Tunnista riskipaikat

Aloittaja jarska, 10.02.12 - klo:19:59

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 6 Vieraat katselee tätä aihetta.

murmela

Lainaus käyttäjältä: jarska - 28.02.12 - klo:13:46
Tässä tulee mieleeni sekin, et kuin persiistä ne mun ajolinjat välillä on.
Meinaan kun nopeessa ryhmässä ajelin niin yks kaveri meni aina kaarteissa ohi seteillä, mut kun lähdin perään niin pysyin ihan ok imussa, matkien ajolinjoja. ajelu_1
Tos on myöskin se ero että jos sä orjallisesti seuraat jotain, niin sun ei tarvi itse ajatella missä jarruttaa, missä taittaa, missä avata, jne. Eli se ajolinja on pienin juttu tossa vaiheessa.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

jarska

Lainaus käyttäjältä: murmela - 28.02.12 - klo:14:22
Lainaus käyttäjältä: jarska - 28.02.12 - klo:13:46
Tässä tulee mieleeni sekin, et kuin persiistä ne mun ajolinjat välillä on.
Meinaan kun nopeessa ryhmässä ajelin niin yks kaveri meni aina kaarteissa ohi seteillä, mut kun lähdin perään niin pysyin ihan ok imussa, matkien ajolinjoja. ajelu_1
Tos on myöskin se ero että jos sä orjallisesti seuraat jotain, niin sun ei tarvi itse ajatella missä jarruttaa, missä taittaa, missä avata, jne. Eli se ajolinja on pienin juttu tossa vaiheessa.

Totta tämäkin ja seuraamus mulla on ollutki se et kun lähden peesauksen jälkeen yksin piiskaan mopoo niin kierrosajat tippuneet huomattavasti.
Treenausta tarviin lisää niin ehkä se "jäniksen" tarvekkin siitä vähenee.

Jukka_R

Tärkeintä on mielestäni neuvojen vastaanottamisessa terveellä maalaisjärjellä toimiva suodatin. Eniten olen saanut bisnesvinkkejä taksikuskeilta ja bomber-foorumilla invapysäköintimerkkejä ja WGI:n osakkaita kauppaavalta työttömältä maalarilta. Wahlroos eikä Soros ole viime aikoina ollut allekirjoittaneeseen yhteydessä tuolla saralla, heillä varmastikin muuta puuhaa.

Sama pätee näissä pyöräpuolen hommissakin. Eniten intoa on pääsääntöisesti niin ajamiseen kuin neuvomiseenkin niillä, joilla siihen on vähiten substanssia, itse olen siitä elävä esimerkki.

Juridiikan puolella mielelläni kysyn neuvoa perintöikeudelliseen ongelmaan parilta perintöoikeuden tutkilta (tohtori-taso) kuin parilta käräjäoikeuden lautamieheltä. Ajamiseen liittyvissä asioissa olen huomannut saaneeni paljon enemmän apuja henkilöiltä joilla itsellään on SM-, PM- ja MM-tasolta näyttöjä kuin innokkaimmilta nettikeskustelijoilta. Kunnon kohottamisessa minua taas aktiivisimmin on neuvonut ystäväni K, joka osaa jokaisen Bodauslehden artikkelin lähestulkoa ulkoa viimeisen 20 vuoden ajalta. K:n uskottavuus tosin on välillä koetuksella hänen neuvoessaan, koska hän on viimeksi ehkä yläasteella saanut vedettyä kerran leukaa ja Cooperin tuloskin lienee enemmin kolmi, kuin nelinumeroinen, metreissä mitattuna.

Keilaamisessa minua tuli eilen neuvomaan (otettiin pari kaljaa ja heiteltiin huvikseen palloa) eräs kaveri, jolla omien sanojensa mukaan kilpailujakin takana (itselläni n. 15 käyntikertaa radalla elämäni aikana). Aikansa neuvoi vaihtamaan palloa, laittamaan kaljapullon pöydälle ja ehkä vaihtamaan farkutkin joustavimpiin trikoisiin. Sattui toisella kierroksella olemaan vähän humaltuneen tuuria ja heitin yhden paikon ja seitsemän kaatoa ja pyysin neuvojaa näyttämään miten sellainen 10:n x:n rivi tehdään. Lähti käymään vessassa, muttei tullut enää takaisin.

