Kunnon kohotusta

Aloittaja jarska, 26.02.12 - klo:21:34

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 5 Vieraat katselee tätä aihetta.

parjan_fin

Lainaus käyttäjältä: slowrider - 26.03.14 - klo:21:04
Nyt tuli tässä näitä polarin käppyröitä tutkittua ja jos nyt oikein ymmärsin, niin jotain kehitystä on kunnonkin suhteen tullut vuoden alusta. Kaksi jalkatreeniä tässä esimerkkinä. Ensimmäinen on vuoden alusta ja toinen eiliseltä. Jälkimmäinen vähän pidempi kun sykevyö oli päällä lämmittelyjen/jäähdyttelyjenkin ajan (kuntopyörä).

Onhan siinä silloin kehitystä, kun sykkeet tippuu suorempaa (=nopeammin) alas ja syvemmälle.

Ihan mielenkiinnosta kysäsen, että kuinka pitkiä taukoja sä pidät liikkeiden välillä? Meinaan kun saat noinkin alas sykkeet paikoin, niin aloin vaan mietiskelemään. Jos noihin lukemiin tipahtaa alle minuutin tauoilla, niin kovassa kunnossa olet. Itse menen liikkeestä toiseen, kokolailla suoriltaan ilman sen kummempia taukoja.

Ohessa olisi omasta salitreenistä vastaavanoloinen käppyrä. Poljen kuntofillarilla lämmöt alkuun (20min) ja lopussa otan jäähdyttelyn (10min) kuntofillarilla senkin. Ja jäähdyttelyn jälkeen olen "paikoillani" minuutin verran, niin ihan lopusta näkee mihin ne sykkeet tippuu treenin jälkeen.

Ei kai noista kukaan viisastu, mutta kun tuollaiset kapistukset on olemassa, niin tuleehan noita seurattua ja ihmeteltyä. Ihan mukava lisämotivaattori treeniin myös.
---------------------
Hauskuus alkaa kahdella pyörällä...

slowrider

Noissa noin 30min kohdilla olevissa pääsarjoissa tuo max->min näkyy olevan 1min 10sek- 1min 20sek luokkaa. Pääliikkeissä odotan, että syke tippuu sinne alle 80 pintaan. apuliikkeiden kanssa sitten pitelen lyhyempiä taukoja ja kikkailen kaikenlaisella rest/pause hommeleilla jne fiiliksen mukaan.

Nyt sitten ajattelin alkaa vetämään treenin päälle sen 20min spinningpyörällä. Olen niin laiska tekeen vartavasten aerobista joten ajattelin näin sen toteuttaa tällä kertaa. 

app

27.03.14 - klo:10:52 #692 Viimeisin muokkaus: 27.03.14 - klo:10:59 käyttäjältä app
Kestovoimaa kehittäessä on tärkeää että palautukset sarjojen välissä jää lyhyiksi. Sykeohjatusti olen itsekkin tehnyt.
Siirryttäessä toiseen lihasryhmään, pidempi palautus.

Mulle teki aikoinaan, kun vielä tosissani juoksin, voimaohjelmat Keijo Petäkoski, joka mittasi ensin aina maksimivoiman ja maksimivoimakestävyyden, sykemittarista ja kellosta palutukset mitaten.

Hänen pointtinsa oli nimenomaan se että kaikki sarjat, yleensä 3-4/liike, tehtiin erittäin nopealla tempolla, noin 40%max painoilla, sarjassa toistoja 50% siitä mitä sai maksimitestissä, ja lyhyellä sykepalautuksella. Tuntuma esim. jalkakyykyssä piti olla se, että "eka sarja menee ilman tuskaa. Toinen sarja tuntuu jo lopussa aika ikävältä, ja kolmannen sarjan ajan mietit vaan että millon tää loppuu" Käytännössä palautukset noin 60s.

Tuolla metodilla mulle saatiin tosi hyvin sekä maksimivoimaa, että voimakestävyyttä jo 9 viikon ekalla kuurilla. Jalkakyykky esim 110-->130, ja maksimivoimakestävyys 40 kg/54 toistoa-->50 kg/74 toistoa. Alla oli jo perusvoimaharjoitelua muutama vuosi juoksua tukemaan.

