RaceDAC

Aloittaja jarska, 12.02.12 - klo:16:10

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

Nitrous

Lainaus käyttäjältä: murmela - 10.05.12 - klo:11:23
Lainaus käyttäjältä: Vuorela - 10.05.12 - klo:10:51
Lainaus käyttäjältä: Turder - 10.05.12 - klo:10:22
Lainaus käyttäjältä: Vuorela - 10.05.12 - klo:08:11
Mitähän muita vaihtoehtoja olisi olemassa. Luulisi tosiaan muitakin valmistajia löytyvän.

En ole katsonut, mutta ekana juolahti mieleen josko ebayssä tms. olisi myynnissä purkupyöristä (esim. RSV4 aPRC, myös Tuono, S1000RR jne.) kallistusantureita. Ainakin Apriliasta saisi myös keulimiskulman samalla. En tosin tiedä millainen bolt-on rojekti tuollainen olisi toisen merkkiseen pyörään, kai ne samaa sähköä antavat ulos kuin muutkin? confused_thinking

Tuossa on kyllä ajatusta.

Yksi vaihtoehto olisi käyttää jotain tämmöistä, jos kerran joutuisi jo muutenkin säätämään:
http://www.sparkfun.com/products/9094

En nyt sano että tuo olisi sopiva tähän hommaan, mutta mennee esimerkistä.

Äkkiseltään katsoen tuo on juuri sopiva palikka tuohon gyrohommaan.
Toi linkin palikka haluaa 3-7V käyttöjännitteen, eli rdacin antama 5V kelpaa.
Ko palikassa on analogiset 0-1v ulostulot jotka kelpaa rdacille/ tosin hieman mietityttää noin alhaisen signaalin häiröherkkyys...

Mites, pitääkö teille olla kaks-akselinen gyro, vai riittääkö yksakselinen?
Pyörähommiin olisi kyllä hyvä olla ainakin kaksi-akselinen.
Kaikki ajotekniikkaan liittyvät kirjoitukseni ovat vain omia mielipiteitäni ja jokainen kokeilee niitä omalla vastuullaan. Se mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi muille.
https://www.facebook.com/EsaTirkkonenNo7

Turder

10.05.12 - klo:11:49 #61 Viimeisin muokkaus: 10.05.12 - klo:16:55 käyttäjältä Turder
Laita Teemu (ja muutkin halukkaat) mulle mailiosoite YV:nä, laitan sulle illalla RSV4 aPRC servicemanuaalin ja kytkentäkaavion niin saat tarkemmin tutkailla.

E: Mailit lähetetty asiasta kiinnostuneille. Tiedostojen koko on yhteensä lähes 19Mb, jos ei tullut perille niin pistäkää infoa.

Teemu Tanila

Lainaus käyttäjältä: Turder - 10.05.12 - klo:11:49
Laita Teemu mulle mailiosoite YV:nä, laitan sulle illalla RSV4 aPRC servicemanuaalin ja kytkentäkaavion niin saat tarkemmin tutkailla.

Laitoin viestin, kiitoksia!

Tää vaikuttaa tosiaan aika hyvältä vaihtoehdolta että nappais sen gyron joko Apriliasta tai Bemarista niin siinä olis MP-käyttöön tarkoitettu systeemi valmiina jonka vois olettaa pelaavan oletetusti. Lisäks jos ei käytettynä löydä niin voi varmasti tilata maahantuojalta/jälleenmyyjältä sitten varaosana, hinta on taatusti tosin silloin ns. "kohdallaan".

Teemu

Teemu Tanila

Turder laittoi ystävällisesti mulle Aprilian manuaalin josta selvis että "Inertia sensor" on sijoitettu penkin alle. Näyttää olevan hieman kehittyneempi systeemi, sensorista lähtee suoraan signaalit CAN väylään eli sellaisenaan tuo ei oikein passaa erilliseen dataloggeriin. Luulisin että kyseessä on kahden akselin gyro ja lisäksi kiihtyvyysanturi samassa lootassa.

Sen verran sain bemarista selville että siinä se sensori on sijoitettu myös penkin alle ja ilmeisesti jokin Boschin tuote. Yritän saada bemarin manuaalin vielä jostain niin näkis senkin johdotuksen ja signaalit hieman tarkemmin mutta se on ymmärtääkseni myös tuommoinen hieman kehittyneempi viritys.

