Lainaus käyttäjältä: eri-ernesti - 21.06.14 - klo:17:57
Murmela vois kans kertoo omista ajamisistaan. Mikä tökkii ja miksi?
Mulla ei oo koskaan (ratailua 2007 alkaen) ollu mikään hyvä fyysinen kunto, enkä ole koskaan talvisin treenannut mitenkään erityisesti, kerran viikossa höntsäsäbää, ja siinä koko talven rreenit.
Ajamisessa olen panostanut ajotekniikan parantamiseen ja olen aina pystynyt ajamaan omaa täyttä vauhtia, mikä on noin sekunnin heikompi kuin oma ennätysvauhti, noin tunnin putkeen.
Fyysisen kunnon olemattomuus oli yllätys tänä keväänä. Bonuksena oikean jalan polven "taipumattomuus", joka johtui siitä että ko jalan takareidestä on otettu se jänteenpätkä joka nykyisin majailee oikeen solarin ja lapaluun korppilisäkkeen välissä. Paskaakin paskempi kunto johtuu siitä että elo-joulukuu pidin aivan täydellisen tauon mistään fyysisestä liikunnasta/ treenistä, koska tuo jänteenpätkän juurtuminen kestää hetkisen ja en halunnut vaarantaa sitä mitenkään.
Oikeeseen olkapäähän iski heti leikkauksen jälkeen adhesiivinen kapsuliitti, josta kärsin kaksi kuukautta, luullen kivun johtuvan leikkauksesta, ennen kuin lekuri magneettikuvautti ja diagnosoi sen. Koko sen kaks kuukautta käsi oli käytännössä täysin käyttökelvoton. Sit sain siihen ultraääniohjauksessa piikin kortisonia, joka vähensi kivun siedettäväksi ilman jatkuvaa voimakasta lääkitystä.
Ko taudissa on se "kiva" puoli että se on autoimmuunitauti, ja sille tyypillistä on se että toinen olkapää tekee ihan samat ihan vaan "sympatiasta" sitä toista olkapäätä kohtaan. Joten varsinainen leikkauksen jälkeinen käden/käsien kuntoutus on ollut hyvin hidasta, ja edelleen kesken. Itse leikkauksesta ei ole ollut sen suurempia ongelmia kuin ett se onnistu 50-60, eli toi viritelty jännesidos jäi liian löysäks ja solari ei juurikaan pysy sillä tontilla mihin se on tarkoitettu. Joten edelleenkin ko käsi kipeytyy jos esim seisoo pitkään, tai nojaa pöytään, tai makaa sillä kyljellä, jne.
Mutta mutta, johtuen tuosta kaikesta, fyysinen kuntoni tänä keväänä oli yllätys mulle itselle. Luulin, koska aina aikaisemmin ns paska kunto on riittänyt, että tänä keväänä tillanne ei olisi ollut sen kummempi. Mutta kunto olikin vielä abaut puolet heikompi kuin mitä normaalisti keväisin.
Tuo puolet normaalia heikompi kunto aiheutti sen, että en ole pystynyt ajamaan edes omalla mukavuusalueella, vaan alle sen. Ja siitä syystä vauhti tänä keväänä on ollut huomattavasti alle oman normaalin vauhdin. Motoparkissa kaks viikkoo sitten, tuli ensimmäistä kertaa samanlainen olo, kuin normaalisti on kevään ensimmäisenä ratapäivänä.
Ei kyl tää tästä, tavotteet on edellen "korkeella", ja Pärnun keikan jälkeen saa varmuuskertoimetkin taas ripustaa naulaan, ja sit näkee ett onks näistä käsistä mihinkään tänä vuonna.