Kunnon kohotusta

Aloittaja jarska, 26.02.12 - klo:21:34

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 6 Vieraat katselee tätä aihetta.

Fasu

Lainaus käyttäjältä: jarska - 29.10.12 - klo:12:39
Crossarilla veivatessa on huomannut että lisämaustetta hommaan tuo huomattavasti erilaiset ohjelmat ja kiintee sykemittari.
Itse liikehän on pirun tylsää polkemista, mut kun ottaa mukaan tavoite puolta ja mittariston tsiikaamista niin motivoi paremmin.
Moro,pistä ohjelmaksi wanhoja Ramboja pyörrimään ja vedät rajotinta vasten raakasti,mittareita ei ehi vilkuileen kun pääsuoralla. Omahoitaja mittaan sykettä viereen. mp_rata
VV

app

Lainaus käyttäjältä: Raaseri - 29.10.12 - klo:13:01
Lainaus käyttäjältä: app - 29.10.12 - klo:10:01
Lainaus käyttäjältä: nopea57 - 29.10.12 - klo:09:32
Aika kiintoisaa, että melko vaatimattomalla hiihtolenkillä saa poltettua 2000kcal. Kyllä on sykekin silloin kova. Mulla on maksimi jotain 175 ja kovin on vaikea hiihtää muuten kuin tasamaata alle 140 keskisykkeellä, valitettavasti.

Mulla kuluu nykyään (Polarin mukaan) noin 550 kcal/10 km. Saman painoisella aloittelevalla juoksuharrastajalla luku olisi ehkäpä 600-800 kcal. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että energiankulutus/juostu tai hiihdetty matka on käytännössä täsmälleen sama, juoksit sen kympin kisassa sata lasissa, tai kävelet rauhallisesti. Tässä syy, miksi terveysliikuntaa kannattaa harrastaa mahdollisimman verkkaisella vauhdilla, ja määrää niin paljon kuin aikaa, jaksamista ja innostusta riittää.

GPS-pohjaisissa softissa puhelimessa tulee järkyttävää korkeushyppelyä välillä. Esim Veikkolassa normilenkillä korkeuskäppyrässä on pahimmillaan 80m korkeusero, enkä usko että ko lenkillä oikeasti on 25m enempää eroa lakipisteillä. Jotenkin tuntuu että sportstracker korjaa x- ja y-akselien mittausheitot, muttei z-akselia. Pohdittiin taannnoin kaverin kanssa kun antaa sykemittariin verrattuna juhlavia kalorilukuja, että se johtuu tuosta korkeushyppelystä. Laskee kulutusta ylämäille joita ei ole olemassa.

Eikös sen pitäis laskea kulutus sykkeen mukaan? Polarissa on myös gepsi, mutta se laskee kalorit puhtaasti ajan ja sykkeen mukaan. Korkeuden tämä ottaa ilmanpaineesta, ja yllättävän hyvin menee keskimäärin kohdilleen, mutta ei huomioi korkeuseroja tässä kohtaa. Onko siihen puhelimen ohjelmaan syötetty henkilön paino, pituus ikä, liikunnallinen aktiviteetti ja maksimisyke?

nopea57

Jaa että energiankulutus/matka on sama vaikka menet mitä vauhtia? Nyt täytyy olla eri mieltä. Mulla on yksi vakio sauvakävelylenkki (kyllä), jossa korkeusero on oikeasti noin 80m, tasaista ei juuri ole. Käytän sykevyöllä varustettua Endomondoa kirjaamaan faktat. Matkaksi tulee yllättävää kyllä aika tarkasti sama luku joka kerta. Korkeuskäppyrä heittelee satunnaisesti matkan varrella, mutta profiilin erottaa hyvin ja olen tsekannut oikeat korkeudet topo-kartasta. Mutta mittari antaa kyllä erilaisen energiankulutuksen silloin kun pikkasen rypistän vrt löysä lenkki: 1200 vs 900kcal. Jos keskivauhti taas on öbaut sama (joten keskisyke myös), niin energiankulutus on jokseenkin sama. Matka on vain 8.55km ja keskinopeus 7km/h. En tiedä mistä se tuon laskee ja meneekö oikein. Lähtötietoina sillä on sukupuoli, ikä, paino ja pituus. Talvella kulutus on yleensä isompi (tennari ja sauvat lipsuu yms). Täytyy joku kerta verrata SportsTrackeriin, tosin en tiedä tunnistaako sykevyöni. Ja siinä ei ole kovin montaa lajia tarjolla (ei sauvakävelyä), jos sillä jotain merkitystä on. Uskoisin kyllä, että golfin energiankulutus ei ole ihan hirveä.