Mulle kyllä riittäis ihan yhden akselin gyro tohon RaceDACiin.

Teemu


Vuorela

Lainaus käyttäjältä: Raaseri - 07.05.12 - klo:22:35
Lainaus käyttäjältä: Vuorela - 07.05.12 - klo:16:24
Eilen oli ensimmäistä kertaa RaceDAC kiinni pyörässä. Aika masentavaa tietää miten käyttää kaasua. Parhaalla kierroksella (1:28.1) kaasun asento ylitti 95% vain 3,05s ajan. Näistä pisin yhtenäinen osuus oli 1,3s nopean vasurin jälkeen ennen Lemminkäistä. Kaasu näyttää helposti jäävän johonkin 80-90% asentoon vaikka luulin sen olevan pohjassa.

Itse systeemistä on aika helppo asentaa ja konffata. Omasta setistä on tulossa lähes vastaava kuin Teemulla tuossa ylempänä, minulta puuttuu vain lambda ja vaihdetieto.

On kyllä kiva nähä mihin pääsette tän kanssa.

Kaivellaanpas vanhoja ja katsotaan mihin on päästy.

Suurin etu on tullut jarrutustekniikkaan. Ennen datankeruuta kaasulta jarrulle siirtymisen välissä rullattiin vähän matkaa. Parhaimmillaan siirtymiseen meni aikaa vain 0.5-1.0s. Nyt siirtyminen tapahtuu ilman rullailua, täyskaasulta maksimijarrutukseen 0.1-0.2s. Jarrutuksen tehokkuus on noussut selvästi, etenkin alkutehon osalta. Myös jarrun käytöstä on tullut lineaarista entisen epämääräisen jarrun painelun sijaan.

Toinen iso etu on tullut kaasun käytöstä. Ennen kaasu jäi huomaamatta johonkin 85% tienoille, nyt kaasu tulee väännettyä pohjaan asti. Kaasun käyttö on lineaarisempaa ja täyskaasulle pääsen aiempaa nopeammin. Samalla lipsumiset ja luistot ovat lähes kokonaan loppuneet.

Mites noi sitten käytännössä näkyy ajamisessa. Olin vuosi sitten Kemoralla ajamassa juuri RaceDACin asentamisen jälkeen ja ennen solarin katkeamista. Ts. viimeisiä päiviä täydessä ajokunnossa viime kesänä. Nyt sitten seuraavan kerran Kemoralla ajokuntoisena. Vanhoista merkeistä ajaminen pudotti mutkanopeuksia lähes 10km/h. Suoranopeudet nousivat kuitenkin muutaman kilometrin. Kierrosajassa tuli takkiin pari sekuntia. Aikaa parantaakseen pitää opetella siirtämään jarrumerkkejä, joka tuntuu yllättävän vaikealta, kun on samoista merkeistä ajanut useamman vuoden.

Pari kuvaa kemoralta. Esimerkissä pätkä lähtöviivalta kolmosmutkaan. Kuvissa liila on kaasunasento, punainen on jarrupaine, keltainen GPS nopeus(toisessa epäluotettava) ja vihreä on kierrosluku.
Ensin kuva vuodelta 2012:


Tältä kesältä. Kakkosmutkaan jarruttamisesta eteenpäin meno on taas varman päälle rullailua.


Mitä pitäisi seuraavaksi parantaa.

Nyt vauhti loppuu ennen mutkaa kesken ja joudun päästämään jarrun liian aikaisin sekä rullaamaan mutkaan sisään. Keula nousee vähän ylös eikä pyörä käänny ihan niin kuin pitäisi. Tosin pyörä on nyt kunnossa ja paljon paremmissa säädöissä kuin ennen joten kaikesta huolimatta mutkiin pystyy ajamaan entistä paremmin. Vauhdin loppumista tulee syystä tai toisesta helposti korjattua jarrutustehoa vähentämällä kun pitäisi siirtää jarrumerkkiä. Jarrutustehot vaihtelee aika paljon eikä aloitustehot ole kuin harvoissa paikoissa siellä missä pitäisi.

