Uudet viestit

MP-Ratatori

Gsxr k7-8 kuitukatteet ja tappisarja

Päiväys: 03/09/2020
Kommentit (0)
GSX-R 600/750 08-10 osia

Päiväys: 30/08/2020
Kommentit (0)
Renkaanvaihtokone ja tasapainoituslaite


Hinta: 180.00 EUR
Päiväys: 25/08/2020
Kommentit (0)
M: Käytetyt Dunlop KR108 MS2 ja KR106 MS4


Hinta: 90.00 EUR
Päiväys: 07/08/2020
Kommentit (0)
M:Peukalojarru

Hinta: 220.00 EUR
Päiväys: 23/07/2020
Kommentit (0)
Sadekelin renkaat

Päiväys: 01/07/2020
Kommentit (0)
O: K5-K6 GSX-R tonnarin slipari / Yoshin pelkkä pönttö


Päiväys: 01/07/2020
Kommentit (0)


Kirjoittaja Aihe: Jarrutuksesta  (Luettu 106115 kertaa)

0 Ratailijaa ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Nitrous

  • *****
  • Kiitokset
  • -Annetut: 27
  • -Saadut: 73
  • Liittynyt: Helmi 2012
  • Viestejä: 3297
  • Ikä: 35
  • Paikkakunta: Helsinki
  • Sukupuoli: Mies
  • Paikalla:tänään kello 19:00
  • Kawasaki ZX-10R -14
    • Superbike #7
    • Esa #7
  • Saadut tykkäykset:
  • Annetut tykkäykset: 678
Vs: Jarrutuksesta
« Vastaus #210 : 19.10.12 - klo:17:27 »
liian repäisevällä aloituksella paino siirtyy liian nopeasti eteen ja takanen kevenee liikaa, jolloin se myös tod. näk. nousee liikaa maasta irti ja kahvaa joutuu hölläämään, että saa perän takaisin haltuun.
Mä veikkaisin ett ei toi repäsevä alotus oo läheskään aino tai edes merkittävin tekijä koko paketissa. Koska se tarkottais sitä että kukaan ei pysty "repäsevällä" alotuksella alottaan jarrua.
Esim mitä oon noita omia tän vuoden jarrudatoja tutkaillut, niin mun oma "ennätys" alastaron pääsuoralla on 0,3 sekunttia täyskaasulta täysjarrulle, ja hetkellinen hidastuvuusmaksimi 1.3G. Ja se oli aika nappi jarru.
Ja esim noi muutama A-kuski/A-vauhtiset datat mitä oon tutkaillut, niin kaikille ominaista on se että täyskaasulta täysjarrulle on hyvin repäisevä. Ei siin odotella yhtään mitään hienoja painon transitioita eteen.

Tässä kohtaa varmaan pitäisi erotella, että mikä on nopea ja mikä repäisevä jarrun aloitus. Jos tavan harrastelija yrittää siirtyä kaasulta ja jarrulle yhtä nopeasti kuin A-kuski, on tuloksena repäisy. Eron löytämiseksi pitäisi pienen insinöörin päästä pelkän suoritusajan lisäksi tutkimaan jarrupainekäppyrästä ainakin ensimmäistä ja ehkä myös toista derivaattaa, että näkisi missä se ero syntyy suoritusajan lisäksi. Nopea ja pehmeä on se avain tässä hommassa, nopea ja repäisevä taasen huono juttu.
Kaikki ajotekniikkaan liittyvät kirjoitukseni ovat vain omia mielipiteitäni ja jokainen kokeilee niitä omalla vastuullaan. Se mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi muille.
https://www.facebook.com/EsaTirkkonenNo7

Poissa Nitrous

  • *****
  • Kiitokset
  • -Annetut: 27
  • -Saadut: 73
  • Liittynyt: Helmi 2012
  • Viestejä: 3297
  • Ikä: 35
  • Paikkakunta: Helsinki
  • Sukupuoli: Mies
  • Paikalla:tänään kello 19:00
  • Kawasaki ZX-10R -14
    • Superbike #7
    • Esa #7
  • Saadut tykkäykset:
  • Annetut tykkäykset: 678
Vs: Jarrutuksesta
« Vastaus #211 : 19.10.12 - klo:17:33 »
siinä on setti qstartzista, muutama kiekka ilman liikennettä. eikös noissa esimerkkikäppyröissä jarrutus ala molemmilla yhtä nopeasti, pro vaan jarruttaa tehokkaammin. sössö taas  löysää paljon ennen mutkaa ja cruisaa sisään(kotipihajarrutus). Itsekin harrastan samaa gomorran kioskin mutkassa, ensin laahausta kallellaan, pyörää pystympään ja pikajarrru siinä, lopuksi taas laahausta....