Alkuun tein ainas verkat lajinomaisesti, eli juosten 4-8 km, ja loppuun pari. Näin harjoituksesta tulee kokonaisuutena tehokas intervalliharjoitus.

Pakka rikottiin välillä otamalla mukaan muutamien viikkojen jaksoihin maksimivoimaa pari settiä voimakestävyyssettien väliin, systeemillä 1-2-1. Ihan vaan sen takia, että saadaan stimuloitua kroppaa täysin erityyppisellä tavalla. Monet tekevät voimatreeninsä, kuten muunkin harjoittelun aina, vuodesta toiseen, samalla tavalla, ja mitään kehitystä ei ainakaan ole sitten odotetavissa. Pääkopallekkin tekee hyvää välillä sotkea pakka täysin, ja vihtaa uuteen/vanhaan systeemiin.

parjan_fin

Onkos muuten kukaan käynyt missään testeissä tai esim. omistaako sykemittaria mikä antaisi suuntaan antavia arvoja VO2Max arvolle?

Jos on, niin millaista arvoa olette parhaillaan saaneet?
---------------------
Hauskuus alkaa kahdella pyörällä...

Damsku

Työn puolesta tulee vuosittain eteen submaximaalinen fillariergometritesti, josta siis arvioidaan VO2max. Tulokset on olleet jossain 55-60ml/kg/min välillä. Sykemittareiden arpomiin lukuihin en ehkä hirveesti luottais.

wbaum

Lainaus käyttäjältä: parjan_fin - 09.04.14 - klo:13:00
Onkos muuten kukaan käynyt missään testeissä tai esim. omistaako sykemittaria mikä antaisi suuntaan antavia arvoja VO2Max arvolle?

Jos on, niin millaista arvoa olette parhaillaan saaneet?
Työn puolesta jokunen vuosi sitten saatiin FT60 polarit. Valvotusti noilla tehtiin monta kertaa vuoteen testit ja Mun VO2Max oli tuon mukaan selkeästi parempi kuin maratonille reenanneiden, joten en hirveästi anna noille valueta... Jostain voisi laput löytää.

Oma hapenottokyky tuolloin ei varmasti häävi ollut, ainut liikunta oli epäsäännöllistä salireeniä.

parjan_fin

Lainaus käyttäjältä: Damsku - 09.04.14 - klo:13:34
Työn puolesta tulee vuosittain eteen submaximaalinen fillariergometritesti, josta siis arvioidaan VO2max. Tulokset on olleet jossain 55-60ml/kg/min välillä. Sykemittareiden arpomiin lukuihin en ehkä hirveesti luottais.

Aika karut lukemat. Alkaa olemaan kuntopohja sellaista mihin kovin moni ei kykene.

Mitä itse verrannut Ambit2S:n ja testistä arvioituun lukemaan, niin sykemittari on ollut paljon varovaisempi lukujen kanssa, kuin testistä saadut. Joten en oikeasti tiedä mihin luottaa, suuntaa antavia nuo lienee kaikki kuitenkin, eikä mitään absoluuttisia totuuksia?
---------------------
Hauskuus alkaa kahdella pyörällä...

Damsku

Lainaus käyttäjältä: parjan_fin - 09.04.14 - klo:14:42
Lainaus käyttäjältä: Damsku - 09.04.14 - klo:13:34
Työn puolesta tulee vuosittain eteen submaximaalinen fillariergometritesti, josta siis arvioidaan VO2max. Tulokset on olleet jossain 55-60ml/kg/min välillä. Sykemittareiden arpomiin lukuihin en ehkä hirveesti luottais.

Aika karut lukemat. Alkaa olemaan kuntopohja sellaista mihin kovin moni ei kykene.

Mitä itse verrannut Ambit2S:n ja testistä arvioituun lukemaan, niin sykemittari on ollut paljon varovaisempi lukujen kanssa, kuin testistä saadut. Joten en oikeasti tiedä mihin luottaa, suuntaa antavia nuo lienee kaikki kuitenkin, eikä mitään absoluuttisia totuuksia?

