Alusta ja sen säädöt

Aloittaja PetsuZX, 07.02.12 - klo:18:53

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

murmela

09.12.13 - klo:00:27 #750 Viimeisin muokkaus: 09.12.13 - klo:00:37 käyttäjältä murmela
Pikakatsaus lineaariseen jouseen.

Lineaarinen tarkoittaa sitä että kuormituksen lisääntyessä, myöskin jousen kokoonpainuma lisääntyy samassa suhteessa.
Lineaarisen jousen tunnistaa siitä että sen materiaali on tasapaksuinen, jousen kierteet tasavälein, ja jousi pysyy halkaisijaltaan samankokoisena koko matkaltaan.

Kokoonpuristuman voi laskea kaavalla: (kuormitus) / (jousivakio)

Esim jos jousen jousivakio on 1 kg/ mm, se tarkoittaa sitä että 1 kilon kuormalla jousi painuu kasaan 1 millin. Tai 10 kilon kuormalla jousi painuu kasaan 10 milliä. Tai 20 kilon kuormalla 20 milliä. Jne. (30 kg) / (1 kg/mm) = 30 mm.

Entäpä jos jousi on jäykyydeltään eli jousivakioltaan esim 2 kg/mm?
No se tarkoittaa sitä että 1 kilon kuormalla jousi painuu kasaan 0,5 milliä. Tai 10 kilon kuormalla jousi painuu kasaan 5 milliä. Tai 20 kilon kuormalla 10 milliä. Jne. (30 kg) / (2 kg/mm) = 15 mm.

Jotta homma ei olisi liian helppoa, niin jousivakiot ilmoitetaan tietenkin Newtoneina per mm, eli esim 9,5 N/mm. Ja ne taasen muuttuvat tavikselle helpommin ymmärrettäviksi kiloiksi suhdeluvulla: 1 N = 0,101971621 kg
Tai toisinpäin 1 kg = 9,80665002864 N
Jos suoraa muuttaa 9,5 N/mm = 0,95 kg/mm, niin siinä on virhettä noin kaksi prosenttia. Joten ei se suora muunnoskaan nyt niin kovin hirveästi metsässä ole.

Mutta jos haluaa hifistellä niin esim:
"Ysivitoset" keulajouset = 9,5 N/mm * 0,101971621 = 0,9687 kg/mm.
Tai "satavitonen" takajousi = 105 N/mm = 10,707 kg/ mm.

Tuosta huomaa että takajousi on suoraan jousivakiolla verrattuna noin 10 kertaa jäykempi kuin yksi etujousi.
Mutta sitten kun otetaan huomioon se että etujousia on kaksi, ja ne sijaitsevat luikuputkissa jotka ovat viistossa kulmassa pystysuuntaan nähden, ja takajousi on vasta takalinkun välityssuhteen jälkeen. Niin todellinen etuakseliin ja taka-akseliin suoraan pystysuuntaan vaikuttava jousivoima on hyvin lähellä toisiaan.

Esim ysivitosilla etujousilla ja 24 asteen keulakulmalla etuakselille 2,322 kg/mm.
Ja olettaen että takalinkku on esim 2:1, niin satavitosella takajousella taka-akselille saadaan 2,677 kg/mm.
Eli tuossa tapauksessa keulan ja perän välisen jäykkyyden ero on noin 15 prosenttia.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

murmela

Lisää palikoita vaimentimeen.

Vaimentimen männässä olevat reijät, eli virtauskanavat, määräävät siis osaltaan sen, paljonko öljyä virtaa kanavien läpi riippuen siitä mikä on männän liikenopeus.
Jos virtauskanavat olisi ainoa tekijä, ongelmaksi muodostuisi se, että hitaalla männän liikenopeudella kanavan läpi haluaisi virrata vain vähän öljyä, ja öljy pääsisi hyvin pienellä, lähes olemattomalla, vastuksella virtaamaan. Eli hidasta vaimennusta ei käytännössä olisi juurikaan yhtään, jolloin mopo keinuisi hiljalleen edestakaisin liikkeen vaimentuessa liian hitaasti.

