Alusta ja sen säädöt

Aloittaja PetsuZX, 07.02.12 - klo:18:53

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

murmela

Lainaus käyttäjältä: tamik87 - 09.09.13 - klo:15:00
Tuota asiaa kun tutkiskelin niin kävin mittaamassa apriliani etujätön. Kun ottaa huomioon ohjauskolmion aiheuttaman "offsetin" niin ei sitä etujättöö ole kummoisesti. Muistaakseni jotain millimetrejä tai korkeintaan pikkurillin leveys.
Siis silloin kun mopos on omalla painollaan abaut vaakasuoralla alustalla...?

Jos siinä tilanteessa etujättöä oikeasti on vain millejä, niin jotain on rikki ja pahasti.
Tai vaihtoehtoisesti mittaaja tai mittaajan muisti on rikki...
Jarrut paskana, paha hidastaa.

tamik87

Lainaus käyttäjältä: murmela - 09.09.13 - klo:15:08
Lainaus käyttäjältä: tamik87 - 09.09.13 - klo:15:00
Tuota asiaa kun tutkiskelin niin kävin mittaamassa apriliani etujätön. Kun ottaa huomioon ohjauskolmion aiheuttaman "offsetin" niin ei sitä etujättöö ole kummoisesti. Muistaakseni jotain millimetrejä tai korkeintaan pikkurillin leveys.
Siis silloin kun mopos on omalla painollaan abaut vaakasuoralla alustalla...?

Jos siinä tilanteessa etujättöä oikeasti on vain millejä, niin jotain on rikki ja pahasti.
Tai vaihtoehtoisesti mittaaja tai mittaajan muisti on rikki...

No siis jos oletetaan kosketuskohta pistemäiseksi eli voidaan vetää suora eturenkaan akselista maahan, niin tällöinhän etujättö on useita kymmeniä millejä. Mutta mä pohdinkin tässä että miten todellisuudessa käy jarrutustilanteessa kun eturengas on lytyssä ja kosketuspinta on todellisuudessa paaaljon suurempi (ja lisäksi keulaputket taipuu.. en jaksa laskea nyt kuinka paljon kun pitäisi vissiin töitäkin tehdä).

T1mppa

09.09.13 - klo:16:14 #647 Viimeisin muokkaus: 09.09.13 - klo:16:19 käyttäjältä T1mppa
Lainaus käyttäjältä: tamik87 - 09.09.13 - klo:15:23
Lainaus käyttäjältä: murmela - 09.09.13 - klo:15:08
Lainaus käyttäjältä: tamik87 - 09.09.13 - klo:15:00
Tuota asiaa kun tutkiskelin niin kävin mittaamassa apriliani etujätön. Kun ottaa huomioon ohjauskolmion aiheuttaman "offsetin" niin ei sitä etujättöö ole kummoisesti. Muistaakseni jotain millimetrejä tai korkeintaan pikkurillin leveys.
Siis silloin kun mopos on omalla painollaan abaut vaakasuoralla alustalla...?

Jos siinä tilanteessa etujättöä oikeasti on vain millejä, niin jotain on rikki ja pahasti.
Tai vaihtoehtoisesti mittaaja tai mittaajan muisti on rikki...

No siis jos oletetaan kosketuskohta pistemäiseksi eli voidaan vetää suora eturenkaan akselista maahan, niin tällöinhän etujättö on useita kymmeniä millejä. Mutta mä pohdinkin tässä että miten todellisuudessa käy jarrutustilanteessa kun eturengas on lytyssä ja kosketuspinta on todellisuudessa paaaljon suurempi (ja lisäksi keulaputket taipuu.. en jaksa laskea nyt kuinka paljon kun pitäisi vissiin töitäkin tehdä).

Pyörän omalla painollaan sen keulan trail on 97 mm (vakio). Tietysti se pienenee kun jarruttaa, mutta kuten kuvasta näkee, niin ei se nyt nolliin voi mennä.

PS. Mihin tarvitset tätä jarrutuksen aikaista trailia? Omaksi iloksi ja pohdinnaksi ennen nukahtamista  popcorn_gif

edit: laitoin faktat kuntoon.

Cat

Kyl se lippa oli yli-yritystä. Olis pitäny myöntää, että ne menee liian kovaa.