Toinen ongelma on avauksissa tai ainakin avaustehoissa. Kiitos Wehnän teorialuennon olen omasta mielestäni päässyt mukavasti jyvälle miten mutkia pitäisi ajaa. Nykyään vauhdin loppumisesta huolimatta on malttia odottaa avaamista riittävän pitkälle ja pääsen avaamaan hyvällä linjalla pyörää pystympään vieden. Kaasun saa pohjaan kohtuu aikaisin vaikkei vielä olekaan pidon rajoille kaasun kanssa päässytkään. Kemorassa avaukset oli hukassa, mutta kauden avauksessa pääsi kohtuullisesti tässä eteenpäin. Kovasti on pitkä matka vielä jarrutuksen loppumisesta kaasulle siirtymiseen.

Sitten kun jarrutukset ja avaukset on tontilla alan etsimään mutkanopeutta. Siihen asti pahoittelut nopeammille kuskille mutkissa tulppana toimimisesta. Riskitasot ovat olleet olemattomat jo pitkän aikaa ja tuo näkyy kehitystahdissa. Turhan helposti tulee sorruttua vaan köröttelemään varman päälle, kun pitäisi keskittyä korjaamaan virheitä.

Jos tämmöset ihmettelyt kiinnostaa, niin RaceDAC + jarrupaineanturi auttaa omasta mielestä todella hyvin eteenpäin omien virheiden tunnistamisessa ja korjaamisessa. Alustapotikoista on ollut varsin vähän iloa toistaiseksi.

jarska

Pitää oikeen erikseen vielä kiittää Vuorelaa.
Hyvä ja opettavainen data/oppimis-analyysi.  bowdown_1

murmela

Lainaus käyttäjältä: Vuorela - 12.06.13 - klo:21:59Aikaa parantaakseen pitää opetella siirtämään jarrumerkkejä, joka tuntuu yllättävän vaikealta, kun on samoista merkeistä ajanut useamman vuoden.

Tuosta tuli mieleen pientä mutu-laskeskelua.
Oletetaan ett jarru on lineaarisesti apeksiin kevenevä, ja onnistuu nostamaan jarrun aloitustehoa edes 70 prossasta 80:iin.
Silloin satasen vauhissa joutuu siirtämään jarrumerkkiä max 14 metriä (eli puoli sekunttia), 150 kmh 32 m (0,8 s), 200 kmh 56 m (1,0 s).
Eipä ihme että vauhti loppuu kauan ennen mutkaa, tai että jarrumerkin siirtäminen on vaikeeta ku kokemusperäinen alitajunta huutaa punasena ett Tästä Pitää Jarruttaa!

LainaaAlustapotikoista on ollut varsin vähän iloa toistaiseksi.
Tai sitten olet heti aluksi huomannut potikoitten datasta että alusta ei toistaiseksi aiheuta murheita, ja sen takia "unohtanut" analyysit niiden osalta kokonaan?


Jarrut paskana, paha hidastaa.

app

Mulla aivan samanlaista käppyrää viime vuodelta, ja alkukaudesta myös. Nyt olen koittanut keskittyä avauksissa lineaarisempaan kaasun käyttöön. Myös tuota rullailua olen koittanut karsia pois pidempien suorien jarruissa. Syksyllä, ja vielä edelleenkin, tulee vaan liian aikaisin mentyä jarrulle.
Eilen sain vihdoin aika hyvin viimeisellä setillä pääsuoralla jarrunpaikkaa edemmäs, kun ensin katseltiin suoranopeuksia Mattipoekan kanssa. Ennen viimeistä settiä suurin nopeus suoralla muistaakseni 221, kun viimeisellä setillä 2*228. Se vaatii tietty sitten kovemman jarruna, mutta jarrun paikkaa en siirtänyt, ainoastaan pakotin itseni pitämään kaasun auki pidemmälle. Ihan hyvin meni ykkösmutka, ja nopeudet samat, sekä 1-mutkassa, että välisuoran huippu. Näkyi myös kellossa.

Tuohon lineaarisempaan avaukseen olen käyttänyt vahnan kansan viisautta "pakko on paras opettaja", eli olen ajanut pelkästään kovemmalla seoksella kauden alun, paria muutamien kierrosten kokeilua lukuunottamatta. Nyt olen edistynyt sentään sen verran, että pääsin eilen aika hyvään vauhtiin 8854:n luokkaa olevalla renkalla, kun siihen tarvittiin pehmosta viime vuonna. Harmi vaan kun eilen jäi setti ja päivä kesken. Oli vielä kuitenkin jonkun verran varaa siirtää 2. 4. 5. 6. ja lemminkäisen jarrua, kuin myös kasimutkasta kahvilan mutkaan menin hiukan varmistellen edelleen.
Toissa päivänä, ja eilen päivällä, ei yhtään merkittävää luistoa, lukuunottamatta kylmällä renkalla yhtä poikkeusta. Sain hyvän otteen avauksiin viimeisillä seteillä, ja takanen tuntui vaan hiukan antavan myöten aivan avauksien aluissa, neulansilmistä lähtiessä. Pitää ottaa dataloggerista tänään muistitikkuun viimeisten päivien käppyrät, ja alkaa silmittelemään. Eihän ne käyrät edelleenkään ole lähimainkaan nättejä, mutta olen aika varma että selvästi siistimpää jälkeä kun viime vuonna.