Kerran päijänteen jäällä luisteltuani mittari näytti korkeuseroksi 27m pitkähkön lenkin jälkeen...

app

29.10.12 - klo:15:28 #198 Viimeisin muokkaus: 29.10.12 - klo:15:30 käyttäjältä app
On keskusteltu juoksufoorumilla tästä aiheesta aika paljon, ja kyllä se vaan niin on että juostessa tai kävellessä energiankulutus/kuljettu matka pysyy käytännössä samana. Vieläpä niin, että lähes maksimivauhtia juostessa meno on aavistuksen taloudellisempaa kuin muuten. Peruselintoimintojen osuus jää tuolloin vähäisemmäksi kulutuksessa.

Sun pitää huomioda myös että mittarit jättävät tietyn rajan (polar 90 rpm) alle jäävät sykkeet kokonaan laskematta, jotta lepotauot eivät tulisi mukaan summaan. Hitaassa kävelyssä ilmiö toteutuu.

nopea57

29.10.12 - klo:15:51 #199 Viimeisin muokkaus: 29.10.12 - klo:15:53 käyttäjältä nopea57
Niin, jäi mainitsematta millä teholla liikun. Vaikka on kyse kävelystä, niin sauvoilla jatkuvasti työntäen, ylä- tai alamäki, syke on kyllä takuulla riittävä. Kannattaa kokeilla, joskin tämäkin on tekniikkalaji (eli miten sauvoja käytetään tehokkaasti). Keskisyke on 130-140 ja maksimi 155-165. Toiseksi mittarille voi kertoa laskeeko se 'tauot' pois. Tuossa normilenkissä ei ole taukoja.

Rouvan kanssa saattaa päästä 100:n keskisykkeellä, mutta silloin enempi kävellään sauvat mukana. Että sen verran tehoeroa. Tuo oma lenkkivauhti on syketasojen kannalta liian kova, mutta lintujen katselu on sitten erikseen, joskus pitää tulla rasitustakin.

raukkis

Lainaus käyttäjältä: nopea57 - 29.10.12 - klo:15:11
Täytyy joku kerta verrata SportsTrackeriin, tosin en tiedä tunnistaako sykevyöni. Ja siinä ei ole kovin montaa lajia tarjolla (ei sauvakävelyä), jos sillä jotain merkitystä on.

Ainakaan iphonen sporttrackkeri ei äskeisen kokeilun perusteella tunnistanut wahoon vyötä. Saattaa kyllä johtua ohjelman preview ominaisuudesta ton sykkeen osalta

app

29.10.12 - klo:16:00 #201 Viimeisin muokkaus: 29.10.12 - klo:16:02 käyttäjältä app
Mun on hyvin vaikeaa arvioida sinun mittariasi varsinkaan, mutta tämä sama matka/sama kulutus on kyllä kestävyysjuoksupiireissä aivan fakta hommeli.

Mä kaivoi piruuttani äsken kaksi lenkkiä Polarin tiedostoista. Juostu maantiellä peräkkäisinä päivinä vuonna 2010 huhtikuussa:

Tiistai-iltalenkki: Ver 3 km hitaasti ~6 min/km + 5 km 4,22/km + 2 km 3,58/km + 2 km ver. Kaloreita paloi 610 kcal.

Keskiviikko, seuraava aamu: 12 km hitaasti 5,46/km. Kaloreita kului 628.

Kevyellä 100 km:n kisavaudilla, ja kovalla (keskimäärin) puolimaratonin kisavauhdilla kulutus siis sama.

Lenkit juostu samalla maantiepätkällä kotipihasta kääntöpaikkaan ja takas, joka minulla yli 90% liikunnasta reittinä. Ja tämä sama toistunut vuodesta toiseen. Vuosittain yli 5000 km taivallettu tuota kylänraittia.

nopea57

Joo, tiedät varmaan paremmin. Ehkäpä juoksu+kävely voikin hyvin noin mennä. Sauvakävelyssä on kyllä se ero, että siinä voi joko käyttää sauvoja esim 30% lisäteholla tai olla käyttämättä. Vauhti, matka ja aika voi olla samat molemmissa tapauksissa, kun kävelyvauhdissa ei ole eroa. Mutta toisessa tapauksessa paita on kuiva ja toisessa ihan märkä.

nopea57

Jatkan vielä. Juoksu kävely ovat pitkälti sama asia, jolloin todellakin tehdään sama työ kun sama massa siirretään sama matka samoilla lihaksilla. Nopeus ei juuri vaikuta. Mutta jos siirretäänkin eri massa saman matkan, niin tehty työ muuttuu. Sauvakävely perustuu samaan, tehdään enemmän työtä samalla matkalla, koska koko kroppa työskentelee. Energiaa kuluu enemmän ja lisäkulutus on säädeltävissä. Näytti olevan jonkin tutkimuksen mukaan jopa 46% ero saavutettavissa. Perustuu siis vain useampien lihasten käyttöön, nopeuseroa ei ole.