Myönnetään että jarrun alussa varmasti muutaman kympin säästää, mutta jos on A:n kärkeen 10s matkaa, niin ehkä jossain muualla kuluu sitä aikaa enemmän. Jarrun alussa kuitenkin mennään kovaa ja matka taittuu ihan hyvin, mutta jarrun lopussa mennään hitaasti ja jos siellä kämmää niin sitä aikaa kuluu enemmän.

Viime kautisiin käppyröihin (ennen kuin puhelin hajos ja vei käppyrät) verrattuna isoimmat erot oli suoranopeuksissa, jotka selitty neljällä tekijällä
1) Karvan viime kautista parempi avaaminen mutkasta.
2) Ajolinja paremmin avaukseen sopiva
3) Pikkasen enemmän voimaa koneessa
4) Myöhäisempi ja kovempi jarru.

Näillä eväillä tippui kolme sekuntia Alastarosta viime kesänä 1:27->1:24 alkusiin. ~Sekunnin - puolitoista laittaisin jarrutusten parantamiseen.
Kaikki ajotekniikkaan liittyvät kirjoitukseni ovat vain omia mielipiteitäni ja jokainen kokeilee niitä omalla vastuullaan. Se mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi muille.
https://www.facebook.com/EsaTirkkonenNo7

Poissa murmela

  • *****
  • Kiitokset
  • -Annetut: 28
  • -Saadut: 162
  • Liittynyt: Helmi 2012
  • Viestejä: 5166
  • Paikalla:tänään kello 20:27
  • Saadut tykkäykset:
  • Annetut tykkäykset: 69
Vs: Jarrutuksesta
« Vastaus #212 : 19.10.12 - klo:20:20 »
eikös noissa esimerkkikäppyröissä jarrutus ala molemmilla yhtä nopeasti, pro vaan jarruttaa tehokkaammin. sössö taas  löysää paljon ennen mutkaa ja cruisaa sisään(kotipihajarrutus).

Jos tarkotat noit mun edellisen viestin esimerkkiskäpyröit, niin niissä ei ala jarrutus yhtä nopeasti, ei sinne päinkään. Samassa kohtaa kylläkin. Johtuen juurikin jo aikaisemmin mainitusta alotustehon puutteesta jota joutuu korvaamaan liian aikaisella jarrumerkillä.
Eikä sössö löysää ennen mutkaa, vaan jarruttaa baut yhtä pitkään, ja keventää baut yhtä lineaarisesti kuin prookin. Ainoa ero tolla jarrun loppuosuudella on ett proon jarruteho on keskimäärin 10% enemmän koko ajan.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

Poissa jiknnn

  • ***
  • Kiitokset
  • -Annetut: 2
  • -Saadut: 8
  • Liittynyt: Touko 2012
  • Viestejä: 152
  • Paikkakunta: oulu
  • Sukupuoli: Mies
  • Paikalla:04.06.19 - klo:18:28
  • Saadut tykkäykset:
  • Annetut tykkäykset: 1
Vs: Jarrutuksesta
« Vastaus #213 : 19.10.12 - klo:21:44 »
eikös noissa esimerkkikäppyröissä jarrutus ala molemmilla yhtä nopeasti, pro vaan jarruttaa tehokkaammin. sössö taas  löysää paljon ennen mutkaa ja cruisaa sisään(kotipihajarrutus).

Jos tarkotat noit mun edellisen viestin esimerkkiskäpyröit, niin niissä ei ala jarrutus yhtä nopeasti, ei sinne päinkään. Samassa kohtaa kylläkin. Johtuen juurikin jo aikaisemmin mainitusta alotustehon puutteesta jota joutuu korvaamaan liian aikaisella jarrumerkillä.
Eikä sössö löysää ennen mutkaa, vaan jarruttaa baut yhtä pitkään, ja keventää baut yhtä lineaarisesti kuin prookin. Ainoa ero tolla jarrun loppuosuudella on ett proon jarruteho on keskimäärin 10% enemmän koko ajan.

jos tuohon sais nopeuskäppyrän, niin vois hahmottaa vähän paremmin mitä tossa tapahtuu.  ja mikä horisontaaliakseli on aika vai matka?
siis sössöllä hidastuvuus vakioituu samaan aikaan kuin prolla  käy maksimihidastuvuus. sössö vaan säätää vähän enemmän ja maksimi tulee myöhempään. ainut selvä ero on että pro jarruttaa kovemmin.
Käytännössä pron on tultava reilusti kovempaa että käppyrät saa noin. pro varmaan jättää myös jonkin verran enemmän vauhtia mutkaan, joka ei selviä kuvasta.
Sössö voi myös tulla lopun rullaamalla pelkällä moottorijarrulla kun pro jarruttaa  kovemmassa vauhdissa...