Ei voi pistää pyörän tai minkään muunkaan piikkiin.

tamik87

Lainaus käyttäjältä: T1mppa - 09.09.13 - klo:16:14
Lainaus käyttäjältä: tamik87 - 09.09.13 - klo:15:23
Lainaus käyttäjältä: murmela - 09.09.13 - klo:15:08
Lainaus käyttäjältä: tamik87 - 09.09.13 - klo:15:00
Tuota asiaa kun tutkiskelin niin kävin mittaamassa apriliani etujätön. Kun ottaa huomioon ohjauskolmion aiheuttaman "offsetin" niin ei sitä etujättöö ole kummoisesti. Muistaakseni jotain millimetrejä tai korkeintaan pikkurillin leveys.
Siis silloin kun mopos on omalla painollaan abaut vaakasuoralla alustalla...?

Jos siinä tilanteessa etujättöä oikeasti on vain millejä, niin jotain on rikki ja pahasti.
Tai vaihtoehtoisesti mittaaja tai mittaajan muisti on rikki...

No siis jos oletetaan kosketuskohta pistemäiseksi eli voidaan vetää suora eturenkaan akselista maahan, niin tällöinhän etujättö on useita kymmeniä millejä. Mutta mä pohdinkin tässä että miten todellisuudessa käy jarrutustilanteessa kun eturengas on lytyssä ja kosketuspinta on todellisuudessa paaaljon suurempi (ja lisäksi keulaputket taipuu.. en jaksa laskea nyt kuinka paljon kun pitäisi vissiin töitäkin tehdä).

Pyörän omalla painollaan sen keulan rake on siinä 20mm tietämillä (varmaan joitain millejä yli). Tietysti se pienenee kun jarruttaa, mutta kuten kuvasta näkee, niin ei se nyt nolliin voi mennä.

PS. Mihin tarvitset tätä jarrutuksen aikaista rakea? Omaksi iloksi ja pohdinnaksi ennen nukahtamista  popcorn_gif

Kiitos hyvästä kuvasta. Ja siitä ettei ole tullut vielä mitään hirvittävän lyttääviä kommentteja. Tuossa liitteenä olevast kuvasta nähdään miten trail lasketaan. Lisäksi kun vertaa sitä tuohon kuvaan niin näkee ettei se trail todellakaan ole jarrutilanteessa hirvittävän suuri. Ja jopa väittäisin että jos kuvan tilanteesta piirretään vastaava kaavio ja renkaan muodonmuutokset otetaan huomioon, niin varmasti on tuon trailin määrittäminen vaikeampaa. Koska viiva osuisi takuulla alueelle jossa rengas jossain määrin on kontaktissa asvaltin kanssa. Eli siis kysymys on lähinnä siitä, että miten pyörä oikeasti käyttäytyy kun trail lähestyy nollaa?

Yritän tässä etsiä vastausta em. ilmiöön jossa pyörä muuttuu yhtäkkiä rajusti aliohjaavaksi (lähes mahdottomaksi kääntää kurviin) kun geometrian säätää riittävän "nokilleen". Lisäksi jos geometria on lähellä tätä tilannetta niin tällöin jarrutettaessa pyörä pyrkii rajusti oikaisemaan itseään.  Siis heitän nyt haasteena teille guruille että mistä nämä johtuvat? (Jos ei trailin lähestymisestä nollaa).

tamik87

Lainaus käyttäjältä: tamik87 - 09.09.13 - klo:16:26
Lainaus käyttäjältä: T1mppa - 09.09.13 - klo:16:14
Lainaus käyttäjältä: tamik87 - 09.09.13 - klo:15:23
Lainaus käyttäjältä: murmela - 09.09.13 - klo:15:08
Lainaus käyttäjältä: tamik87 - 09.09.13 - klo:15:00
Tuota asiaa kun tutkiskelin niin kävin mittaamassa apriliani etujätön. Kun ottaa huomioon ohjauskolmion aiheuttaman "offsetin" niin ei sitä etujättöö ole kummoisesti. Muistaakseni jotain millimetrejä tai korkeintaan pikkurillin leveys.
Siis silloin kun mopos on omalla painollaan abaut vaakasuoralla alustalla...?

Jos siinä tilanteessa etujättöä oikeasti on vain millejä, niin jotain on rikki ja pahasti.
Tai vaihtoehtoisesti mittaaja tai mittaajan muisti on rikki...

No siis jos oletetaan kosketuskohta pistemäiseksi eli voidaan vetää suora eturenkaan akselista maahan, niin tällöinhän etujättö on useita kymmeniä millejä. Mutta mä pohdinkin tässä että miten todellisuudessa käy jarrutustilanteessa kun eturengas on lytyssä ja kosketuspinta on todellisuudessa paaaljon suurempi (ja lisäksi keulaputket taipuu.. en jaksa laskea nyt kuinka paljon kun pitäisi vissiin töitäkin tehdä).