Mikä oli tarinan opetus. Hankalinta on alkutaipaleella löytää neuvojen ehtymättömästä virrasta oikeat ja oikeiksi testatut neuvot ja niistä sitten itselleen sopivimmat. Vesa Kallion neuvomat ajolinjat Alastarolla eivät soveltuneet minulle, ei myöskään hänen neuvomansa tyyli lähteä ruudusta, muista neuvoistaan oli paljon apua. Vehniäisen Karin neuvot Motoparkin ajolinjoista olivat erittäin hyödyllisiä ja osuivat kuin nappi silmämunaan minulle. Tässäkin ketjussa seikkailevan herra Salon neuvot ajoasennosta ja pyörän stongien levittämisestä oli huomattava apu vuonna 2007 Kemoralla ja omat ajat tipahtivat sillä muutoksella ja neuvoilla saman päivän aikana tasosta 1.19 korkea tasoon 1.16 korkea, ajopelinä R6R.

Omilla neuvoillani olen saanut viime kesänä Alastarolla 1:55 tasoa ajavat kuskit tasolle 1:34-1:36 muutaman päivän neuvomisella. Tulevalla kaudella projekti jatkuu ja uusia koulutettavia otetaan. Possujunat ovat sitten muiden järjestämiä ja niiden hyödyistä voi jokainen olla haluamaansa mieltä.

Sähköpostina toimii jukka.relander(ät)pp.inet.fi

jarska

Taas hippasen ohi aiheen, mut vedätkö sä Jukka_R jotain koulutusjuttuja itekkin noissa MP-tuen järkkäämissä pippaloissa vai joissain muissa kuvioissa?

Jukka_R

Lainaus käyttäjältä: jarska - 28.02.12 - klo:16:16
Taas hippasen ohi aiheen, mut vedätkö sä Jukka_R jotain koulutusjuttuja itekkin noissa MP-tuen järkkäämissä pippaloissa vai joissain muissa kuvioissa?

Rata-ajokurssilla olen vetänyt sivujuonteena olevan osion lähteminen. Toimin myös ennakoivan ajon kouluttajana ja privakursseja olen muutamille henkilöille vetänyt ratapäivien yhteydessä. Privakurssille en ota kuin 1-2 kuskia päivää kohti, jolloin voi kuskiin keskittyä kunnolla. Otan sellaisia kuskeja koulutettavaksi joiden lähtötaso on kohtuullisen matala eikä vääriä oppeja ole päässyt selkäytimeen juurtumaan. Eli jos vauhtitaso on Alastarolla 1:50-2:00 tai Kemorassa 1:40-1:50, niin uskaltaisin luvata, että 10:n ohjatun ratapäivän + omatoimisen harjoittelun jälkeen vauhtitaso on luokkaa 1:30-1:40 (A), 1:20-1:30 (K). Perusteet kun on opetettu, on sitten aika osallistua varsinaisille rata-ajokursseille joissa on huippuosaajat opettamassa. Sellaiselle on aivan turha osallistua jos osaamistaso ja/tai riskinottokyky on jossain keskiryhmän hitaimman puoliskon paikkeilla.
Sähköpostina toimii jukka.relander(ät)pp.inet.fi