Kun sitten taasen nopealla männän liikkeellä siitä samasta kanavasta haluaisi virrata hyvin suuri määrä öljyä hyvin lyhyessä ajassa, joka taas johtaisi siihen että vastus on hyvin suuri ja vaimennus olisi siten erittäin suuri. Siitä seuraisi se että mopo hakkaisi käsille ja potkisi perseelle, koska vaimentimet eivät päästäisi alustaa liikkumaan tarpeeksi nopeasti.

Eli ongelmana olisi se että hitaan ja nopean vaimennuksen suhde olisi aivan väärä, ja samaa vaimenninta ei saisi toimimaan sekä hitailla että nopeilla männän liikkeillä.

Ratkaisuna tuohon ongelmaan on virtauksen mukaan säätyvä virtauskanavan poikkipinta-ala. Eli hitalle liikkelle halutaan pieni virtauspinta-ala, ja suurelle nopeudelle suuri pinta-ala. Jolloin hitaan ja nopean vaimennuksen suhde toisiinsa nähden on sopiva, ja vaimennin toimii sekä suurilla ett pienillä männän nopeuksilla.

Käytännössä tuo tehdään siten että männän päälle/ virtauskanavien päälle laitetaan ohut joustava metallilevy joka nollatilassa sulkee virtauskanavan, ja toimii virtauksen määrästä riippuen automaattisesti säätyvänä läppäventtiilinä.

Männän liikkuessa hitaasti öjly haluaa virrata kanavasta hitaasti, se synnyttää pienen paineen eli pienen voiman metallilevyä vasten ja metallilevy taipuu hieman, eli virtauskanava aukea hieman, jolloin virtauskanavan poikkipinta-ala on pieni ja vaimennin vaimentaa liikettä riittävästi pienelläkin öljyn virtauksella.

Ja kun männän liikenopeus on suuri, niin öljy kohdistaa suuren paineen metallilevyä kohden ja metallilevy taipuu auki huomattavasti enemmän, jolloin myöskin virtauskanavan pinta-ala on huomattavasti suurempi. Jolloin vaimentimen vaimennus on sopivan suuri myöskin suurella liikenopeudella.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

Cat

Mikä saa männän nopeaan tai hitaaseen liikkeeseen?

Jos ajan kahtasataa palmasin röykkyjen yli, niin siitä muodostuu nopea liike, ja jos ajan samoihin röykkyihin viittäkymppiä, niin siitä hidas liike?

Saakohan kirjastosta mitään kirjoja, jossa aihetta käsiteltäisiin?

murmela

Lainaus käyttäjältä: Cat - 09.12.13 - klo:17:21
Mikä saa männän nopeaan tai hitaaseen liikkeeseen?

Jos ajan kahtasataa palmasin röykkyjen yli, niin siitä muodostuu nopea liike, ja jos ajan samoihin röykkyihin viittäkymppiä, niin siitä hidas liike?

Saakohan kirjastosta mitään kirjoja, jossa aihetta käsiteltäisiin?
Juurikin suurin piirtein noin.

Kato jos kirjastosta sattuis löytyyn
http://racetech.com/HTML_FILES/SUSPENSION%20BIBLE.html
Tosin ei toi paljoo ebayssäkään maksa
http://www.ebay.co.uk/sch/i.html?_sacat=0&_from=R40&_nkw=suspension+bible&_sop=15
Jarrut paskana, paha hidastaa.

Cat

Saisko top out jousesta kertomuksen?

Sent from my GT-I8190N using Tapatalk

visu

Lainaus käyttäjältä: Cat - 09.12.13 - klo:17:21
Mikä saa männän nopeaan tai hitaaseen liikkeeseen?

Jos ajan kahtasataa palmasin röykkyjen yli, niin siitä muodostuu nopea liike, ja jos ajan samoihin röykkyihin viittäkymppiä, niin siitä hidas liike?

