Pakoputken kaasuläppä ja muut putkiston modaukset

Aloittaja Nitrous, 21.02.13 - klo:16:24

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Nitrous

21.02.13 - klo:16:24 Viimeisin muokkaus: 22.02.13 - klo:09:32 käyttäjältä jarska
Lainaus käyttäjältä: Turder - 21.02.13 - klo:13:03
Lainaus käyttäjältä: Raaseri - 19.02.13 - klo:16:05
Lainaus käyttäjältä: Juha_K - 19.02.13 - klo:15:52
Onko tossa Akran putkessa säädettävä läppä? Eikös katupeleissä se ole käytännössä vain melujen takia, vaikka sitä mainostetaan väännön optimoinnista alhaisilla kierroksilla?

Näyttäs siltä että olet oikeassa. Melut tai alavääntö ei pitäs olla kumpikaan SBK-kilpurissa ns must juttuja. Olisko niin että tuolla tehdään moottorijarrua tyyliin rekkojen pakokaasujarru, ettei tarvi kaikkea tehdä imupuolen virtauksia sekoittamalla? Tai ehkä se säästää mekaanikoiden ja VIP-vieraiden korvia lämpimäksi käyttämisen aikana.

Indyssä kysyin Asparin mekaanikoilta tästä (Aprilian CRT-pyörässäkin on samanlainen läppä putkistossa, kun se on kehitetty superbikesta) niin ne sano, että "better throttle response and midrange". Eivät kyllä melusta puhuneet mitään (oli tosin hieman kieliongelmia, että jotain voi jäädä sanomatta ja ymmärtämättä). Mutta lisäksi jostain luin myöhemmin, että sillä säädetään myös moottorijarrua.

Katupelissä tuo on ainakin melun ja ehkä myös ajettavuuden vuoksi. Sen toiminta on muuttunut ecu-päivitysten myötä: ennen oli aina auki kun pykälä päällä, vapaalla kiinni niin menee melutestistä läpi, nyt se on uudella ecusoftalla kiinni pienillä kierroksilla ja kaasunasennoilla riippumatta vaihteesta. Jotkut on myös spekuloineet apriliaforumilla, että vaikuttaa katupyörässä kulutukseen (kulutus kasvanut kun läppä poistettu tai lukittu auki asentoon).

Tuollaisella läpällä on erinomaisen helppo vaikuttaa pakoputken ominaisvärähtelytaajuuteen ja näin tehontuottoon eri kierroksilla. Yleensähän pakosarja joudutaan mitoittamaan niin, että pakopulssin neljännesaalto heijastuu pakovenalle kun se on sulkeutumassa. Optimi olisi puolikas aalto, mutta se vaatisi tuplasti pidemmät primäärit, joten tilanpuutteen takia sellaisia ei juuri nähdä. Fykkösissä on käytetty putken taajuuden muuttamiseen myös erillistä värähtelykammiota. Mielenkiinnolla odotan milloin tollanen tuodaan pyörän putkistoon. Olisi kyllä helppo tehdä ja mitoitta itsekin, jos olisi titaaniaputkea hyllyssä ja osaava hitsari. Toinen mikä vaikuttaa vajaalla kuormalla aika paljon on pakoputkiston vastapaine. Läpällä pystytään siis a) muuttamaan kierroslukua, jolla putkisto toimii parhaiten ja b) pakoputkiston vastapainetta. Se kummalla on isompi vaikutus riippuu putkiston mitoituksesta ja läpän sijainnis
Kaikki ajotekniikkaan liittyvät kirjoitukseni ovat vain omia mielipiteitäni ja jokainen kokeilee niitä omalla vastuullaan. Se mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi muille.
https://www.facebook.com/EsaTirkkonenNo7

murmela

21.02.13 - klo:23:20 #1 Viimeisin muokkaus: 22.02.13 - klo:09:32 käyttäjältä jarska
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 21.02.13 - klo:16:24
Optimi olisi puolikas aalto, mutta se vaatisi tuplasti pidemmät primäärit, joten tilanpuutteen takia sellaisia ei juuri nähdä.

Mitä toi ois niinku fyysisenä mittana?
Jarrut paskana, paha hidastaa.