app

Ajoasento on jo parempi kun viime kauden alussa. Nyt uskaltaa jo vähän tulla jarrun kanssa mutkiin, ja samalla olla sivummalla yläkropalla. Tämä on koko ajan kehitymässä, eli tavallaan sitä on koko ajan vähän oudossa asennossa jarruissa, joka on niin epämiellyttävä kun mikään. Näissä kohdin tulee sitten varmastikin eniten silkasta jännitämisestä johuvaa puristusta. Se jolla on Kippari Kallen ranteet, ei häviä muta kun sekunteja kierrosajasta pois, muutaman sadan gramman painonlisästä, kun voi rennoin ottein pidellä sarvia. Vime keväänä en voinut tehdä mitään treeniä oikealla kädellä, kun sain teniskyynärpään jo edellisenä syksynä. Nyt vasta kunnossa, ja voi taas punteilla ja taljoilla tehdä voimaa.
Ajoasentoa pitää saada joka paikassa vielä alas. Ihan selvästi näkee eron kun nopeassa ryhmässä tulee nopeimmat kokeneimmat ohi; Kuski muistuttaa lähinnä samakkoa, kun on ihan liiskaantuneena tankkia vasten kädet ja koivet leveällä sivuilla. Meikäläisen (+10 s) vauhtia ajavat ollaan suurin osa ihan liian ryhdikkäässä asennossa satulassa, ja sisempi polvi on kulmikkaasti korostetusi sivullee vännettynä.
Täsä pitää nyt vaan uskaltaa heittää sitä kroppaa sinne sivulle enemmän ja enemmän. Kyllä ylilyönnit korjaantuu ajan kanssa varmaankin tässä asiassa, mutta jäykkänä jos ajelee keskellä satulaa liian kanssa, siitä on pahempi oppia pois. Suorana satulassa ajamista aloitin treenamaan Hämenlinnassa ensimmäistä kertaa. Ajoneuvo oli ensimmäinen fillari, josta vaari otti apupyörat pois kun olin n. 3 v. Ei tartte enää tätä erikseen harjoitella. Lyhyillä suorilla jään jo toisinaan tahallaan pers sivulle, jos seuraava mutka samaan suntaan on lähellä, vaikka se epämukavalta tuntuukin. Avata on kanssa melkosta akropatiaa tällä kokemuksella, jos pitää kropan koko avauksen ajan syvällä sivulla.
Kuitenkin ajan mieluummin 7 kierrosta kovempaa kengurutyylillä, kuin että tietoisesti ajan niin pehmeästi, ja kiistatta "oikeammalla" tyylillä, jossa kuitenkin häviän aikaa ollessani varmuusalueella, ja saan sen 11 kierosta kellotettua. Annan mopon elää rajustikin, ja nautin siitä, ja ei mitään hätää jarruissa, vaikka perä vatkaa pahastikin, kun sen tekee tietoisesti paikoissa joissa on riskinä liian kovasta mutkaan tulosta vaan kevyt hiekalla käynti Las Palmasin ja Lemminkäisen jarrut on loistavia paikkoja aloittelijan treenata kovaa ja myöhäistä jarruttamista, ja edetä sitten pikku hiljaa siihen pisteeseen, jossa on jo pakko pitää jarrua kallistaessa, muuten ei riitä rata. JOS huomaa ettei riitä, mopo pystyyn vaan ,ja kovaa jarrua loppuun saakka. Palmasissa pysähtyy jo ennen hiekkaa. Testasin vahingossa loppukesästä, kun mustaa rykköstä yritin ohittaa.

Fasu

06.03.12 - klo:21:10 #66 Viimeisin muokkaus: 06.03.12 - klo:21:23 käyttäjältä jarska
Lainaus käyttäjältä: app - 06.03.12 - klo:20:32
JOS huomaa ettei riitä, mopo pystyyn vaan ,ja kovaa jarrua loppuun saakka. Palmasissa pysähtyy jo ennen hiekkaa.

Sama tullut mieleen maantielläkin. Jos tiessä leveyttä vaikka 8m. ja huomaa ettei lähde taittumaan,niin liinat kiinni. Viistoon tien poikki jarruttaen vauhdit on nollassa ennen kanavaa. En ole tosin kokeillut vaan painanut väkisin kaarteen läpi. Voisi toimia kuitenkin ns. hartialukko tilanteessa jollakin ja olla ihan järkevää.
Tiellä usein roskaa ja muuta,mutta aina kannattaa yrittää kun olla tekemättä mitään.
VV

Nitrous

07.03.12 - klo:08:07 #67 Viimeisin muokkaus: 07.03.12 - klo:08:09 käyttäjältä Nitrous
Lainaus käyttäjältä: Fasu1000 - 06.03.12 - klo:21:10
Lainaus käyttäjältä: app - 06.03.12 - klo:20:32
JOS huomaa ettei riitä, mopo pystyyn vaan ,ja kovaa jarrua loppuun saakka. Palmasissa pysähtyy jo ennen hiekkaa.