Saakohan kirjastosta mitään kirjoja, jossa aihetta käsiteltäisiin?
Rataiskarille hidas liike on esim. pyörän kiertyminen painopisteen ympäri jarrutuksessa ja avauksessa. Kaiken maailman röykyt on käytännössä aina iskarille keskinopeita tai nopeita liikkeitä. Mitaan ihan tarkkaa jakoa ei ole ja aiheesta on varmaan monia mielipiteitä mutta useimmiten asvalttirataiskareista puhuttaessa törmää näihin: iskarin liikenopeus 0 - 50mm/s on hidasta aluetta, 50-200 keskinopeaa ja 200 -> nopeaa aluetta.

murmela

Jotain mutua top-out jousista.

Siinä vaiheessa kun esim keula tai perä nousee ilmaan, tai etu tai takarengas putoaa riittävän syvään monttuun, niin alusta tietenkin venyy täyteen mittaansa kun se yrittää työntää rengasta takaisin rataan kiinni.
Keulan jousittamattomat osat, eli rengas vanne jarrulevyt jarrusatulat jne kaikki palikat mitä on jousien ja radan pinnan välissä, painaa jotain luokkaa 15 kiloa.
Takapäässä luokkaa 20 kiloa.

Joten jos tuon liikkuvan massan vaikutusta ei mitenkään pehmennettäisi, keulassa olisi 15 kilon massa, ja perässä 20 kilon, mikä yrittäisi hakata itseään irti moposta aina sopivan tilaisuuden tullen. Varsinkin kun pääjouseen varastoitunut energia sitä yrittäisi ampua koko ajan irti.

Heikoin lenkki siinä vaiheessa olisi todennäköisesti vaimentimen männän kiinnitysmutterin kierteet. Tai jos ne ei hajoisi, niin jotain muuta hajoisi ja joka tapauksessa alustan palikat antautuisi ja tod näk kuski vetäis sujuvasti skutsiin keräileen käpyjä.

Tai ylipäätään tuon massan liikkeen pysähtyessä kovaan joustamattomaan rajoittimeen, se aiheuttaisi alustassa ja mopossa äkillisiä liikkeitä, jotka ei välttämättä ole kovin hyviä mopon hallinnan kannalta.

Joten tuotakin liikettä on syytä pehmentää jollain tavalla, ja se onnistuu esim jousilla. "Top-out" tarkoittaa jousituksen pohjaamisen (bottom-out) vastakohtaa, eli ulosjouston maksimia. Siitäpä nimitys top-out jouset.

Takaiskarissa tuo top-out jousi on yleenä hyvin jäykkä ja lyhytliikkeinen ja se ei kovin paljon häiritse vapaata joustoa. Vaikuttaa ehkä johonkin viimeiseen 10-15 milliin ulosjoustossa taka-akselilta mitattuna.
Mutta silloinkin pääjousen voima ja palikoiden paino riittää useimiten painamaan kokonaan kasaan sen top-out jousen. Muutoinkaan perän kanssa ei ole niin väliä koska perän ei tarvitse olla yhtä herkkä kuin mitä keulan.

Keulassa taasen on useimmiten vähän pitempi ja löysempi top-out jousi jotta keulan liikkeet olisi mahdollisimman pehmeitä. Riippuen top-out jousen mitoituksesta, se vaikuttaa enemmän tai vähemmän keulan toimintaan, vapaan pituuden mittaamiseen ja painaumien säätämiseen.
Typillinen vaikutus on ehkäpä ulosjouston viimeiseen 20-30 milliin(?).
Helpoiten se huomaa siitä että kun nostaa keulan keskipukilla ilmaan ja vetää eturengasta alaspäin, niin ulosjoustoa löytyy vielä muutama milli lisää.