app

29.10.12 - klo:18:08 #204 Viimeisin muokkaus: 29.10.12 - klo:18:13 käyttäjältä app
Sauvakävelyssä voi muutujia tulla todella paljon kahden eri lenkin välillä, riippuen kuinka suuri osuus tehdystä työstä tulee yläkropan lihaksille. Oletettavaa olisi näin mutulla että mitä kovempaa menet, sitä enemmän yläkroppa tulee mukaan ylämäissä, kun taas matalalla teholla sauvat toimivat melkeinpä tukevana elementtinä, jne. Juostessa tehdyn työn plaatu pysyy eri lihasryhmien välillä suunnilleen samana, kun et voi jakaa sitä välillä yläkropalle.
Ja tuo erittäin mäkinen maasto vielä korostaa muuttujia, kun homma menee väkisinkin intervalliksi, ja alamäissäkin kropan lämpiämisen myötä "jälkipoltto" pitää sykettä lenkin edistyessä aina vaan pidempään ylhäällä, joka saattaa vääristää kokonaiskulutusta.

Olis mielenkiintoista testata suht. tasaisella alustalla sauvakävelyllä tämä homma kävelemällä ensin kadulla tai maantiellä sama matka rauhallisesti, ja seuraavana päivänä sama reitti niin kovaa kun vaan kävellen pääsee. Uskoisin tuloksen olevan lähellä samaa, vaan en tiijjä.

nopea57

Tuosta sauvojen lisätehosta on olemassa tutkimuksia. 1600m, naisia ja miehiä, tasainen alusta, mitattiin syke ja hapenotto. Selkeä ero, ei tarvita mäkiä. Nuo oli kokemattomia, eli sauvojen käyttö tehotonta.

Itse tosiaan työnnän käsillä myös alamäessä, jaloilla jarrutetaan, jolloin nopeus ei paljoa vaihtele. Ei se ole sauvojen perässä vetämistä, kuten 95% tekee. Ei pysty juoksemaan, mutta tuo ja hiihto suksilla ja (rulla)luistimilla käy. Yli 10000 sauvatyöntöä joka lenkillä sen kävelyn lisäksi.

jarska

29.10.12 - klo:20:55 #206 Viimeisin muokkaus: 29.10.12 - klo:21:00 käyttäjältä jarska
Lainaus käyttäjältä: app - 28.10.12 - klo:22:56
Ei mitään proteiinilisiä. Lihaa, kalaa, maitotuotteita, papuja, palkoja. Nelikymppisenä ihmisen proteiinin imeytyminen alkaa tippua radikaalisti, ja tästä syystä JOKAISEN ihmisen olisi tärkeää ikääntyessään lisätä proteiinin saantiaan. 70-vuotiaana sen tulisi olla noin kaksinkertainen nuoruusvuosiin verrattuna, jotta menee lihaksiin asti, eikä paskapönttöön. Riittävä proteiinin saanti nuorella aktiivikuntoiljalla tai urheilijalla on noin 1,2-1,5 g/painokilo. Kuuskymppisenä lähes 2g/kg. Yli 3 g/painokilo alkaa kuormittamaan elimistöä liian typen saannin takia, koska elimistön on pakko prosessoida se kuseksi, ja alkaa tulla turpaan kehityksessä. Tätä kaikki proteiinilisämainosten uhrit eivä tiedä. Hyvä nyrkkisääntö urheilevällä keskikokoisella ihmisellä 100-150 g/vrk. Ikävä kyllä vanhuksista suurin osa kuihtuu ennen aikojaan lihaksistoltaa, koska proteiinin saanti on murto-osa tarpeesta. Siis vaikka ei olisi aktiiviliikkuja.

Tää oli mulle uutta, luulin et vanhemmuuteen proteiinin tarve vähenis.
Nuorena miehenä tuli liioteltua proteiini tablettien kans, aamupaskalla vaan kilinä kuulu posliinipöntöstä ku tuli suurin osa pois samassa muodossa kuin suuhun laitto.
Mites tuo Lidlin myymä heraproteiini, toimiiko, kannatteeko ostaa jos tietää ettei ruoasta saa tarpeeksi?