Sama tullut mieleen maantielläkin. Jos tiessä leveyttä vaikka 8m. ja huomaa ettei lähde taittumaan,niin liinat kiinni. Viistoon tien poikki jarruttaen vauhdit on nollassa ennen kanavaa. En ole tosin kokeillut vaan painanut väkisin kaarteen läpi. Voisi toimia kuitenkin ns. hartialukko tilanteessa jollakin ja olla ihan järkevää.
Tiellä usein roskaa ja muuta,mutta aina kannattaa yrittää kun olla tekemättä mitään.

Jos kovin noita hartialukkoja puskee, on syy väärässä katseenkäytössä. Eli katse jumiutuu ulkokaarteeseen kun sen pitäisi osoittaa sinne mutkan suuntaan. Toinen juttu on sitten se, että olisi varmaan fiksua jättää se rajojen hakeminen radalle eikä yllättää itseään kadulla.

Edit. Jos tuntuu, että mutka menee pitkäksi, auttaa vähäinenkin jarrun käyttö yllättävän paljon. Alastaron Las Palmasin ja Lemminkäisen lisäksi esim. Kemoran paluusuoran jarru on aika hyvä paikka todeta tämä ja tilaakin taitaa olla vielä enemmän kuin Alastarossa.
Kaikki ajotekniikkaan liittyvät kirjoitukseni ovat vain omia mielipiteitäni ja jokainen kokeilee niitä omalla vastuullaan. Se mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi muille.
https://www.facebook.com/EsaTirkkonenNo7

Jukka_R

Lainaus käyttäjältä: Fasu1000 - 06.03.12 - klo:21:10
Sama tullut mieleen maantielläkin. Jos tiessä leveyttä vaikka 8m. ja huomaa ettei lähde taittumaan,niin liinat kiinni. Viistoon tien poikki jarruttaen vauhdit on nollassa ennen kanavaa.

Sama tulee ja on tullut mieleen hyvin monelle muullekin. Vuosittain kuolleista motoristeista n. 50-60 % vuodesta riippuen kuolee juurikin tuosta syystä. Radalla harvemmin (ellei ole harjatukan tapahtumissa) tulee vastaan kuorma-autoja, busseja tai traktoreita.

Tuosta syystä ennakoivan ajon kursseillamme pyrimme opettamaan kaarreajoa niin, ettei tuollaisia paniikkitilanteita pääsisi syntymään ainakaan kun ajetaan laillisia nopeuksia maanteillä ja kaduilla.
Sähköpostina toimii jukka.relander(ät)pp.inet.fi

app

Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 07.03.12 - klo:08:07
Lainaus käyttäjältä: Fasu1000 - 06.03.12 - klo:21:10
Lainaus käyttäjältä: app - 06.03.12 - klo:20:32
JOS huomaa ettei riitä, mopo pystyyn vaan ,ja kovaa jarrua loppuun saakka. Palmasissa pysähtyy jo ennen hiekkaa.

Sama tullut mieleen maantielläkin. Jos tiessä leveyttä vaikka 8m. ja huomaa ettei lähde taittumaan,niin liinat kiinni. Viistoon tien poikki jarruttaen vauhdit on nollassa ennen kanavaa. En ole tosin kokeillut vaan painanut väkisin kaarteen läpi. Voisi toimia kuitenkin ns. hartialukko tilanteessa jollakin ja olla ihan järkevää.
Tiellä usein roskaa ja muuta,mutta aina kannattaa yrittää kun olla tekemättä mitään.