Pyörän omalla painollaan sen keulan rake on siinä 20mm tietämillä (varmaan joitain millejä yli). Tietysti se pienenee kun jarruttaa, mutta kuten kuvasta näkee, niin ei se nyt nolliin voi mennä.

PS. Mihin tarvitset tätä jarrutuksen aikaista rakea? Omaksi iloksi ja pohdinnaksi ennen nukahtamista  popcorn_gif

Kiitos hyvästä kuvasta. Ja siitä ettei ole tullut vielä mitään hirvittävän lyttääviä kommentteja. Tuossa liitteenä olevast kuvasta nähdään miten trail lasketaan. Lisäksi kun vertaa sitä tuohon kuvaan niin näkee ettei se trail todellakaan ole jarrutilanteessa hirvittävän suuri. Ja jopa väittäisin että jos kuvan tilanteesta piirretään vastaava kaavio ja renkaan muodonmuutokset otetaan huomioon, niin varmasti on tuon trailin määrittäminen vaikeampaa. Koska viiva osuisi takuulla alueelle jossa rengas jossain määrin on kontaktissa asvaltin kanssa. Eli siis kysymys on lähinnä siitä, että miten pyörä oikeasti käyttäytyy kun trail lähestyy nollaa?

Yritän tässä etsiä vastausta em. ilmiöön jossa pyörä muuttuu yhtäkkiä rajusti aliohjaavaksi (lähes mahdottomaksi kääntää kurviin) kun geometrian säätää riittävän "nokilleen". Lisäksi jos geometria on lähellä tätä tilannetta niin tällöin jarrutettaessa pyörä pyrkii rajusti oikaisemaan itseään.  Siis heitän nyt haasteena teille guruille että mistä nämä johtuvat? (Jos ei trailin lähestymisestä nollaa).

Nitrous

Lainaus käyttäjältä: tamik87 - 09.09.13 - klo:16:27
Lainaus käyttäjältä: tamik87 - 09.09.13 - klo:16:26
Lainaus käyttäjältä: T1mppa - 09.09.13 - klo:16:14
Lainaus käyttäjältä: tamik87 - 09.09.13 - klo:15:23
Lainaus käyttäjältä: murmela - 09.09.13 - klo:15:08
Lainaus käyttäjältä: tamik87 - 09.09.13 - klo:15:00
Tuota asiaa kun tutkiskelin niin kävin mittaamassa apriliani etujätön. Kun ottaa huomioon ohjauskolmion aiheuttaman "offsetin" niin ei sitä etujättöö ole kummoisesti. Muistaakseni jotain millimetrejä tai korkeintaan pikkurillin leveys.
Siis silloin kun mopos on omalla painollaan abaut vaakasuoralla alustalla...?

Jos siinä tilanteessa etujättöä oikeasti on vain millejä, niin jotain on rikki ja pahasti.
Tai vaihtoehtoisesti mittaaja tai mittaajan muisti on rikki...

No siis jos oletetaan kosketuskohta pistemäiseksi eli voidaan vetää suora eturenkaan akselista maahan, niin tällöinhän etujättö on useita kymmeniä millejä. Mutta mä pohdinkin tässä että miten todellisuudessa käy jarrutustilanteessa kun eturengas on lytyssä ja kosketuspinta on todellisuudessa paaaljon suurempi (ja lisäksi keulaputket taipuu.. en jaksa laskea nyt kuinka paljon kun pitäisi vissiin töitäkin tehdä).

Pyörän omalla painollaan sen keulan rake on siinä 20mm tietämillä (varmaan joitain millejä yli). Tietysti se pienenee kun jarruttaa, mutta kuten kuvasta näkee, niin ei se nyt nolliin voi mennä.

PS. Mihin tarvitset tätä jarrutuksen aikaista rakea? Omaksi iloksi ja pohdinnaksi ennen nukahtamista  popcorn_gif

Kiitos hyvästä kuvasta. Ja siitä ettei ole tullut vielä mitään hirvittävän lyttääviä kommentteja. Tuossa liitteenä olevast kuvasta nähdään miten trail lasketaan. Lisäksi kun vertaa sitä tuohon kuvaan niin näkee ettei se trail todellakaan ole jarrutilanteessa hirvittävän suuri. Ja jopa väittäisin että jos kuvan tilanteesta piirretään vastaava kaavio ja renkaan muodonmuutokset otetaan huomioon, niin varmasti on tuon trailin määrittäminen vaikeampaa. Koska viiva osuisi takuulla alueelle jossa rengas jossain määrin on kontaktissa asvaltin kanssa. Eli siis kysymys on lähinnä siitä, että miten pyörä oikeasti käyttäytyy kun trail lähestyy nollaa?