Mä oon vielä niin nuori (26v), iän myötähän toi väkisinki rupee laskemaan. Osittain arvioita nää tulokset on kaikki joo, lopullinen totuus selviäis rasitustestin aikaisella hengityskaasuanalyysillä. Voihan se sykemittari osua hyvin lähellekkin totuutta, mut lähtökohtaisesti pitäisin sitä melko epäluotettavana. Seurantaan kyllä varmaan toimii hyvin, onko suunta ylös vai alaspäin.

Cat

Miten ajokauden aikana kandee reenaa? Vähä löysemmin?

pienisopoapina

Lainaus käyttäjältä: Cat - 13.04.14 - klo:06:17
Miten ajokauden aikana kandee reenaa? Vähä löysemmin?

Tuo kisakausi on aika pitkä. Itse treenaisin kisan jälkeen kovaa ja löysäisin ennen seuraavaa kisaa.
Kahta asiaa painoittaisin: hitaita soluja pitäis muuttaa nopeiksi ja korvien väli pitäis saada rennoksi eli kokeilisin huumorilla jotain uusia lajeja: pöytätennistä, tennistä, kössiä, seinäkiipeilyä, tanssia, naisten aerobikkiä tms, Joka ilta venyttelyt. Liikunnan iloa, itselle nauramista, ei tää elämä niin vakavaa ole.


www.pienisopoapina.com
ycc 530 scc 530

parjan_fin

Lainaus käyttäjältä: Cat - 13.04.14 - klo:06:17
Miten ajokauden aikana kandee reenaa? Vähä löysemmin?

Ite touhunnut niin, että tehnyt peruskuntoa ylläpitävää sekä kordinaatio ja tasapaino treeniä, lisäksi kerta viikkoon yksi kovempi ns. kroppaa herättelevä treeni. Puntti kokonaan pois ja venyttelyä lisännyt.

Endurossa toi kausi kun on vielä inan pidempi ku RR:ssä ja kisoja enempi, niin ilman PK treeniä ei kautta samalla tasolla vie läpi. Kuitenkin itsellä halu kehittyä lajissa, niin pakko siihen on koittaa pikkasen panostaakin.
---------------------
Hauskuus alkaa kahdella pyörällä...

murmela

Lainaus käyttäjältä: pienisopoapina - 13.04.14 - klo:08:34
kokeilisin huumorilla jotain uusia lajeja: ...naisten aerobikkiä tms
Toi ei ainakaan ole mikään huumorilaji.  :o
Jarrut paskana, paha hidastaa.

pienisopoapina

Lainaus käyttäjältä: murmela - 13.04.14 - klo:11:27
Lainaus käyttäjältä: pienisopoapina - 13.04.14 - klo:08:34
kokeilisin huumorilla jotain uusia lajeja: ...naisten aerobikkiä tms
Toi ei ainakaan ole mikään huumorilaji.  :o

Oot oikiassa. Kävin parikymppisenä painiuran jälkeen kokeileen tota. Pikkusen oli rankkaa. Meni selviytymistaisteluksi ja näköalojen katseluun ei ollu varaa. Jälkikäteen nauroin itselleni.
www.pienisopoapina.com
ycc 530 scc 530

Coo

Lainaus käyttäjältä: parjan_fin - 13.04.14 - klo:11:18
Lainaus käyttäjältä: Cat - 13.04.14 - klo:06:17
Miten ajokauden aikana kandee reenaa? Vähä löysemmin?

Ite touhunnut niin, että tehnyt peruskuntoa ylläpitävää sekä kordinaatio ja tasapaino treeniä, lisäksi kerta viikkoon yksi kovempi ns. kroppaa herättelevä treeni. Puntti kokonaan pois ja venyttelyä lisännyt.

Endurossa toi kausi kun on vielä inan pidempi ku RR:ssä ja kisoja enempi, niin ilman PK treeniä ei kautta samalla tasolla vie läpi. Kuitenkin itsellä halu kehittyä lajissa, niin pakko siihen on koittaa pikkasen panostaakin.

Toimin työkseni henkilökohtaisena valmentajana ja sitä kautta tästä keskustelusta tulee muutamia ajatuksia mieleen. Täytyy kuitenkin heti alkuun myöntää, että en ole ratamoottooripyöräilyn kannalta asiaan kauheasti perehtynyt, vaikka sen verran asiaa itsekin harrastan, että tuli tänne jopa rekisteröidyttyä.