Poissa Jääkone

  • *
  • Kiitokset
  • -Annetut: 4
  • -Saadut: 0
  • Liittynyt: Kesä 2012
  • Viestejä: 32
  • Paikkakunta: Espoo
  • Sukupuoli: Mies
  • Paikalla:25.08.20 - klo:19:44
  • Yamaha R1, -01
  • Saadut tykkäykset:
  • Annetut tykkäykset: 3
Vs: Jarrutuksesta
« Vastaus #214 : 19.10.12 - klo:22:15 »
Monasti lukenu nuita murmelan juttuja ja motkotusta eri kuskeille jarrun alotuksesta ja sen tarpeeksi suuresta voimasta. Mietityttäny mikähän se riittävän suuri voima ja nopeus on. No varmasti aivan eri tasolla ku itellä joka tapauksesa. Jospa ens kesälle sais lisää ajatusta ajamiseen ja nopeutta lisää - sitä kyllä kaivattas.

Jos sulla on 10Hz RaceChrono dataa, niin exporttaa data .vbo:na ja käytä performance tai circuit toolsia, kaikki ilmaisohjelmia.

Täys kaasulta täysjarrulle; puol sekunttii tai alle ja alku teho jotain >90%; on erittäin bueno (>90% on hitaissa vauhdeissa jotain 0.9-1.0G ja nopeissa vauhdeissa 1.3-1.4G)
Harrastelijalla tyypillisesti; sekuntti pari, koska:
Ensiks harrastelija siirtyy kaasulta jarrulle, ja ensipuristus (0-1 sek) on teholtaan jotai 50% luokkaa, ja sen jälkeen puristus lisääntyy viel hitaasti, ja maksimi jarru saavutetaan tyypillisesti jossain 1,5 sekunnin jälkeen, ja se on teholtaan 75-85%.

Ja tos viel rautalankamalli hyvin tyypillisestä pro vs perus sössö harrastaja (=nopeen tai keskiryhmän kuski)
Proon kiihtyvyyskäppyrä punanen, sössön sininen.


Moro,

Riittääkö sulla into vertailla chrono dataa Wehnä vs. Jääkone? (vaikka koko kierroksen osalta tuolla chrono ketjussa?)

Mul ois heittää vertailuun Alastarolta Wehnän testisetillä ajama 1.26.9 ja itse ajettu 1.25.5 tuolla meikän louskulla.

Datasta pääsee kiinni pelkkiin jarrutuksiinkin jollain tarkkuudella, vaikka Wehnän ajaman lenkin datassa on vähän enemmän virhettä kun allekirjoittanut heitti tyhmyyksissään "GPS mokkulan" ankanpyrstöön pelkän hanskan sisälle tungettuna heilumaan wehnän testin ajaksi --> näyttää etenkin jarruissa hetkellisesti tajuttoman suuria hidastuvuuksia kovimmissa jarruissa. (oman kiekan data vähän parempaa kun gps teipattu kiinni ankanpyrstöön)

Ite oon kyllä noita datoja vertaillu performancetoolsissa, mutta ronski ulkopuolinen palaute kelpaa aina, itsetunto kyllä kestää sen.   ::)


Poissa murmela

  • *****
  • Kiitokset
  • -Annetut: 28
  • -Saadut: 162
  • Liittynyt: Helmi 2012
  • Viestejä: 5166
  • Paikalla:tänään kello 20:27
  • Saadut tykkäykset:
  • Annetut tykkäykset: 69
Vs: Jarrutuksesta
« Vastaus #215 : 20.10.12 - klo:02:10 »
jos tuohon sais nopeuskäppyrän, niin vois hahmottaa vähän paremmin mitä tossa tapahtuu.  ja mikä horisontaaliakseli on aika vai matka?
siis sössöllä hidastuvuus vakioituu samaan aikaan kuin prolla  käy maksimihidastuvuus. sössö vaan säätää vähän enemmän ja maksimi tulee myöhempään. ainut selvä ero on että pro jarruttaa kovemmin.
Käytännössä pron on tultava reilusti kovempaa että käppyrät saa noin. pro varmaan jättää myös jonkin verran enemmän vauhtia mutkaan, joka ei selviä kuvasta.
Sössö voi myös tulla lopun rullaamalla pelkällä moottorijarrulla kun pro jarruttaa  kovemmassa vauhdissa...