Yritän tässä etsiä vastausta em. ilmiöön jossa pyörä muuttuu yhtäkkiä rajusti aliohjaavaksi (lähes mahdottomaksi kääntää kurviin) kun geometrian säätää riittävän "nokilleen". Lisäksi jos geometria on lähellä tätä tilannetta niin tällöin jarrutettaessa pyörä pyrkii rajusti oikaisemaan itseään.  Siis heitän nyt haasteena teille guruille että mistä nämä johtuvat? (Jos ei trailin lähestymisestä nollaa).

Jos mietit jarrutuksen aikaista trailia ja eturenkaan kosketusta tiehen, sun pitää laskee renkaan ja tien välisestä painejakaumasta normaalivoiman resultanttipiste ja käyttää sitä trailin laskemisessa vertailupisteenä. Renkaan kosketuspinta-ala on jotain aika lähellä pisaran muotoista ja painejakauma jotain renkaan ominaisuuksista ja kuormasta riippuvaa. Aika monta muuttujaa, mutta ehkä tästä vinkistä on jotain apua pohdintaan.
Kaikki ajotekniikkaan liittyvät kirjoitukseni ovat vain omia mielipiteitäni ja jokainen kokeilee niitä omalla vastuullaan. Se mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi muille.
https://www.facebook.com/EsaTirkkonenNo7

murmela

Lainaus käyttäjältä: tamik87 - 09.09.13 - klo:16:26Tuossa liitteenä olevast kuvasta nähdään miten trail lasketaan.
Perus 600/100 kyykässä toi etujättö on vakiona hyvin tyypillisesti suuruusluokkaa 95-105 mm, tai ainakin siellä päin.
Sanotaan ett se on vaikka 100 mm niin se on helppo verrokki ymmärtää.
Jarrussa keulan painuessa kasaan, ja hox hox perän noustessa ylös, etujättö lyhenee ehkä johonkin 70 milliin. Keulaputkien taipuminen lyhentää tuota ehkä vielä pari milliä.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

tamik87

Lainaus käyttäjältä: murmela - 09.09.13 - klo:18:56
Lainaus käyttäjältä: tamik87 - 09.09.13 - klo:16:26Tuossa liitteenä olevast kuvasta nähdään miten trail lasketaan.
Perus 600/100 kyykässä toi etujättö on vakiona hyvin tyypillisesti suuruusluokkaa 95-105 mm, tai ainakin siellä päin.
Sanotaan ett se on vaikka 100 mm niin se on helppo verrokki ymmärtää.
Jarrussa keulan painuessa kasaan, ja hox hox perän noustessa ylös, etujättö lyhenee ehkä johonkin 70 milliin. Keulaputkien taipuminen lyhentää tuota ehkä vielä pari milliä.

Nyt pitää kyllä mennä tallille mittaamaan... 100 mm kuulostaa kyllä ihan järjettömältä :S

T1mppa

Lainaus käyttäjältä: tamik87 - 09.09.13 - klo:19:01
Nyt pitää kyllä mennä tallille mittaamaan... 100 mm kuulostaa kyllä ihan järjettömältä :S

Googlen mukaan sun pyörässä (R6R 2006) on trail 97 mm. Mutta jos sulla on vähänkään suurempaa nakkia takana + vaihdettu korkeampi takapamppu + säädetty keulaa matalemmalle, niin etujättö on alle 97 mm.

Viitsitkös vielä mainita minkälaisella tekniikalla mittailet trailia?

Itse mittasin keulaputken yläosasta maahan olevan matkan ja eturenkaan akselista maahan (saa myös rengasvalmistajan ilmoittamasta renkaan kehäpituudesta laskettua) sekä putkien pituuden. Tästä sitten trigonometriaa käyttäen selville rake. Googlesta katsoin putkien ja ohjauslaakerin välisen offsetin. Tuo setti sitten kaavaan.

T1mppa

Lainaus käyttäjältä: T1mppa - 24.04.13 - klo:22:50
Tässä muutama pyörän trail vertailun vuoksi:
Lähde Performance Bikes -lehti:

2013 Triumph 675R
Rake/Trail = 23,0º/87,7mm

2013 Kawasaki ZX-6R
Rake/Trail = 23,5º/101mm

2007 Ducati 1098
Rake/Trail = 24,5º/97mm

2012 KTM 690 DUKE
Rake/Trail = 26,5º/110,4mm

Tästä päätellen tuo rake ja trail ei mene täysin käsi-kädessä. Tämmöstä tällä kertaa.

