee.

No niin no, mun miälest se esijännitys edelleenkin on vain väline jolla sovitetaan sopivat jouset mopoon.

Juu, oikea jousi haetaan kohdalleen, painumien puolesta, esijännityksen avulla. Ja noihin raja-arvoihin voi sopia useampikin jousi samalle kuskille.

Tarkoitin nyt kuitenkin sitä, että sille esijännitykselle on annettu ohjeelliset raja-arvot. Ja yleensä jos noiden raja-arvojen yli mennään, kumpaan suuntaan tahansa, niin se näkyy pielessä olevana stattisena tai lastattuna painumana.

Toki jos ei halua miettiä millaset jouset ois sopivat itselleen, niin voi mennä yritys erehdys kautta, ja pistää jotku jouset moponsa ja sit mitata painaumat ja esijännitykset, ja niiden perusteella arpoo toiset/ sopivammat jouset jne. Niinhän minäkin tein viime vuosikymmenellä. Sittemmin on tullut vähän enemmän hajua siitä miten homma toimii helpommin.

Olisi myös hienoa nähdä esim hokkaidon insinöörien lopputulos R6R:n suhteen siinä tapauksessa ettei tarvi ottaa huomioon että kyseessä on vain yksi hajuton ja mauton sarjatuotantokatumoottoripyörä. Eli siis että ko mopo tehtäisiin puhtaasti supersport-kilpuriksi. Eli mitä silloin olisivat "säätösuositukset".

Eiköhän tuohon ollut jo viime vuosikymmenelläkin ihan laskureita olemassa, mitkä kertoi millaiset jouset olisivat minkäkin kokoiselle kuskille jo tontillaan? Ja ei tiedonkeruu ole mikään uusi asia... se nyt on vaan tällä hetkellä helpommin sekä edullisemmin saatavilla, kuin mitä se oli esim. 90 - luvulla.

Olisihan se kiva tietää juu. Muutamaan MM - kilpuriin ja niiden dataan päässyt tutustumaan, niin pelkästään jousituksen asioiden ihmettely herättää ison kasan kysymyksiä.

Esimerkiksi takajousen esijännitys. Jos sen ohjearvoista joudutaan paljonkin poikkeamaan, niin haittapuolena on jouston alkuherkkyyden pieneneminen ja/tai löysän jousen tuomaa pohjaamista joudutaan kompensoimaan lisäämällä menovaimennusta, jolloin menetetään avauspitoa sekä herkkyyttä jousituksen liikkeissä. Toki, jos nuo on valmis uhraamaan, niin kannattaahan se.

Tuossa nyt yksi syy miksi itse koitan pysyä ohjearvoissa. Enkä koe menneeni niiden kanssa metsään.

Esimerkiksi mitä kautta se pienentää jouston alkuherkkyyttä? Viittaatko siihen legendaariseen harhaluuloon mikä kulkee nimellä "pintakova jousitus"?

No jos joudut kiristämään menovaimennusta liiaksi, jotta saat kompensoitua löysän jousen tuoman pohjaamisongelman pois, niin takajousi käyttäytyy ihan eri tavalla ratakierroksen aikana, kuin mitä se löysemmällä menovaimennuksella ja tiukemmalla jousella käyttäytyisi. Ts. ei yhtä herkästi ja pehmeästi imisi töyssyjä itseensä, kun shimmipakka on tiukempi ja virtaukset shimmipakan lävitse on rajoitetummat. Ja tämä siis oletuksella, että pyörässä on muut säädöt kohdallaan.

Varsinkin takajousen arpomisessa kannattaa muistaa että minkä tahansa takajousen saa pohjaamaan millä tahansa menovaimennussäädöillä jos ketjulinja/voima ja takahaarukan kulma ei anna riittävästi anti-squattia.
Ja enenevissä määrinhän noissa nykykyykyissä alkaa olemaan tuo takahaarukan akselin korkeus säädettävissä, jotta päästään nimenomaan muuttamaan tuota takahaarukan kulmaa.

Tuohon anti-squattiin en ole juurikaan perehtynyt. R6R:ssä tuollaista säätömahdollisuutta ei ole, ainakaan omassani ei ole.

En vain edelleenkään ole saanut selkeää vastausta siihen, että miksi renkaiden tuomaa 3,5mm geometrian muutosta säädellään 17 mm geometria muutoksilla ja nimenomaan siihen "chopper" -tyylin suuntaan? Mikä on viidessä vuodessa muuttunut niin paljon, että noin pientä muutosta pitää säädellä noin isolla "haarukalla"?

Juu, annetaan tuon aiheen olla.

No jos sinulla ei ole tietoa tuosta aiheesta, niin olisiko jollain muulla? Kiinnostaisi tietää miksi tuollaista tyyliä nykyisin suositaan?

[Mikko K.]

Itellä rupes yammu istumaan pikkuhiljaa hanskaan. Vetoavun saattelemana tein uuden enkkani alastarolla: 1:28,12

Edelleenkin luottamuspula pyörään vaivaa nopeissa mutkissa. Ei houkuttele ajatus eturenkaan altalähdöstä 140 kmh vauhdissa. Nössö mikä nössö. 

Ei nössö vaan fiksu En suosittele kovemmastakaan vauhdista, vaikka yamaha oli iloisen helppo purkaa ja kasata. Ootko hommannu jos shifterin siihen pyörään? Kierrokset vaan koko ajan välille 12.000-punaraja ja tiuhat välit :=)

[tamik87]

Itellä rupes yammu istumaan pikkuhiljaa hanskaan. Vetoavun saattelemana tein uuden enkkani alastarolla: 1:28,12

Edelleenkin luottamuspula pyörään vaivaa nopeissa mutkissa. Ei houkuttele ajatus eturenkaan altalähdöstä 140 kmh vauhdissa. Nössö mikä nössö. 

Ei nössö vaan fiksu En suosittele kovemmastakaan vauhdista, vaikka yamaha oli iloisen helppo purkaa ja kasata. Ootko hommannu jos shifterin siihen pyörään? Kierrokset vaan koko ajan välille 12.000-punaraja ja tiuhat välit :=)

Täs on kaikki mahdollinen jo. Kaikki mahdolliset yamahan kittiosat ymym. Kulkee pirusti mutta alusta on tehty kierrosennätysten rikkomiseen eli pitää olla joko jarrulla tai kaasulla muttei mitään siltä väliltä, muutoin on ihan hervoton.