Sen esimerkin on tarkotus olla vain esimerkki tyypillisestä harrastelijan jarrusta vs proo. Mutta kyllä joo, proolla vauhtia enemmän ennen jarrua, jarrussa vauhtiero pienenee, ja apeksissa molemmilla kilsan tarkkuudellla sama vauhti.
Ton kyseisen jarrun valitsin esimerkiks vaan sen takia, koska siinä jarrun alotus ja jarrun lopetus on molemmilla samoissa kohdissa, jolloin tuo sössölle tyypillinen jarrun alotus tulee helpoiten esille.
Se käppyrä on circuit toolsista ja graafin x-axeli on "Position index", eli mitä kumpainenkin kuski tekee samalla kohtaa rataa.
Jos x ois aikaperusteinen, nii proo ois 3.0 sekkaa eellä jarrumerkin kohdalla, ts käppyrät ei ois päällekkäin.
Tai jos x ois matkaperusteinen niin käppyrät ois 10 metriä eri kohdissa, koska ajolinjat on eri pituiset.

Circuit toolsia kannattaa käyttää sillon kun vertailee eri kierrosten tai eri kuskien välisiä eroja nimenomaan ton pos indexin takia. CT:ssä on myös kätevä Delta-T käppyrä joka näyttää kierrosten/kuskien väilisen aikaeron muutoksen.

Performance toolssia kannattaa käyttää sillon kun haluaa yhden kierroksen eri datojen käppyrät samaan yhteen graafiin. Sitä mahollisuutta taasen tuossa CT:ssä ei ole.
Ts PT parempi sillon kun tutkii vain yhtä kierrosta.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

Poissa murmela

  • *****
  • Kiitokset
  • -Annetut: 28
  • -Saadut: 162
  • Liittynyt: Helmi 2012
  • Viestejä: 5166
  • Paikalla:tänään kello 20:27
  • Saadut tykkäykset:
  • Annetut tykkäykset: 69
Vs: Jarrutuksesta
« Vastaus #216 : 20.10.12 - klo:02:24 »
Moro,

Riittääkö sulla into vertailla chrono dataa Wehnä vs. Jääkone? (vaikka koko kierroksen osalta tuolla chrono ketjussa?)

Mul ois heittää vertailuun Alastarolta Wehnän testisetillä ajama 1.26.9 ja itse ajettu 1.25.5 tuolla meikän louskulla.

Datasta pääsee kiinni pelkkiin jarrutuksiinkin jollain tarkkuudella, vaikka Wehnän ajaman lenkin datassa on vähän enemmän virhettä kun allekirjoittanut heitti tyhmyyksissään "GPS mokkulan" ankanpyrstöön pelkän hanskan sisälle tungettuna heilumaan wehnän testin ajaksi --> näyttää etenkin jarruissa hetkellisesti tajuttoman suuria hidastuvuuksia kovimmissa jarruissa. (oman kiekan data vähän parempaa kun gps teipattu kiinni ankanpyrstöön)

Ite oon kyllä noita datoja vertaillu performancetoolsissa, mutta ronski ulkopuolinen palaute kelpaa aina, itsetunto kyllä kestää sen.   ::)

Pistä .vbo vaikka YV:llä. Käytän verrokkidatana jotain muuta vastaavaa jossa data paremmassa kuosissa.

CT:n saat tuolta (paketin koko muistaakseni joku >300 Megaa):
http://www.velocitybox.co.uk/index.php/en/support/40-software.html
Suora linkki pakettiin:
http://www.racelogic.co.uk/_downloads/vbox/Updates_Unprotected/CircuitTools1.2.9_1_full.zip
Jarrut paskana, paha hidastaa.