Ja vielä lopuksi: Niitä kierrosaikoja ei parannella täältä näppäimistötä käsin, eikä kappyröiden syväanalyysillä, vaan vain ja ainoastaa radalla treenaamalla. Tohtorit tutkii, mutta ei aja. Ajajat ajaa, ja ne ketkä ajaa eniten kieli keskellä suuta kierroksia, sopivalla asenteella ja maltilla, vahdista ja rohkeasta eteen päin menosta tinkimättä, kehittyvät. Hiukan kärjistäen, lopulta tuo touhu on täsmälleen yhtä yksinkertaista kuin yksipyöräisella ajelu sirkusareenalla. Eniten tarvitaan tarkkaa tasapainon hallintaa. Samanaikaisesti herkkääkin herkempää tilanteen tuntemista aistien kautta, ja tarkkaa hienosäätöä niin linjoissa, kuin kaasun ja jarrun käytössä, mutta myös samaan aikaan kylmäpäistä, agressiivista asennetta tekemiseen joka hetki. Pehmeällä tarkkuusajolla rullaillaan loppuikä samoja vauhteja. Tämän kirjoitan tähän vaikka leikkaukseen olenkin lähdössä. 


Raaseri

Lainaus käyttäjältä: Vuorela - 12.06.13 - klo:21:59
Suurin etu on tullut jarrutustekniikkaan. Ennen datankeruuta kaasulta jarrulle siirtymisen välissä rullattiin vähän matkaa. Parhaimmillaan

Hyvä. Taisin kirjoittaa tämänkin thriidin 8. viestissä jotain tämän suuntaista. Oma RaceDAC on ollut nyt 2v käyttämättömänä, kun ei ole tullut ajettuakaan. Pitää kohta harkita sen myyntiä tarvitsevalle. Paketissa olis kaikki, alustapotskut ja jarrupaineanturi letkuineen + RaceDAC valmiilla johdoilla.

Vuorela

Lainaus käyttäjältä: murmela - 13.06.13 - klo:01:07
Lainaus käyttäjältä: Vuorela - 12.06.13 - klo:21:59Aikaa parantaakseen pitää opetella siirtämään jarrumerkkejä, joka tuntuu yllättävän vaikealta, kun on samoista merkeistä ajanut useamman vuoden.

Tuosta tuli mieleen pientä mutu-laskeskelua.
Oletetaan ett jarru on lineaarisesti apeksiin kevenevä, ja onnistuu nostamaan jarrun aloitustehoa edes 70 prossasta 80:iin.
Silloin satasen vauhissa joutuu siirtämään jarrumerkkiä max 14 metriä (eli puoli sekunttia), 150 kmh 32 m (0,8 s), 200 kmh 56 m (1,0 s).
Eipä ihme että vauhti loppuu kauan ennen mutkaa, tai että jarrumerkin siirtäminen on vaikeeta ku kokemusperäinen alitajunta huutaa punasena ett Tästä Pitää Jarruttaa!

LainaaAlustapotikoista on ollut varsin vähän iloa toistaiseksi.
Tai sitten olet heti aluksi huomannut potikoitten datasta että alusta ei toistaiseksi aiheuta murheita, ja sen takia "unohtanut" analyysit niiden osalta kokonaan?