Nitrous

22.02.13 - klo:07:23 #2 Viimeisin muokkaus: 22.02.13 - klo:09:32 käyttäjältä jarska
Lainaus käyttäjältä: murmela - 21.02.13 - klo:23:20
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 21.02.13 - klo:16:24
Optimi olisi puolikas aalto, mutta se vaatisi tuplasti pidemmät primäärit, joten tilanpuutteen takia sellaisia ei juuri nähdä.

Mitä toi ois niinku fyysisenä mittana?

Aika tarkan mitan omalle mopolle saat kun mittaat primäärien pituuden ja kerrot sen kahdella. Lopputulos lienee moposta ja huippuväännön kierrosluvusta riippuen jossain 1-1,5m välissä kun puhutaan mopon koneesta. Teoriassa tarkasti laskettuna tarvittava pituus = aallon pituus = aallon etenemisnopeus/taajuus.
Aallon etenemisnopeus on tässä tapauksessa äänen nopeus pakokaasussa ja taajuus saadaan pakopulssien määrästä per sekunti, eli kierrosluvun puolikkaasta. Ainut vähän selvitystä vaativa homma on tuo äänen nopeus, koska se riippuu kaasun tiheydestä ja lämpötilasta, joka taas ei ole vakio koko putken matkalla. Käytännössä tuossa pitää huomioida pakovenan aukioloaika, josta saadaan laskettua aika, joka pulssilla on käytettävissä edestakaiseen matkaan, josta sitten äänennopeuden perusteella saadaan se sopiva pituus. Viime talvena noita laskeskeltiin ja eka omatekoinen pakosarja tiputti tehoa vain 40 heppaa, joten helppoa hommaa. :D Tosin putki toimi hyvin, mutta pakokaasun lämpötilan väärin arvaaminen aiheutti sen, että huippuvääntö tuli jo 7000rpm, kun sen piti olla 9000rpm ja sekundäärien kollektori oli liian jouhea, joten sieltä ei saatu enää kunnon pulssia. Vääntöä kyllä tuli lisää vakioränniin verrattuna n. 5Nm. Koneena oli Yamahan FZ1 pata.
Kaikki ajotekniikkaan liittyvät kirjoitukseni ovat vain omia mielipiteitäni ja jokainen kokeilee niitä omalla vastuullaan. Se mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi muille.
https://www.facebook.com/EsaTirkkonenNo7

murmela

22.02.13 - klo:08:58 #3 Viimeisin muokkaus: 22.02.13 - klo:09:32 käyttäjältä jarska
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 22.02.13 - klo:07:23
Lainaus käyttäjältä: murmela - 21.02.13 - klo:23:20
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 21.02.13 - klo:16:24
Optimi olisi puolikas aalto, mutta se vaatisi tuplasti pidemmät primäärit, joten tilanpuutteen takia sellaisia ei juuri nähdä.

Mitä toi ois niinku fyysisenä mittana?

Aika tarkan mitan omalle mopolle saat kun mittaat primäärien pituuden ja kerrot sen kahdella. Lopputulos lienee moposta ja huippuväännön kierrosluvusta riippuen jossain 1-1,5m välissä kun puhutaan mopon koneesta. Teoriassa tarkasti laskettuna tarvittava pituus = aallon pituus = aallon etenemisnopeus/taajuus.
Aallon etenemisnopeus on tässä tapauksessa äänen nopeus pakokaasussa ja taajuus saadaan pakopulssien määrästä per sekunti, eli kierrosluvun puolikkaasta. Ainut vähän selvitystä vaativa homma on tuo äänen nopeus, koska se riippuu kaasun tiheydestä ja lämpötilasta, joka taas ei ole vakio koko putken matkalla. Käytännössä tuossa pitää huomioida pakovenan aukioloaika, josta saadaan laskettua aika, joka pulssilla on käytettävissä edestakaiseen matkaan, josta sitten äänennopeuden perusteella saadaan se sopiva pituus. Viime talvena noita laskeskeltiin ja eka omatekoinen pakosarja tiputti tehoa vain 40 heppaa, joten helppoa hommaa. :D Tosin putki toimi hyvin, mutta pakokaasun lämpötilan väärin arvaaminen aiheutti sen, että huippuvääntö tuli jo 7000rpm, kun sen piti olla 9000rpm ja sekundäärien kollektori oli liian jouhea, joten sieltä ei saatu enää kunnon pulssia. Vääntöä kyllä tuli lisää vakioränniin verrattuna n. 5Nm. Koneena oli Yamahan FZ1 pata.