Ensinnäkin keskittäisin peruskuntoharjoittelun ylimenokaudelle, joka osuu Suomessa hienosti talvelle. Tällä on helppo rakentaa pohjaa kaikelle muulle treenille ja tekemiselle. Ajokauden lähestyessä lisäisin hiukan kovempia aerobisia harjotteita mukaan ohjelmaan herättelemään kroppaa tukemaan suorituksia radalla, mutta itse kisakaudella siirtyisin takaisin enemmän peruskuntoharjoitteluun itse kisojen/ratailun ylläpitäessä siellä tarvittavaa kuntoa ja näin välttäen ylikuormitusta kropalle.

Ylimenokaudella ottaisin mukaan lihaskuntoharjoittelun. Lihaskestävyysalueella (15+ toistoa) tapahtuvan treenin lisäksi ottaisin mukaan voimaharjoittelun myös. Suuri osa työstä pyörän päällä vaati lihaksilta kestävyyttä mm. siirryttäessä pitkälti jalkojen varassa puolelta toiselle, mutta toisaalta jarrutuksissa ja kiihdytyksissä vaaditaan mm. keskivartalolta kohtuullisesti voimaa hallitsemaan näissä tilanteissa syntyneitä voimia. Tämä on hiukan eri tilanne sellaisiin lajeihin verrattuna, jossa ulkoinen tekijä (tässä vaikkapa 150km/h+ vauhdit) ei tuota lisävoiman tarvetta vaan lähinnä taistellaan oman kropan painon tuottamaa liikettä ja vauhtia vastaan. Radalla syntyvissä tämän kaltaisissa tilanteissa kropan kyky tuottaa nopeasti voimaa käyttöön merkitsee enemmän kuin pelkkä kestävyys. Lisäksi avainasemassa on mielestäni lajikohtaiset harjoitteet ts. mikä on tyypillinen voimantuottosuunta pyörän päällä jne. Esimerkiksi tukeeko askelkyykky sivulle paremmin liikettä pyörän päällä kuin peruskyykky, jalkaprässi jne.

Ajokaudella pitäisin lihaskuntoharjoittelun mukana ohjelmassa siinä missä peruskuntoharjoittelunkin, mutta toki pyrkisin varmistamaan, että liikkuvuus säilyy. Tässä pitäisin tärkeänä, että harjoitteet tehdään oikein, lajia tukevasti, riittävän pitkillä liikeradoilla ja muutenkin liikkuvuusharjoittelu olisi osana treeniohjelmaa. Venyttely on toki tärkeää, mutta on ehkä viime aikoina saanut liiankin suuren roolin liikkuvuuden varmistamisessa. Lisäksi mikäli lihasharjoittelu tuottaa selkeästi ongelmia liikkuvuuteen, jotain muuta korjattavaa varmaan jostain päin löytyy (itse treeniohjelma, suoritukset, huolto, ruokavalio jne.).

app

28.04.14 - klo:13:45 #704 Viimeisin muokkaus: 28.04.14 - klo:13:58 käyttäjältä app
Kevät mennyt onnahdellen eteen päin liikunnan suhteen, mutta olen saanut taas putken auki kickbikella. 5 viikoa nousujohteisesti nyt takana, ja kilometrejä tullut viikottain 83, 81, 91, 121, ja 171 viime viikolla.

Minkäänlaista voimaharjottelua en ole tehnyt taas pariin kuukauteen, kun meni etusormesta viime kuussa nivel ja jänne koirien tappelua setviessä. Laitoin kättä väliin, kun en muutakaan keksinyt. Nyt sormi taipuu jo isommasta nivelestä, mutta ensimmäinen nivel hajos täysin. Tosin ei haittaa elämistä mitenkään, kunhan nivel vaan ajan kanssa jäykistyy täysin. Saa nähdä miten pystyy ajamaan, mutta senhän näkee toukokuun puolella.
Olkapää on suht ok, tosin ei sekään vielä kestä kovaa rasitusta, mutta ei haittaa kestävyysharjoittelua.

Powered by EzPortal