Jos kovin noita hartialukkoja puskee, on syy väärässä katseenkäytössä. Eli katse jumiutuu ulkokaarteeseen kun sen pitäisi osoittaa sinne mutkan suuntaan. Toinen juttu on sitten se, että olisi varmaan fiksua jättää se rajojen hakeminen radalle eikä yllättää itseään kadulla.

Edit. Jos tuntuu, että mutka menee pitkäksi, auttaa vähäinenkin jarrun käyttö yllättävän paljon. Alastaron Las Palmasin ja Lemminkäisen lisäksi esim. Kemoran paluusuoran jarru on aika hyvä paikka todeta tämä ja tilaakin taitaa olla vielä enemmän kuin Alastarossa.

Hartialukko on uusi termi, joka ilmeisesti tarkoittaa jonkun sortin paniikkitilannetta, jossa konstit loppuu.
Mä olen kaks kertaa päättänyt jättää kaatumatta tahallani, ja pitää mopon pystyssä, jatkaen suoraan pehmeälle hiekalle.

Ensimmäinen kerta Ahvenisto ja tarun mutka Gixerillä. Tulin mutkaan nomaalisti, mutta olin vaihtanut hitaamman takia jo varikkomäessä kakoselle. Tulessani Tarun mutkaan heitin pienempää ja kytkin ylös. Samalla kaikki hiljeni ja kone sammui, olikin ykkönen pesässä. Pakko ottaa kytkimellä irti perä, mutta mutka ei riittänyt, vaan jatkoin suoraan ja jarrua. Mopo suorassa menin hiekalle kävelyvauhtia. No panic.

Toinen kerta alastaro. Olin ajanut edellisellä setillä oman enkkani 1.28.05, ja loistava tuntuma koko päivän. Seuraavalla setillä savutin mustan rykkösen, joka laptimerin mukaan meni 1.29-1.30 vauhtia. Ainoa paikka, jossa huomasin pystyväni ehkä ohitukseen, oli Palmasin jarru. Ekalla yrityksellä pääsin suoran puolivälissä tasan rinalle, muta ei tippakaan pidemmälle, eikä kuski nähnyt minua. Seuraavalla kierroksella koitin taas, ja sama homma; teho riitti rinnalle, vaan en uskaltanut pitää asemaani sisällä, koska kuski ei huomannut minua taaskaan. Siten muistin kevään kurssilla, kun oli puhe jarrutamisesta, ja opettajista joku painotti, että kun lähtee ohittamaan, pitää päättää myös että nyt ohitetaan, eikä aleta huopaamaan kesken kaiken. Otin palmasia edeltävässä vauhtimutkassa ulomman linjan sisäämenossa, ja koitin avata kovempaa ulostulossa. mutta jäin hiukan sisään mennessä vauhtioikeaan, ja olin avauksessa enemmään peräsä kun edelisillä yrittämillä, mutta avasin kovaa, ja pääsin taas rinnalle, ja hiukan ohikin. Kanttari (tottakai!!!) koko ajan katseen kohteena, mutta vauhtia reippaasti liikaa, ja varma lippa, jos koittaa kantata. Ei muuta kun mopo vaan pystyssä, kun ei ollut ketään edessä, ja maksimijarrulla kohti tasaista hiekkaa. vauhti kuitenkin kuoleentui, ja pari metriä ennen radan reunaa takapyörä tömpsähti takas alas, ja olin pysähtynyt. Saman tien ykkönen ja rykkösen perään; aioin ajaa kaverin vielä kiinni (turha toivo). Kun tulin majakan kohdalle, laptimer heitti lukeman 1.35.40, mikä oli 0.45 nopeampi kun edellisen kesän pohja-aika 1.35.85. Arvaatten että oli hauskaa!

Tästä syytä mulla on tapana sanoa omasta vauhdista, vrt kisaa ajaviin, että menee sen verran vielä enemmän aikaa kierroksilla kun kovapäisillä, kun  tapana on käydä Palmasisa kahvilla. Noin 8 sek otti kierrosajasta pois tuo Stoppi.