Ök, kiits. Ja mitä tos systeemissä pitää olla sit primäärien jälkeen/ miten ne speksataan abaut?
Jarrut paskana, paha hidastaa.

jarska

22.02.13 - klo:09:30 #4 Viimeisin muokkaus: 22.02.13 - klo:09:33 käyttäjältä jarska
Mielenkiintoinen aihe, joten siirsin omakseen.

Mä olen luullut et kaikenlaiset läpät putkessa vaan aharistaa ja siksi riisutaan poijes.

Nitrous

Lainaus käyttäjältä: murmela - 22.02.13 - klo:08:58
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 22.02.13 - klo:07:23
Lainaus käyttäjältä: murmela - 21.02.13 - klo:23:20
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 21.02.13 - klo:16:24
Optimi olisi puolikas aalto, mutta se vaatisi tuplasti pidemmät primäärit, joten tilanpuutteen takia sellaisia ei juuri nähdä.

Mitä toi ois niinku fyysisenä mittana?

Aika tarkan mitan omalle mopolle saat kun mittaat primäärien pituuden ja kerrot sen kahdella. Lopputulos lienee moposta ja huippuväännön kierrosluvusta riippuen jossain 1-1,5m välissä kun puhutaan mopon koneesta. Teoriassa tarkasti laskettuna tarvittava pituus = aallon pituus = aallon etenemisnopeus/taajuus.
Aallon etenemisnopeus on tässä tapauksessa äänen nopeus pakokaasussa ja taajuus saadaan pakopulssien määrästä per sekunti, eli kierrosluvun puolikkaasta. Ainut vähän selvitystä vaativa homma on tuo äänen nopeus, koska se riippuu kaasun tiheydestä ja lämpötilasta, joka taas ei ole vakio koko putken matkalla. Käytännössä tuossa pitää huomioida pakovenan aukioloaika, josta saadaan laskettua aika, joka pulssilla on käytettävissä edestakaiseen matkaan, josta sitten äänennopeuden perusteella saadaan se sopiva pituus. Viime talvena noita laskeskeltiin ja eka omatekoinen pakosarja tiputti tehoa vain 40 heppaa, joten helppoa hommaa. :D Tosin putki toimi hyvin, mutta pakokaasun lämpötilan väärin arvaaminen aiheutti sen, että huippuvääntö tuli jo 7000rpm, kun sen piti olla 9000rpm ja sekundäärien kollektori oli liian jouhea, joten sieltä ei saatu enää kunnon pulssia. Vääntöä kyllä tuli lisää vakioränniin verrattuna n. 5Nm. Koneena oli Yamahan FZ1 pata.

Ök, kiits. Ja mitä tos systeemissä pitää olla sit primäärien jälkeen/ miten ne speksataan abaut?

Riippuu putkiston ja moottorin tyypistä, mutta 4-1 putken ollessa kyseessä tuossa on oikeastaan kaksi koulukuntaa:
Ensimmäiset pyrkivät hyödyntämään viereisten sylinterien pakopulsseja putkiston toiminnan parantamiseen.
Toiset taas pyrkivät muotoilemaan kollektorin niin, että sillä saataisiin aikaiseksi ejektoriefekti, joka ajaa pakokaasut mahdollisimman tehokkaasti putkesta pois.
Käytännössä molemmilla tavoilla päästään about samaan lopputulokseen, joten oma näkemykseni on, että kunhan kollektori on riittävän avara ja jouheva toimii putki hyvin.