Tuosta hieman faktoja peliin.

slowrider

Olisiko jollain suositella jotain kirjallisuutta tuohon jousituksen säätämisen opiskeluun? mielellään jotain missä väännetään ihan ratakiskosta perusteet aluksi?

murmela

Lainaus käyttäjältä: slowrider - 10.09.13 - klo:14:15
Olisiko jollain suositella jotain kirjallisuutta tuohon jousituksen säätämisen opiskeluun? mielellään jotain missä väännetään ihan ratakiskosta perusteet aluksi?

Erittäin helppolukuinen/ tajuinen ja halpa perusopus:
http://racetech.com/html_files/SUSPENSION%20BIBLE.html
Ebaystä kannattaa katsella/ tilata.
Sopii erittäin erinomaisesti myös "tyhmille", jenkeille toi on vissiin tehty. Oikeesti hyvä ja yksinkertanen kirja ja paljon hyvii kuvii. Perusasiat ei jää epäselviks.

Laajasti ja käytännönläheisesti "tekniikkaa" käsittelevä:
The Racing Motorcycle (vol1) by John Bradley
http://broadlandleisure.com/
Erittäin suositeltava yleisteos.
Ei vaadi mitään suurempaa viisautta.

Todella raskas ja syvälle menevä mopon dynamiikasta:
Motorcycle Dynamics by Vittore Cossalter
http://www.dinamoto.it/dinamoto/4_teaching/books_motorcycle/book%20www%20english_2_version.htm
Ei tyhmille, vaatii masokistisen luonteen.

Iskarin sielunelämästä:
The Shock Absorber Handbook (2nd Edition) by John C. Dixon
Osin erittäin käytännönläheinen, mutta myös erittäin syvälle menevä. 400 sivunen raamattu. Jos olet tyyliltäsi "vakioalusta riittää" niin ei kannata todellakaan ostaa.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

Nitrous

Lainaus käyttäjältä: murmela - 10.09.13 - klo:14:25
Lainaus käyttäjältä: slowrider - 10.09.13 - klo:14:15
Olisiko jollain suositella jotain kirjallisuutta tuohon jousituksen säätämisen opiskeluun? mielellään jotain missä väännetään ihan ratakiskosta perusteet aluksi?

Erittäin helppolukuinen/ tajuinen ja halpa perusopus:
http://racetech.com/html_files/SUSPENSION%20BIBLE.html
Ebaystä kannattaa katsella/ tilata.
Sopii erittäin erinomaisesti myös "tyhmille", jenkeille toi on vissiin tehty. Oikeesti hyvä ja yksinkertanen kirja ja paljon hyvii kuvii. Perusasiat ei jää epäselviks.

Laajasti ja käytännönläheisesti "tekniikkaa" käsittelevä:
The Racing Motorcycle (vol1) by John Bradley
http://broadlandleisure.com/
Erittäin suositeltava yleisteos.
Ei vaadi mitään suurempaa viisautta.

Todella raskas ja syvälle menevä mopon dynamiikasta:
Motorcycle Dynamics by Vittore Cossalter
http://www.dinamoto.it/dinamoto/4_teaching/books_motorcycle/book%20www%20english_2_version.htm
Ei tyhmille, vaatii masokistisen luonteen.

Iskarin sielunelämästä:
The Shock Absorber Handbook (2nd Edition) by John C. Dixon
Osin erittäin käytännönläheinen, mutta myös erittäin syvälle menevä. 400 sivunen raamattu. Jos olet tyyliltäsi "vakioalusta riittää" niin ei kannata todellakaan ostaa.

Tuo Cossalterin kirja on sopivaa luettavaa jos alla on esim. TKK:n tai vastaavan opinahjon dynamiikan peruskurssit, eikä ajoneuvodynamiikan perusteistakaan ole haittaa. Kirjan sisäistäminen vaatii melkeinpä sen, että samalla lueskellessa vääntää aiheesta jonkun kivan simulaatiomallin.
Kiitos tuosta Dixonin kirjavinkistä, tuo vois olla ihan sivistävää luettavaa.

Suspension bible muuten löytyy myös googlesta. Viimeksi kun vilkaisin oli aika kattava osa iskarin toimintaa ilmaiseksi luettavissa.
Kaikki ajotekniikkaan liittyvät kirjoitukseni ovat vain omia mielipiteitäni ja jokainen kokeilee niitä omalla vastuullaan. Se mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi muille.
https://www.facebook.com/EsaTirkkonenNo7

slowrider

Kiitoksia taas. Pistin tuon racetechin kirjan tilaukseen

Powered by EzPortal