Ei ole yksi, eikä kaksi tapaa tehdä asioita oikein tai väärin, ja tämän takia en koskaan näillä vauhdeilla noviisina lähde antamaan minkään sortin neuvoja varsinaiseta ajotekiikasta jne aloitteleville ratailijoille, sen ei ole toisen noviisin virka. Minä jatkan kurssien parissa, ja joka ikinen ratapäivä kun vaan sattuu kohdalle joku kisakokemusta omaava, tai muuten punaturkkinen kettu, kyselen heiltä neuvoja ja tapoja, miten he toimivat tässä ja tuossa. Viime kesänä menin Alastarossa 4 kertaa hiekalle, 3 näistä hallitusti, kun avuksen alussa huomaan meneväni väistämättä ulos. Ja neljännellä sarvista roikkuen, pahan sladin päätteksi.Pystyssätuurilla pysyen.

Nuorena kundina Hämeenlinnassa ajeltiin kavereiden kanssa ensin mopoilla, siten satasen Kawalla, ja vielä piikin Zynndapilla Parolan panssari-urilla, missä krossikuskit treenasivat. Asfalttikumeilla katupiikillä suhasin, kun ei ollut muuta vehjettä. Kaatuilin monet monituiset kerrat, mutta niiltä ajoilta jäi selkäruotoon lukemattomia tilanteita kun mopo vei miehenalkua, niin että volttia lenettiin ym.
Alastarossa on niin hyvät tasaiset hiekka-alueet, että en, ihan oikeesti, ole huomannut juuri edes sykkeen nousseen, kun päätin hallitusti jatkaa hiekalle. Ei muuta kun kaasua kevyesti hiekalle tulessa, ettei etupyörä sukella syvälle, ja sitten hiimmaamalla vaan tasavauhtisesti eteenpäin, antaen hiekan vastuksen hiljentää vahdin pois.
Noista nuoruusvuosien kohelluksista on aivan varmasti apua nykyään, ennen muuta sen takia, että pelästyn vasta tilanteen jälkeen, jos paha paikka oli lähellä. Eikä todella vaarallisia tilanteita ole ollut kuin 1, kun ilta-auringon häikäisemänä etupyörä pomppasi Palmasin jälkeisessä vauhtivasemmassa sisäkanttarista niin, että ravisti hetkeksi pidon pois, mutta ei lähtenyt alta. Siitä olis lähtenyt wannabe-ukko ekaa kertaa tyylillä lentoon. Varikolle menin, ja lopetin siltä päivältä. Nähdä pitää.


Fasu

Hartialukko on yleisesti käytetty termi ja tarkoittaa paniikkia,jossa kuski on toimintakyvytön. Kirjoittaessa pyöri mielessä tiellä tapahtuneet ulosajot joissa on lopuksi törmätty
ainoaan lähistöllä olevaan esteeseen ja viimeisen kerran. Nämä olisivat usein estettävissä jos kuski pystyisi tekemään edes jotakin. Joskus lähtötilanne on ollut kulkeva pyörä,vieras tai tuttukin tie ja kuskin taitamattomuus yhdistelmä.
VV

murmela

Jenkiksi toi termi taitaa olla "Target Fixation".
Ts, mopo menee aina juuri sinne minne kuski katsoo. Eli jos kuski panikoi ja tuijottaa auton kylkeä, niin siihen se mopo sit mäjähtää.
Kun taasen jos kuski saa käännettyä katseensa vaikkapa metrin ohi auton perästä, niin hyvin todennäköisesti se mopo menee sitten siitä auton perän ohi.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

Turder


T1mppa

Piti pari kertaa katsoa, miksi tuo kaato tapahtu. Kyllä sen touring-renkaan sieltä sitten spottas. Ihan kiva video muuten  cool_gif

Fasu

Lainaus käyttäjältä: T1mppa - 30.03.12 - klo:19:58
Piti pari kertaa katsoa, miksi tuo kaato tapahtu. Kyllä sen touring-renkaan sieltä sitten spottas. Ihan kiva video muuten  cool_gif

Tilanne kesti pitkään,ennenkun mopo oli totaalisesti poissa hallinnasta confused_thinking
VV

Powered by EzPortal