Poissa Fasu

  • ****
  • Kiitokset
  • -Annetut: 17
  • -Saadut: 1
  • Liittynyt: Tammi 2012
  • Viestejä: 384
  • Sukupuoli: Mies
  • Paikalla:12.08.20 - klo:15:03
  • R6
  • Saadut tykkäykset:
  • Annetut tykkäykset: 930
Vs: Jarrutuksesta
« Vastaus #217 : 20.10.12 - klo:08:24 »
Ketjun alussa oli juttua takajarrun käytöstä ja kirjoitin siitä jo viime talvena.Palaute oli"kannustavaa". En huomannut mainita siloin,että juttu liittyy aikaan,kun pyörä oli keksitty ja ajettiin 2-t koneilla joissa ei alavääntöä ollenkaan ja moottorijarru luokkaa luistokytkin. Käytän takajarrua tarvittaessa edelleenkin,jos koneessa ei ole vääntöä ja perän sitomiseen,jos mopo meinaa olla levoton jarrun alussa.Viime kauden ajoin rauhallisesti käyttäytyvällä jammulla,jolla takajarrun hiplaamiseen ei ollut tarvetta pyörän painon ja painopisteen vuoksi.Lisäksi se harasi vastaan mottorilla ihan riittävästi.Kone myös veti hyvin,että mitään kikkailua ei tarvinnut tehdä. Voip olla,että hommaan vastaavan ajokin tulevalle kaudelle vastustuksesta huolimatta.Käyn nykyään radalla vilvoittelemassa ilman suurempia tavoitteita,jos ei tule sotkeennuttua classic-luokkaan jatkossa.
VV

Poissa murmela

  • *****
  • Kiitokset
  • -Annetut: 28
  • -Saadut: 162
  • Liittynyt: Helmi 2012
  • Viestejä: 5166
  • Paikalla:tänään kello 20:27
  • Saadut tykkäykset:
  • Annetut tykkäykset: 69
Vs: Jarrutuksesta
« Vastaus #218 : 20.10.12 - klo:23:26 »
Riittääkö sulla into vertailla chrono dataa...

Kokeilimpa tommosta lähestymistapaa asiaan, eli pistin tohon verrokiks tommoset überjarrutukset, eli joissa jarrukahva on saman tien pohjassa ja kevennys täysin lineaarinen, maksimit sen verran ku mitä ne suunnilleen vois noissa alotusnopeuksissa olla. Nopeuskäppyrää ei oo kuvassa jottei se turhaan sotke.

Siitä suurin piirtein laskeskellen:
Ton kierroksen jarrumaksimit oli keskimäärin 30% vajaita teholtaan.
Surkein on kakkosen jarru; 40% vajaa, paras lemminkäisen jarru;15% vajaa.
Tyypillistä on myös se ett nopeiden suorin jälkeiset jarrut on eniten sinneppäin ku mitä jarrujen pitäis olla, ja muut on sit mitä on.
Ja tyypillistä myös se ett ensin puristat jarruu nopeesti, ja sit vaihtelevalla menestyksellä vähän lisää, niinku "kaikki" muutkin sössikset.
Sit taas kun on muutakin ohjelmaa, esim joku mutka ilmestyy ihan yllättäen rataan, niin jarrut menee iha täysin sössimiseks.
5/10 jarrussa arpajaiset; päästät ensin kaasun, rullaat, ja sit vasta jarruu.
3s jarrussa on datahäirä tai sit meinas mennä apeksista ohi.
8/10 jarrussa näyttäis siltä ett lopussa rullaat moottorijarrulla apeksiin.
Kevennyksen lineaarisuus, se vähä mitä sitä on, suht ok melkein kaikissa jarruissa.
Jarrurytmi vaihtelee ihan satunnaisesti jarrusta toiseen, rutiini iha hakusalla.

Lopputuomiona; karvan verran parempi jarruttaja kuin keskiverto-sössis.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

Poissa Jääkone

  • *
  • Kiitokset
  • -Annetut: 4
  • -Saadut: 0
  • Liittynyt: Kesä 2012
  • Viestejä: 32
  • Paikkakunta: Espoo
  • Sukupuoli: Mies
  • Paikalla:25.08.20 - klo:19:44
  • Yamaha R1, -01
  • Saadut tykkäykset:
  • Annetut tykkäykset: 3
Vs: Jarrutuksesta
« Vastaus #219 : 21.10.12 - klo:13:26 »
Riittääkö sulla into vertailla chrono dataa...

Kokeilimpa tommosta lähestymistapaa asiaan, eli pistin tohon verrokiks tommoset überjarrutukset, eli joissa jarrukahva on saman tien pohjassa ja kevennys täysin lineaarinen, maksimit sen verran ku mitä ne suunnilleen vois noissa alotusnopeuksissa olla. Nopeuskäppyrää ei oo kuvassa jottei se turhaan sotke.