Visu voinee kertoa, jos jossain välissä ehtii, mikä on tyypillinen targetti rata tai kisakisakeuloissa tuon top-outin suhteen.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

jarska

Miksi niitä top-out jousia joissain tapauksissa keulasta poistellaan, jos niillä on noinkin merkittävä rooli?

murmela

Lainaus käyttäjältä: jarska - 09.12.13 - klo:20:10
Miksi niitä top-out jousia joissain tapauksissa keulasta poistellaan, jos niillä on noinkin merkittävä rooli?
Vai sekotaksä ny ton hydraulistoppariin?
Jarrut paskana, paha hidastaa.

jarska

Lainaus käyttäjältä: murmela - 09.12.13 - klo:20:24
Lainaus käyttäjältä: jarska - 09.12.13 - klo:20:10
Miksi niitä top-out jousia joissain tapauksissa keulasta poistellaan, jos niillä on noinkin merkittävä rooli?
Vai sekotaksä ny ton hydraulistoppariin?
Eiku joo, sori, niitähän sieltä poistellaanki.

Cat

Josko seuraavaks nuo hyd stopparit? :)) Eikös niissä ole joku sellainen huomioitava, että jos ne poistaa niin kunnon äkkijarrutuksessa saattaa lyödä käsille ihan huolella?

Ja T1mppa vois tehdä siitä keulan pohjaamisesta samanlailla jutun kun anti squatista. Lupasit sillon  knuppel_2

visu

Lainaus käyttäjältä: murmela - 09.12.13 - klo:19:59
Visu voinee kertoa, jos jossain välissä ehtii, mikä on tyypillinen targetti rata tai kisakisakeuloissa tuon top-outin suhteen.


Mistään targeteista tiedä sen kummemmin mutta käytännön vaikutus top-out jousella on silloin kun jousitus on melkein täydessä mitassaan eli takaiskarissa jarrutuksen aikana ja etuiskarissa kun avataan kunnolla. Top out jousihan pienentää renkaalla näkyvää jousivoimaa ja sen seurauksena jousitus ikäänkuin toimii herkemmin myös pienillä kuormilla silloin kun ollaan top out jousen vaikutusalueella.

Käytännössä kuskin havaittavissa oleva vaikutus on se että jarrutuksessa perä tuntuu pysyvän paremmin linjassa eikä takarenkaan pito irtoa niin helposti jarrutuksen aikana ja avauksessa keula tuntuu tarraavan tarkemmin radan pintaan eikä ravistele niin herkästi kun avataan kunnolla ja samalla vielä pyörä kallellaan kaarretaan mutkasta ulos.

Esimerkkinä Öhlins TTX asvalttitakaiskareissa käytetään pyörän linkustosta riippuen max iskultaan 8 tai 12 mm top out jousta jäykkyydeltään luokkaa 80-150N/mm ja niiden vaikutus on siis takarenkaan joustomatkassa n. ensimmäiset 20-25 mm. Öhlins 30mm NIX keulakiteissä käytetään top out jousia joiden vaikutusalue on n.38mm ja useimmiten jäykkyys 3,5N/mm.

murmela

09.12.13 - klo:23:15 #762 Viimeisin muokkaus: 10.12.13 - klo:10:33 käyttäjältä murmela
Hydraulistoppari, hydraulilukko, pohjaanlyöntivaimennin.

Vasemmanpuoleinen:
Vakiona kyykkämopon etuiskarista yleensä löytyy tommonen. Sen tehtävänä on (katumopoissa) vaimentaa etuiskarin liikettä erittäin voimallisesti viimeisen 20-30 millin matkalla.
Koska jälleen olisi tuhoa tiedossa jos keula pääsisi vapaasti lyömään pohjaan ilman mitään vaimennusta.

Haittapuolena (rataa ajatellen) siitä on se että se käytännössä myöskin tuhoaa koko keulan jousto-ominaisuuden tuolta matkalta. Eli jos katumopolle on ilmoitettu 120 millin joustomatka keulalle, niin käytännössä se on se 120 millii miinus toi hydraulilukko, eli jotain 90-100 milliä on todellinen joustomatka millä sen keulan jouset hoitaa sen joustamisen. Lopun matkaa keula on sitten jumissa tuossa hydraulistopparissa.