4-2-1 putkistossa sitten mitoitus menee niin, että eka pulssi tulee ekalta kollektorilta ja toka pulssi heijastuu toiselta kollektorilta. Tällöin siis primäärit mitoitetaan korkeamman kierrosluvun (esim. 10 000rpm) ja lsekundäärit pienemmän kierrosluvun (esim. 7000rpm.) vääntöhuipun mukaan. Jos taajuudet ja siten primäärien ja sekundäärien pituudet ovat toistensa monikertoja, on mahdollista vielä saada lisähyötyä aaltointerferenssistä, mutta toisaalta interferenssi voi myös tappaa aallon. 4-2-1 putkistolla on siis mahdollista saada vääntöhuiput kahdelle eri kierrosluvulle, jolloin vääntöalue laajenee. Tälläistä putkea rakenneltiin tohon FZ-1 koneeseen, mutta eka kollektori tuli ilmeisesti liian jouhevaksi, koska selkeä pulssi saatiin vain tokalta kollektorilta ja sekin oli liian matalalla kierrosluvulla, eli putki oli liian pitkä.
Sitten kun mennään eksoottisempiin sylinterilukuihin ja pakosarjoihin, muuttuu homma niin monimutkaiseksi, että ihan pelkällä intuitiolla ei enää pärjää. Teoriassa pakopuolta voisi olla mahdollista virittää imupuolen tapaan Helmholz-resonaattoriksi, mutta käytännössä tuo lienee aika vaikeaa. Noita pulsseja ja varsinkin niiden monikertoja funtsiessa kannattaa muistaa kaksi asiaa:
1) Heijastuneen pulssin energia on vain puolet alkuperäisestä pulssista.
2) Ylipainepulssi heijastuu takaisin alipaine
Kaikki ajotekniikkaan liittyvät kirjoitukseni ovat vain omia mielipiteitäni ja jokainen kokeilee niitä omalla vastuullaan. Se mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi muille.
https://www.facebook.com/EsaTirkkonenNo7

Turder

Tälle olikin oma aihe...

Kysyin eilen tätä pakoputken läppäasiaa Neil Spaldingilta, toimittaja, joka erikoistunut teknisiin asioihin, ja taitaa vuosittain tehdä Technology of MotoGP tms. kirjan, ja viimeisimpänä mm. onnistui scouttamaan, että Hondan MotoGP-moottorissa on 90asteen V-kulma, niin ja omistaa Sigma Performancen joka tekee luistokytkimiä jne. eli ihan pätevä heppu.

Neil vastasi (ehkä vähän epävarmasti), että auttaa keskialueen tehossa ja ehkä myös melumittauksessa. Ota sitten selvää missä totuus, ehkä se läppä on siellä monen syyn takia...

Onkos nelaricrossien putken möykky hiemaan samaan tarkoitukseen kuin nämä läpät ja tuosta mitä Nitrous jutteli avausviestissä?

Raaseri

22.02.13 - klo:10:57 #7 Viimeisin muokkaus: 22.02.13 - klo:11:48 käyttäjältä Raaseri
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 22.02.13 - klo:10:43
Riippuu putkiston ja moottorin tyypistä, mutta 4-1 putken ollessa kyseessä tuossa on oikeastaan kaksi koulukuntaa:
Ensimmäiset pyrkivät hyödyntämään viereisten sylinterien pakopulsseja putkiston toiminnan parantamiseen.
Toiset taas pyrkivät muotoilemaan kollektorin niin, että sillä saataisiin aikaiseksi ejektoriefekti, joka ajaa pakokaasut mahdollisimman tehokkaasti putkesta pois.
Käytännössä molemmilla tavoilla päästään about samaan lopputulokseen, joten oma näkemykseni on, että kunhan kollektori on riittävän avara ja jouheva toimii putki hyvin.