Noita rullausmatkoja mietin kanssa eilen, kuvissa esiintyvään Kemoran ykkösmutkaan voisi tulla pelkän rullaukset pois jättämällä 46m pidemmälle kaasulla. Vauhtia tuossa kohtaa noin 190km/h. Ei kyllä ihan heti tartte lähteä tuotakaan kokeilemaan vaan aika monta kierrosta saa siirtää merkkiä ja hakea uskallusta. :)

Alustapotikoiden dataa tulee toki luettua eikä ne täysin turhia ole. Muusta datasta on vaan saanut niin paljon virheitä irti, että noi on vähän unohtuneet. Datasta näkee toki suoraan esim. missä keula menee ja pohjaako/keuliiko laite oikeasti vai luulenko vaan. Mutta noin yleisesti minun tasoiselle aloittelijalle löytyy jo pelkästä kaasunasennosta ja jarrupaineesta niin paljon parannuskohteita ettei niiden alustapotikoiden hommaaminen heti alkuun ole välttämättä tarpeellista.

Vuorela

Lainaus käyttäjältä: app - 13.06.13 - klo:05:38
Ja vielä lopuksi: Niitä kierrosaikoja ei parannella täältä näppäimistötä käsin, eikä kappyröiden syväanalyysillä, vaan vain ja ainoastaa radalla treenaamalla.

Juuri näin. Omat parannukset on aina tulleet ajamalla, miettimällä miten ajamista voisi parantaa ja ajamalla lisää. Nyt on sitten tuohon mietintään apuvälineitä jotka kertoo vähän turhankin suoraan missä mennään, eikä tarvitse arvailla. Parannusten käytäntöön siirtäminen vaatii sitten omalla kohdallani satoja kierroksia ajamista.

app

Lainaus käyttäjältä: Vuorela - 13.06.13 - klo:10:25
Lainaus käyttäjältä: app - 13.06.13 - klo:05:38
Ja vielä lopuksi: Niitä kierrosaikoja ei parannella täältä näppäimistötä käsin, eikä kappyröiden syväanalyysillä, vaan vain ja ainoastaa radalla treenaamalla.

Juuri näin. Omat parannukset on aina tulleet ajamalla, miettimällä miten ajamista voisi parantaa ja ajamalla lisää. Nyt on sitten tuohon mietintään apuvälineitä jotka kertoo vähän turhankin suoraan missä mennään, eikä tarvitse arvailla. Parannusten käytäntöön siirtäminen vaatii sitten omalla kohdallani satoja kierroksia ajamista.

Toi viimeinen kappale mun viestissä nyt oli vaan tollanen heitto. Mulla on nyt hyvää aikaa paneutua dataloggerin tietoihin. On viime päiviltä mielenkiintoista katseltavaa. Näkee olenko oikeesti saanut hommaan järkeä noiden avausten ja jarrujen suhteen. Niissä wehnän mukaan paljon/eniten työstettävää.

rranta

http://www.speedangle.com
oiskohan tuo hyvä lisä RaceDACille - vai onko täsä mittään uutta?

Vuorela

Lainaus käyttäjältä: rranta - 14.06.13 - klo:03:09
http://www.speedangle.com
oiskohan tuo hyvä lisä RaceDACille - vai onko täsä mittään uutta?

Sais tuolla ainakin hintaa reilusti lisää.

Äkkisältään katsottuna kerää GPS tiedon ja kallistuskulman, joita sitten voi tutkia jotenkin PC:n kautta. Ei yhdistettävissä RaceDACiin. Vastaa jollain tavalla gyroskoopin lisäämistä RaceDACiin mistä oli aiemmin ketjussa puhetta. Tuosta vaan ei suoraan saa racechronoon dataa, jotta tutkiminen menisi helposti samassa muiden kanssa. Jos haluaa tuota dataa keräillä, niin AIM gyron ja RaceDACin hinta on yhteensä puolet tuosta ja laajennettavuus paljon parempi.

Vuorela

14.06.13 - klo:14:03 #74 Viimeisin muokkaus: 14.06.13 - klo:14:05 käyttäjältä Vuorela
Olisiko kukaan tiedonkeruun omistava nopeampi kuljettaja kiinnostunut jakamaan omaa dataansa? Sais vertailukohtaa omiin ihmettelyihin. Löytyiskö Murmelalta? Noin omaan käyttöön eikä julkisesti, jos ei sitä julkiseksi välttämättä halua.

GPS, kaasun asento ja jarrupaine olis hyvä olla datassa.

Viitteellisiä kierrosaikoja minkä alle toivoisin menevän:
Kemora 1:12
Alastaro 1:24
Motopark 1:30

Edit: Empäs rajaakaan RaceDACin käyttäjiin vaan kaikki datat kiinnostaa. Bemareista tuota voisi mukavasti löytyäkin nykyään.

Powered by EzPortal