Sen takia vakiomopon keulan saa käytännössä pohjaamaan suht tehottomallakin jarrutuksella, koska keula käytännössä pohjaa jo tuohon hydraulistoppariin. Ja keulan joustavaksi elementiksi vaihtuu jousten sijasta rengas/ renkaan runko.

Tuo stoppari on hyvin yksinkertainen. Vaimentimen yläpuolella männän varressa on toinen täysin umpinainen mäntä ja sitä vastassa on umpinainen kippo. Ja koska etupamppu on täynä öljyä, myöskin tuo kippo on täynä öljyä.

Kun etupamppu joustaa tuohon 20-30 milliä vaille pohjaan, niin siinä vaiheessa tuo umpinainen mäntä sulkee sen kipon ja umpinaisessa kipossa oleva öljy ei oikein pääse yhtään mihinkään.

Oikeanpuoleinen:
Jotta sitten taasen ratavessassa saisi myös nuo viimeiset 20-30 milliä joustokäyttöön, koska esim maksimijarruissa se on juuri se alue joustosta jota tarvitaan; niin esim öölärin ohje on porata kaks 4 mm reikää tuohon kipon kylkiin lähelle pohjaa jotta öljy pääsee vapaasti virtaaman kiposta eestaas.

Hydraulistopparin poiston yhteydessä yleensä sinne kipon pohjalle vissiin pistetään jonkunnäkönen pohjaanlyöntikumi, jotta ei radallakaan pääsisi ääritilanteissa tuleemaan metalli-metallia-vasten iskua.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

tomik

Lainaus käyttäjältä: visu - 09.12.13 - klo:21:56
Lainaus käyttäjältä: murmela - 09.12.13 - klo:19:59Top out jousihan pienentää renkaalla näkyvää jousivoimaa ja sen seurauksena jousitus ikäänkuin toimii herkemmin myös pienillä kuormilla silloin kun ollaan top out jousen vaikutusalueella.

Jousivakio top-out jousen vaikutusalueella on jousivakioiden summa, eli jousivakio on jäykempi kuin pelkällä pääjousella, vaikka helposti voisi päätellä toisinpäin. Mutta toisaalta taas iskari lähtee liikkeelle pienemmällä voimalla top-out tilanteessa (=toimii herkemmin), koska pääjousi ei pidä iskaria stopparia vasten, vaan top-out jousta vasten. Tuolla oli hyvät kuvaajat aiheesta, samat jutut löytyy Racetechin raamatusta:

http://www.promecha.com.au/springs_advanced.htm

visu

Lainaus käyttäjältä: tomik - 10.12.13 - klo:11:40
Lainaus käyttäjältä: visu - 09.12.13 - klo:21:56
Lainaus käyttäjältä: murmela - 09.12.13 - klo:19:59Top out jousihan pienentää renkaalla näkyvää jousivoimaa ja sen seurauksena jousitus ikäänkuin toimii herkemmin myös pienillä kuormilla silloin kun ollaan top out jousen vaikutusalueella.

Jousivakio top-out jousen vaikutusalueella on jousivakioiden summa, eli jousivakio on jäykempi kuin pelkällä pääjousella, vaikka helposti voisi päätellä toisinpäin. Mutta toisaalta taas iskari lähtee liikkeelle pienemmällä voimalla top-out tilanteessa (=toimii herkemmin), koska pääjousi ei pidä iskaria stopparia vasten, vaan top-out jousta vasten. Tuolla oli hyvät kuvaajat aiheesta, samat jutut löytyy Racetechin raamatusta:

http://www.promecha.com.au/springs_advanced.htm
 
Ei pidäkään sekoittaa jousivakiota (K) ja voimaa (F). Joista jälkimmäistä top out jousi pienentää. Noista linkkisi kuvista homma selviää hyvin. Ainakaan noin periaatteessa Top out jousi ei vaikuta iskarin lepokitkaan mitenkään joten se ei myöskään vaikuta siihen kuinka paljon voimaa tarvitaan siihen että iskari lähtee liikkeelle.

Powered by EzPortal