Siitä suurin piirtein laskeskellen:
Ton kierroksen jarrumaksimit oli keskimäärin 30% vajaita teholtaan.
Surkein on kakkosen jarru; 40% vajaa, paras lemminkäisen jarru;15% vajaa.
Tyypillistä on myös se ett nopeiden suorin jälkeiset jarrut on eniten sinneppäin ku mitä jarrujen pitäis olla, ja muut on sit mitä on.
Ja tyypillistä myös se ett ensin puristat jarruu nopeesti, ja sit vaihtelevalla menestyksellä vähän lisää, niinku "kaikki" muutkin sössikset.
Sit taas kun on muutakin ohjelmaa, esim joku mutka ilmestyy ihan yllättäen rataan, niin jarrut menee iha täysin sössimiseks.
5/10 jarrussa arpajaiset; päästät ensin kaasun, rullaat, ja sit vasta jarruu.
3s jarrussa on datahäirä tai sit meinas mennä apeksista ohi.
8/10 jarrussa näyttäis siltä ett lopussa rullaat moottorijarrulla apeksiin.
Kevennyksen lineaarisuus, se vähä mitä sitä on, suht ok melkein kaikissa jarruissa.
Jarrurytmi vaihtelee ihan satunnaisesti jarrusta toiseen, rutiini iha hakusalla.

Lopputuomiona; karvan verran parempi jarruttaja kuin keskiverto-sössis.

Kiitti paljon analyysistä ja vaivannäöstä.  shakehands_1
Ton teoreettisen ideaalijarrutuksen lisäksi olis erittäin mielenkiintoista jos jarruvertailu olis tehty Wehnän samalla mopolla ajamaan dataan verrattuna (etenkin kun W mun muistaakseni käyttää myös takajarrua, ainakin kovimmissa jarruissa ja ite jarruttelen pelkällä etujarrulla). 

Oliko se Wehnän tolla pyörällä ajaman 1.26.9 kierroksen data sen verran heikkolaatuista/säröistä, ettei sitä pystynyt käyttämään suoraan referenssinä mun jarrutustapaan vertailussa?

Allekirjoitan noi sun datan tulkinnat valtaosin ja juurikin samantyyppisiä asioita olen itsekkin löytänyt datan selailun avulla ja tietenkin yrittänyt lähteä aktiivisesti korjaamaan niitä. Samoin jarruarpajaiset on todellakin käynnissä ja siltä se tuntuu todellakin ajaessa, eli sen tiedostaa ilman dataakin.  :) Syystä olen osittain eri mieltä.

Kovissa jarruissa ite väitän tai ainakin uskottelen itelleni  beer_2 olevani suht hyvä, kun vertailujoukkona toimii muut nopean ryhmän jantterit. Noi hitaampien paikkojen jarrutukset on taas itelleni kaikkein ongelmallisimpia. Syynä voi joiltain osin olla kuskin jarrurutiinin puute, mutta suuremman osan huonosta jarrurutiinista pistän paskojen, pehmeiden ja tunnottomien vanhan r1 jarrujen piikkiin.
Esim. tolla data-analyysissä käytetyllä Alastaron 1.25.5 kierroksella voin rehellisesti kertoa, että jarrupaikkojen löytäminen/arpominen oli ajaessa helvetillinen ongelma, kun kahva painuu melkein pohjaan ja eri mutkiin mennessä ei ole yhtään tarvittavaa tasaista tuntumaan tehokkaan ja oikeaan aikaan alkavan tasaisen jarrutuksen tuottamiseksi. (ja kovimmissa jarruissa luottaa siihen, että kun "lyö jarrukahvan pohjaan ja pitää sen siellä" niin kyllä ne jarrut sieltä löytyy ja se mopo stoppaa ennen hiekkaa.  ;D )

2. mutkan räpellyksen allekirjoitan 100%. Olen itsekkin tiedostanut sen hel***in löysäksi omalta taholtani. Mulla on 1. mutkan jäljiltä ajoon jäänyt sellainen tapa, että jään kakkosmutkaa varten "roikkumaan/venailemaan" sisäkaarteen puolelle. Mun kroppa ei vaan taivu mopon päällä kunnolla siihen, että sais sujuvasti heitettyä jarrutuksen aikana 3-->2 alaspäin muiden jarrupaikkojen tapaan ja sitä kautta sais moottorijarrun mukaan (taidan tossa kohtaa eka heittää pykälän alemmas, sit moottorijarrun ollessa päällä vasta hetken rullailun jälkeen lyön jarrua, pitäis tarkistaa performancetoolsilla missä on nopeuskäppyrä samassa). Täytyy ens kaudella alkaa hinkkaamaan tota vähän eri tyylillä eli käytännössä kivuta 1-2 mutkien välissä vähän enemmän pyörän päälle ni pääsee kunnolla tinttaamaan jarrulle ja samalla kroppa on sellaisessa asennossa, että saa pienempää heitettyä silmään jarrutuksen aikana, ilman helvetillistä äheltämistä.