4-2-1 putkistossa sitten mitoitus menee niin, että eka pulssi tulee ekalta kollektorilta ja toka pulssi heijastuu toiselta kollektorilta. Tällöin siis primäärit mitoitetaan korkeamman kierrosluvun (esim. 10 000rpm) ja lsekundäärit pienemmän kierrosluvun (esim. 7000rpm.) vääntöhuipun mukaan. Jos taajuudet ja siten primäärien ja sekundäärien pituudet ovat toistensa monikertoja, on mahdollista vielä saada lisähyötyä aaltointerferenssistä, mutta toisaalta interferenssi voi myös tappaa aallon. 4-2-1 putkistolla on siis mahdollista saada vääntöhuiput kahdelle eri kierrosluvulle, jolloin vääntöalue laajenee. Tälläistä putkea rakenneltiin tohon FZ-1 koneeseen, mutta eka kollektori tuli ilmeisesti liian jouhevaksi, koska selkeä pulssi saatiin vain tokalta kollektorilta ja sekin oli liian matalalla kierrosluvulla, eli putki oli liian pitkä.
Sitten kun mennään eksoottisempiin sylinterilukuihin ja pakosarjoihin, muuttuu homma niin monimutkaiseksi, että ihan pelkällä intuitiolla ei enää pärjää. Teoriassa pakopuolta voisi olla mahdollista virittää imupuolen tapaan Helmholz-resonaattoriksi, mutta käytännössä tuo lienee aika vaikeaa. Noita pulsseja ja varsinkin niiden monikertoja funtsiessa kannattaa muistaa kaksi asiaa:
1) Heijastuneen pulssin energia on vain puolet alkuperäisestä pulssista.
2) Ylipainepulssi heijastuu takaisin alipaine

Mä ymmärrän yllä olevasta sen mitä sika satelliitista tai poliisi maalaisjärjestä.

Eräs suomalainen moottorivelho muistaakseni tarinoi myös että kun pakokaasun tilavuus jäähtyessään laskee paljon, tätä "imua" pakopulssien avulla pyritään pyritään pakosarjojen ja -putkiston avulla myös optimoimaan. Joten tuo pulssien tasaus ei olisi ihan ainoa asia tässäkään. Mitä enemmän palaneita kaasuja saadaan ulos palotilasta ja tuoretta tilalle, sitä enemmän saada tehoa ulos. Vain tuon viimeisen ymmärrän jotenkin.

Nitrous

Lainaus käyttäjältä: Raaseri - 22.02.13 - klo:10:57
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 22.02.13 - klo:10:43
Riippuu putkiston ja moottorin tyypistä, mutta 4-1 putken ollessa kyseessä tuossa on oikeastaan kaksi koulukuntaa:
Ensimmäiset pyrkivät hyödyntämään viereisten sylinterien pakopulsseja putkiston toiminnan parantamiseen.
Toiset taas pyrkivät muotoilemaan kollektorin niin, että sillä saataisiin aikaiseksi ejektoriefekti, joka ajaa pakokaasut mahdollisimman tehokkaasti putkesta pois.
Käytännössä molemmilla tavoilla päästään about samaan lopputulokseen, joten oma näkemykseni on, että kunhan kollektori on riittävän avara ja jouheva toimii putki hyvin.

4-2-1 putkistossa sitten mitoitus menee niin, että eka pulssi tulee ekalta kollektorilta ja toka pulssi heijastuu toiselta kollektorilta. Tällöin siis primäärit mitoitetaan korkeamman kierrosluvun (esim. 10 000rpm) ja lsekundäärit pienemmän kierrosluvun (esim. 7000rpm.) vääntöhuipun mukaan. Jos taajuudet ja siten primäärien ja sekundäärien pituudet ovat toistensa monikertoja, on mahdollista vielä saada lisähyötyä aaltointerferenssistä, mutta toisaalta interferenssi voi myös tappaa aallon. 4-2-1 putkistolla on siis mahdollista saada vääntöhuiput kahdelle eri kierrosluvulle, jolloin vääntöalue laajenee. Tälläistä putkea rakenneltiin tohon FZ-1 koneeseen, mutta eka kollektori tuli ilmeisesti liian jouhevaksi, koska selkeä pulssi saatiin vain tokalta kollektorilta ja sekin oli liian matalalla kierrosluvulla, eli putki oli liian pitkä.
Sitten kun mennään eksoottisempiin sylinterilukuihin ja pakosarjoihin, muuttuu homma niin monimutkaiseksi, että ihan pelkällä intuitiolla ei enää pärjää. Teoriassa pakopuolta voisi olla mahdollista virittää imupuolen tapaan Helmholz-resonaattoriksi, mutta käytännössä tuo lienee aika vaikeaa. Noita pulsseja ja varsinkin niiden monikertoja funtsiessa kannattaa muistaa kaksi asiaa:
1) Heijastuneen pulssin energia on vain puolet alkuperäisestä pulssista.
2) Ylipainepulssi heijastuu takaisin alipaine

Mä ymmärrän yllä olevasta sen mitä seika satelliitista tai poliisi maalaisjärjestä.