slowrider

Lainaus käyttäjältä: jarska - 29.10.12 - klo:20:55
Lainaus käyttäjältä: app - 28.10.12 - klo:22:56
Ei mitään proteiinilisiä. Lihaa, kalaa, maitotuotteita, papuja, palkoja. Nelikymppisenä ihmisen proteiinin imeytyminen alkaa tippua radikaalisti, ja tästä syystä JOKAISEN ihmisen olisi tärkeää ikääntyessään lisätä proteiinin saantiaan. 70-vuotiaana sen tulisi olla noin kaksinkertainen nuoruusvuosiin verrattuna, jotta menee lihaksiin asti, eikä paskapönttöön. Riittävä proteiinin saanti nuorella aktiivikuntoiljalla tai urheilijalla on noin 1,2-1,5 g/painokilo. Kuuskymppisenä lähes 2g/kg. Yli 3 g/painokilo alkaa kuormittamaan elimistöä liian typen saannin takia, koska elimistön on pakko prosessoida se kuseksi, ja alkaa tulla turpaan kehityksessä. Tätä kaikki proteiinilisämainosten uhrit eivä tiedä. Hyvä nyrkkisääntö urheilevällä keskikokoisella ihmisellä 100-150 g/vrk. Ikävä kyllä vanhuksista suurin osa kuihtuu ennen aikojaan lihaksistoltaa, koska proteiinin saanti on murto-osa tarpeesta. Siis vaikka ei olisi aktiiviliikkuja.

Tää oli mulle uutta, luulin et vanhemmuuteen proteiinin tarve vähenis.
Nuorena miehenä tuli liioteltua proteiini tablettien kans, aamupaskalla vaan kilinä kuulu posliinipöntöstä ku tuli suurin osa pois samassa muodossa kuin suuhun laitto.
Mites tuo Lidlin myymä heraproteiini, toimiiko, kannatteeko ostaa jos tietää ettei ruoasta saa tarpeeksi?

Hera on heraa. Halpa toimii siinä missä kalliimpikin (paitsi jos laktoosivammanen, niin sitten suodatetumpaa). Täällä ainakin marketeista prismassa on halvinta heraa.  Pro whey tms (valkoinen pussi). Sieltä tulee haettua, jos loppuu äkkiä kesken eikä fitnestukusta ehdi tilata isompaa pussia. Itse olen viimeaikoina suosinut maustamatonta (ei sisällä aspartaamia).

app

Suodatustavasta riippuen imeytyvät eri vauhdilla. Hydrolisoitu, eli vedyllä pilkottu on pienimmässä molekyylikoossa, ja imeytyy nopeasti, mutta maksaa vidusti. Halvinta kannattaa ostaa koska ei ole mitään näyttöä siitä että ois tarvis humahtaa saman tien vereen. Kauppiaat kyllä uskottelee, että heti suorituksen jälkeen pitää vetää sitä kalleinta, joka käynnistää palautumisen hypersuperextratuplajättipottinopeasti.
Kannattaa vaan katsoa kuinka paljon rahalla saa grammaa/euro. Sitten eri asia jos menee pakki sekaisin jostain tietystä valmisteesta.

Prismasta mulla tapana ostaa kanssa. Innokkaana aloittelijana ostin aina luontaistuotekaupasta kalleinta, jossa eniten hydrolisoitua, kun uskoin uskovaisia, mutta nykyään ilman muuta halvinta. Se onko siellä rasvaa 1 vai 4% ei meinaa baskankaan vertaa. Eikä se onko seassa laktoosia 0 vai 4 grammaa, jos ei ole laktoosi-intoleranssia.

JiiPee66

Lainaus käyttäjältä: app - 29.10.12 - klo:22:16
Suodatustavasta riippuen imeytyvät eri vauhdilla. Hydrolisoitu, eli vedyllä pilkottu on pienimmässä molekyylikoossa, ja imeytyy nopeasti, mutta maksaa vidusti. Halvinta kannattaa ostaa koska ei ole mitään näyttöä siitä että ois tarvis humahtaa saman tien vereen. Kauppiaat kyllä uskottelee, että heti suorituksen jälkeen pitää vetää sitä kalleinta, joka käynnistää palautumisen hypersuperextratuplajättipottinopeasti.
Kannattaa vaan katsoa kuinka paljon rahalla saa grammaa/euro. Sitten eri asia jos menee pakki sekaisin jostain tietystä valmisteesta.

Prismasta mulla tapana ostaa kanssa. Innokkaana aloittelijana ostin aina luontaistuotekaupasta kalleinta, jossa eniten hydrolisoitua, kun uskoin uskovaisia, mutta nykyään ilman muuta halvinta. Se onko siellä rasvaa 1 vai 4% ei meinaa baskankaan vertaa. Eikä se onko seassa laktoosia 0 vai 4 grammaa, jos ei ole laktoosi-intoleranssia.

Hydrolisoitu imeytyy kyllä ylivoimaisesti parhaiten, eikä pieretä kuten herakonsentraatit/ isolaatit. Halvat heraprotskut ovat pääsääntöisesti konsentraatteja. Kantsii tsekata tuotteen sisältämä BCAA määrä.
Paljon tietenkin riippuu mitä treenaa, jos haluaa lisää lihaksia niin 2g/kg on minimi.

Powered by EzPortal