Itellä meni tossa hermo viime kesänä lopullisesti ton nykyisen louskun jarruihin, joita seuraavaksi kaudeksi yritän parantaa uudella brembon pääsyltyllä. On kiva päästä ens kesänä kokeilemaan (ja vertailemaan datasta) miten paljon toi uus pääsyltty vaikuttaa turvallisuuteen, ajomukavuuteen, nopeuteen, jarruvoimaan sekä jarrurutiiniin ja saanko ton avulla jarrut sellaisiksi mitä ratapyörässä pitäisi suurinpiirtein olla.


Poissa murmela

  • *****
  • Kiitokset
  • -Annetut: 28
  • -Saadut: 162
  • Liittynyt: Helmi 2012
  • Viestejä: 5166
  • Paikalla:tänään kello 20:27
  • Saadut tykkäykset:
  • Annetut tykkäykset: 69
Vs: Jarrutuksesta
« Vastaus #220 : 21.10.12 - klo:15:51 »
Kiitti paljon analyysistä ja vaivannäöstä.  shakehands_1
Ton teoreettisen ideaalijarrutuksen lisäksi olis erittäin mielenkiintoista jos jarruvertailu olis tehty Wehnän samalla mopolla ajamaan dataan verrattuna (etenkin kun W mun muistaakseni käyttää myös takajarrua, ainakin kovimmissa jarruissa ja ite jarruttelen pelkällä etujarrulla).  

Oliko se Wehnän tolla pyörällä ajaman 1.26.9 kierroksen data sen verran heikkolaatuista/säröistä, ettei sitä pystynyt käyttämään suoraan referenssinä mun jarrutustapaan vertailussa?

Joo se data oli vähän turhan heikkolaatusta, siit ei oikein tienny mikä oli dataa ja mikä häirää.
Mut jos käyttää toista parempilaatusta dataa, tosin eri rykkösellä ajettuna, niin siihen verrattuna erot on pääosin ne ihan perinteiset.
Eli täyskaasulta täysjarrulle kestää liian kauan kun on se kaksvaiheinen jarrukahvan puristus, ja senkin kesto on vaihteleva.
Ja jarrurytmi/lineaarisuus/samankaltaisuus/rytiini eri mutkissa on ihan eri planeetalta.
Positiivista on se että jarrumaksimit liikkuu samalla tontilla, ja radan loppuosalla (kikka-kahvila) jarrumaksimit jopa huomattavasti suurempia jonka ansiosta olet kokonaisajassa yhtä nopea ko pätkällä.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

Poissa Jääkone

  • *
  • Kiitokset
  • -Annetut: 4
  • -Saadut: 0
  • Liittynyt: Kesä 2012
  • Viestejä: 32
  • Paikkakunta: Espoo
  • Sukupuoli: Mies
  • Paikalla:25.08.20 - klo:19:44
  • Yamaha R1, -01
  • Saadut tykkäykset:
  • Annetut tykkäykset: 3
Vs: Jarrutuksesta
« Vastaus #221 : 21.10.12 - klo:17:20 »
Joo se data oli vähän turhan heikkolaatusta, siit ei oikein tienny mikä oli dataa ja mikä häirää.
Mut jos käyttää toista parempilaatusta dataa, tosin eri rykkösellä ajettuna, niin siihen verrattuna erot on pääosin ne ihan perinteiset.
Eli täyskaasulta täysjarrulle kestää liian kauan kun on se kaksvaiheinen jarrukahvan puristus, ja senkin kesto on vaihteleva.
Ja jarrurytmi/lineaarisuus/samankaltaisuus/rytiini eri mutkissa on ihan eri planeetalta.
Positiivista on se että jarrumaksimit liikkuu samalla tontilla, ja radan loppuosalla (kikka-kahvila) jarrumaksimit jopa huomattavasti suurempia jonka ansiosta olet kokonaisajassa yhtä nopea ko pätkällä.


Joo ei se mitään. Hyvä et sulla on enemmänkin dataa olemassa mitä käyttää vertailuissa. Tää on muutenkin mun mielestä erittäin hyvä tapa bongata virheitä ja selkeitä parannuskohteita omasta ajosta, kun pääsee vertaamaan omaa ajoa kunnon kädellisten "pelimiesten" ajoon. Jäljellä onkin sit enää pelimiesten apinointi käytännössä siinä määrin mitä omat kyvyt antaa myöden.   airrev_1

Muutenkin tää datan analysointi on tosi hyödyllistä, varsinkin kun joku toinen katsoo kylmästi datassa mikä hommassa mättää, kiitos siis vielä toistamiseen.
 