Eräs suomalainen moottorivelho muistaakseni tarinoi myös että kun pakokaasun tilavuus jäähtyessään laskee paljon, tätä "imua" pakopulssien avulla pyritään pyritään pakosarjojen ja -putkiston avulla myös optimoimaan. Joten tuo pulssien tasaus ei olisi ihan ainoa asia tässäkään. Mitä enemmän palaneita kaasuja saadaan ulos palotilasta ja tuoretta tilalle, sitä enemmän saada tehoa ulos. Vain tuon viimeisen ymmärrän jotenkin.

Tuo kuvaamasi on nimenomaan saman asia kuin tuo ejektorivaikutus. Ei tässä työn ohessa ehdi kaikkea kääntää täysin ymmärrettävään muotoon. Yksi vanha moottorivelho oli piirtänyt putkiston, jossa saatiin hyödynnettyä sekä pulssit, että ejektorivaikutus ja samaan syssyyn oli lyöty kollektori, jolla tilanteesta riippuen saatiin putki toimimaan 4-1 tai 4-2-1 mallisena. Oli aika eksoottisen näköinen laitos. :D

Jos virtausteoriaa haluaa pakoputkista etsiä niin kirjallisuudesta löytyy teoriaa kun etsii shocktube problem tai shocktube analysis termeillä. Mulla on jossain jemmassa matlab-koodin pätkäkin tuon laskemiseen 1D tapauksessa jos joku on kiinnostunut ihmettelemään asiaa enemmän. Tuo koodi syö sisäänsä lähtötietoina paineen, lämpötilan, tiheyden ja putken mitat ja sylkäisee ulos paine- lämpötila ja tiheysjakaumat putkessa ajan funktiona.
Kaikki ajotekniikkaan liittyvät kirjoitukseni ovat vain omia mielipiteitäni ja jokainen kokeilee niitä omalla vastuullaan. Se mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi muille.
https://www.facebook.com/EsaTirkkonenNo7

Nitrous

Lainaus käyttäjältä: Turder - 22.02.13 - klo:10:55

Onkos nelaricrossien putken möykky hiemaan samaan tarkoitukseen kuin nämä läpät ja tuosta mitä Nitrous jutteli avausviestissä?

Laita kuva tollasesta putkesta niin esitän valistuneen arvauksen. Ei oo oikein tuttuja noi nykyset rossipyörät.
Kaikki ajotekniikkaan liittyvät kirjoitukseni ovat vain omia mielipiteitäni ja jokainen kokeilee niitä omalla vastuullaan. Se mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi muille.
https://www.facebook.com/EsaTirkkonenNo7

SMR

http://shop.ktm.com/int_fi/powerparts/exhaust/4-stroke-offroad/factory-header-3.html

http://www.fmfracing.com/Products/MX/32

Käytännössä kaikissa 4t rosseissa taitaa tuo kammio olla.
1.5db metelin pudotusta ainakin tolla luvataan, monellakin valmistajalla.
Sladissa sisään - Paareilla ulos

Raaseri

22.02.13 - klo:11:52 #11 Viimeisin muokkaus: 22.02.13 - klo:11:57 käyttäjältä Raaseri
Vakiona kammiot on harvinaisia, esim mun Kottaraisessa vakiona on suora ränni. Akrassa sen sijaan tuo töttörö on. Ja hassua on sekin että Akralla se on melkein hiljaisempi kuin orkkiksella, vaikea sanoa johtuuko vaimentimesta vai tuosta cokistölkistä käyrässä.

sama oli edellisessä Hondassa, vakiona suora, FMF virissä liian ison saaliin niellyt boa.