Ite tulee käytettyä normaalisti ratapäivien välillä omaa kierrosdataa osana ajamisen opiskelua. Sitä kautta on vaan paljon helpompi hakea vahvistusta niille radalla ajaessa syntyville mielikuville oman ajon puutteista sekä etsiä sellaisia virheitä ajosta, joihin ei välttämättä ajaessa kiinnitä niin paljon huomiota.

Pitää ens vuonna testata eri gps mokkulan sijoitusta jos toi huono datan laatu sattuis olemaan vaan huonohkoista kentistä kiinni. Vois päästä tarkemmin käsiksi kiihtyvyysmuutoksiin ja sitä kautta noihin jarrutuksiinkin.

Poissa murmela

  • *****
  • Kiitokset
  • -Annetut: 28
  • -Saadut: 162
  • Liittynyt: Helmi 2012
  • Viestejä: 5166
  • Paikalla:tänään kello 20:27
  • Saadut tykkäykset:
  • Annetut tykkäykset: 69
Vs: Jarrutuksesta
« Vastaus #222 : 21.10.12 - klo:17:56 »
Muutenkin tää datan analysointi on tosi hyödyllistä, varsinkin kun joku toinen katsoo kylmästi datassa mikä hommassa mättää, kiitos siis vielä toistamiseen.
 
Ite tulee käytettyä normaalisti ratapäivien välillä omaa kierrosdataa osana ajamisen opiskelua. Sitä kautta on vaan paljon helpompi hakea vahvistusta niille radalla ajaessa syntyville mielikuville oman ajon puutteista sekä etsiä sellaisia virheitä ajosta, joihin ei välttämättä ajaessa kiinnitä niin paljon huomiota.

Ton datan käytön parhaita puolia on se ett sen myötä pystyy keskittymään siihen ajamiseen ja varsinkin tulevaan tekemiseen, eikä niinkään siihen ett yrittää kokoajan perstuntumalla miettii siin ajon aikana mitä missäkin teki. Eikä tarvi epätoivosesti yrittää varikolla muistella edes jotain edellisestä setistä; ja nekin hatarat muistikuvat on perstuntuman vääristämät.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

Poissa murmela

  • *****
  • Kiitokset
  • -Annetut: 28
  • -Saadut: 162
  • Liittynyt: Helmi 2012
  • Viestejä: 5166
  • Paikalla:tänään kello 20:27
  • Saadut tykkäykset:
  • Annetut tykkäykset: 69
Vs: Jarrutuksesta
« Vastaus #223 : 09.01.13 - klo:21:18 »
Tuolipa tuolaineen mieleen, jotta kun hyvin monella esim nopean ryhmän harrastelijalla se jarrutuksen alottaminen on liian hidas ja pehmeä ja tehoton, niin oiskohan takajarru jarrun alussa yks ratkasu ongelmaan?
Äkkiseltään funtsien varsinkin jarrutuksen ihan alussa siitä on hyötyä, koska se teho mikä etujarrutuksesta puuttuu, on helppo(?) korvata takajarrulla. Ja toisaalta, kaikki se jarruteho mitä keulalla jää käyttämättä on käytettävissä takajarrulla.

Silleenhän ne isotkin pojat käyttää sitä takajarrua, tosin niillä vissiin pääsyynä on se ett sillä saa perän alussa matalemmalle ja painonsiirtymän sen avulla pehmeämmäksi?
Jarrut paskana, paha hidastaa.

Poissa Pete_L

  • **
  • Kiitokset
  • -Annetut: 3
  • -Saadut: 3
  • Liittynyt: Elo 2012
  • Viestejä: 67
  • Ikä: 49
  • Paikkakunta: Oulu
  • Sukupuoli: Mies
  • Paikalla:30.03.17 - klo:14:20
  • KTM 300 EXC -16 GSX-R 1000 K7
  • Saadut tykkäykset:
  • Annetut tykkäykset: 186
Vs: Jarrutuksesta
« Vastaus #224 : 09.01.13 - klo:22:55 »
Näin äkkiseltään ajateltuna en kyllä lähtis takajarrua radalla käytteleen ite ainakaan...
Moottori jarruttaa jo ihan tarpeeksi :)
 

Tägit:
 

TinyPortal 1.6.5 © 2005-2020