Nitrous

Kyllähän noi nelaricrossin putket näyttää selvästi olevan muotoiltua niin, että saadaan joko vahvempi pakopulssi hyödynnettyä tai putki toimii laajemmalla kierrosalueella. Tohon Akran kokistölkkiin kun lisää venttiiilin putken ja tölkin välille, ollaankin saatu aikaise
Kaikki ajotekniikkaan liittyvät kirjoitukseni ovat vain omia mielipiteitäni ja jokainen kokeilee niitä omalla vastuullaan. Se mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi muille.
https://www.facebook.com/EsaTirkkonenNo7

Juha_K

Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 21.02.13 - klo:16:24
Tuollaisella läpällä on erinomaisen helppo vaikuttaa pakoputken ominaisvärähtelytaajuuteen ja näin tehontuottoon eri kierroksilla. Yleensähän pakosarja joudutaan mitoittamaan niin, että pakopulssin neljännesaalto heijastuu pakovenalle kun se on sulkeutumassa. Optimi olisi puolikas aalto, mutta se vaatisi tuplasti pidemmät primäärit, joten tilanpuutteen takia sellaisia ei juuri nähdä. Fykkösissä on käytetty putken taajuuden muuttamiseen myös erillistä värähtelykammiota. Mielenkiinnolla odotan milloin tollanen tuodaan pyörän putkistoon. Olisi kyllä helppo tehdä ja mitoitta itsekin, jos olisi titaaniaputkea hyllyssä ja osaava hitsari. Toinen mikä vaikuttaa vajaalla kuormalla aika paljon on pakoputkiston vastapaine. Läpällä pystytään siis a) muuttamaan kierroslukua, jolla putkisto toimii parhaiten ja b) pakoputkiston vastapainetta. Se kummalla on isompi vaikutus riippuu putkiston mitoituksesta ja läpän sijainnis
On kohtuullisen suuri ero MotoGP putkistolla ja tavan katupelin putkistolla. :)
K5 1000

Perus ECU flashaus onnistuu GSX-R K5-L1 1000 ja K6-L5 600/750

Nitrous

Lainaus käyttäjältä: Juha_K - 22.04.13 - klo:19:41
Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 21.02.13 - klo:16:24
Tuollaisella läpällä on erinomaisen helppo vaikuttaa pakoputken ominaisvärähtelytaajuuteen ja näin tehontuottoon eri kierroksilla. Yleensähän pakosarja joudutaan mitoittamaan niin, että pakopulssin neljännesaalto heijastuu pakovenalle kun se on sulkeutumassa. Optimi olisi puolikas aalto, mutta se vaatisi tuplasti pidemmät primäärit, joten tilanpuutteen takia sellaisia ei juuri nähdä. Fykkösissä on käytetty putken taajuuden muuttamiseen myös erillistä värähtelykammiota. Mielenkiinnolla odotan milloin tollanen tuodaan pyörän putkistoon. Olisi kyllä helppo tehdä ja mitoitta itsekin, jos olisi titaaniaputkea hyllyssä ja osaava hitsari. Toinen mikä vaikuttaa vajaalla kuormalla aika paljon on pakoputkiston vastapaine. Läpällä pystytään siis a) muuttamaan kierroslukua, jolla putkisto toimii parhaiten ja b) pakoputkiston vastapainetta. Se kummalla on isompi vaikutus riippuu putkiston mitoituksesta ja läpän sijainnis
On kohtuullisen suuri ero MotoGP putkistolla ja tavan katupelin putkistolla. :)
[img]http://i1099.photobucket.com/albums/g390/Juha750/Racing/Untitled_zps0ed6a137.jpg

Oisko toiselta puolelta kuvaa? Kiinnostaisi nähdä onko tuo symmetrinen ja onko tuolla välissä joku yhdysputki. Äkkiarvaamalta sanoisin, että tuo ei ole moottorista, jossa on tasainen sytytysväli, mutta saatan olla väärässäkin. Paremman arvauksen osaa antaa jos näkee loputkin tuosta putkesta.
Kaikki ajotekniikkaan liittyvät kirjoitukseni ovat vain omia mielipiteitäni ja jokainen kokeilee niitä omalla vastuullaan. Se mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi muille.
https://www.facebook.com/EsaTirkkonenNo7

Powered by EzPortal