Painauma kannattaa mitata ja säätää kuskin kanssa, varsinkin tavis harrastelijan ollessa kyseessä. Koska harrastelijalla se kropan paikka ja asento vaikuttaa hyvin paljon siihen asentoon missä mopo loppujen lopuks kulkee siellä radalla. Harrastelija ei yleensä tietoisesti vaikuta painonsiirrollaan siihen mopon käytökseen, vaan harrastelija pyrkii vain tekemään "jotain" sen kroppansa kanssa ja tulos on sitten sen mukainen.
Esim jos mopo on säädetty vain pelkkää kuljettajatonta painaumaa käyttäen (mikä vissiin on trendi tällä hetkellä kisakuskien keskuudessa), voi lopputuloksena olla esim se että harrastelijan ajoasento on hieman liian pysty, joten paino on hieman liian takana, joten mopon keula on hieman liian ylhäällä, joten kuskista tuntuu että mopo ei käänny. Ja kuski pelkää ja jäkittää moponsa selässä, eikä kehity koska luottoa mopoon ei ole.
Toki vika on edelleenkin siinä että kuski ei osaa sitä mopoansa ajaa oikein, mutta harrastelijan kohdalla mielestäni parempi vaihtoehto on se että ko tapauksessa painauma säädetään kohdilleen kuskin kanssa, jolloin se mopo kääntyy vaikka kuskilla on hieman väärä ajoasento. Tällöin harrastelija saa enemmän luottoa siihen mopoonsa, pystyy paremmin kehittämään ajamistaan, ja sitten jos se ajoasento alkaa muuttumaan enemmän oikeaan suuntaan, niin säädetään ne painaumat uudelleen.
Myös sen takia painaumat kannattaa mitata kuskin kanssa, että top-out jouset usein hieman sekoittavat painauman mittaamista ilman kuskia. Eli jos keulassa sattuu olemaan pitkät tai jäykät top-out jouset, ja painauma säädetään ilman kuskia, niin on todennäköistä että painauma kuskin kanssa on liian pieni.
Jos ymmärtää keulan toiminnan, eli sen miten painauma, jousi, top-out jousi ja esijännityksen säädin toimivat toisiinsa nähden, on painauman laittaminen "millilleen kohdilleen" hyvin helppo ja nopea toimenpide.
Hyvin tyypillinen esimerkki:
Keula ylös, painaa eturengasta alas, mittaa vapaan pituuden, sanotaan ett se on vaikkapa 120 mm.
Keula alas, kuski kyytiin;
painaa keulaa alas ja päästää sen nousemaan ylös, mittaus 70 mm
nostaa keulaa ylös ja päästää sen laskemaan alas, mittaus 78 mm
Eli painauma kuskin kanssa on 120mm - ((70+78)/2) eli 120 - 74 = 46 mm
(Esijännityksen säätimen toiminta on paljon helpompi ymmärtää jos ajattelee sen olevan pelkkä painauman säädin ja niissä on aika usein millinen kierre.)
Hylsy käteen ja painauman säätimistä 6 kierrosta myötäpäivään, eli keulaa 6 mm korkeammalle, jolloin painauma on "tasan" 40 mm.
Eipä sitä sen enempää kannata hieroa, koska jo se onko kuskilla kamat päällä vai ei, vaikuttaa millin pari. Ja istuuko kuski aina samassa kohdassa ja onko sillä sama asento vai ei.
Jos keulaa ei vedä alaspäin, silloin kun mittaa keulan vapaata pituutta, siihen yleensä tulee muutaman millin heitto, jolloin myöskin painaumaan tulee se sama heitto:
Hyvin tyypillinen esimerkki:
Keula ylös, ei paina eturengasta alas, mittaa vapaan pituuden, sanotaan ett se on vaikkapa 114 mm.
Keula alas, kuski kyytiin;
painaa keulaa alas ja päästää sen nousemaan ylös, mittaus 70 mm
nostaa keulaa ylös ja päästää sen laskemaan alas, mittaus 78 mm
Painauma kuskin kanssa on 114 - ((70+78)/2) eli 114 - 74 = 40 mm
Eli keulaa ei tarvi korottaa 6 mm, mikä johtuu tuosta mittaustapavirheestä, jonka seurauksena näyttää siltä että painauma olisi vain 40 mm, vaikka se todellisuudessa on tuo edellisessä esimerkissä mainittu 46 mm.
Eli vaikka kyseessä on sama mopo ja sama kuski, niin 6 mm mittausvirheen takia mopon keula ui radalla 6 mm syvemmällä. Eli keula myöskin pohjaa jarrussa sen 6 mm helpommin. Ja keula saattaa tuntua hieman liian ketterältä ja haukkailevalta mutkissa, koska se ui 6 mm syvemmällä.
Se sitten taasen on ihan eri asia jos tarkoituksella laitetaan tuo keulan painauma 46 milliin, jolloin käytettävissä on hieman enemmän todellista ulosjoustoa top-out jousen vaikutus huomioon ottaen. Mutta silloin täytyy tietää mitä oikeasti on tekemässä, ja millanen se keula on kokonaisuudessaan ja miten se keula oikeasti toimii siellä radalla.
Esijännytys vs painauma vs jousi:
Se ei ole ongelma jos esijännityssäädin on pohjassa, ja painauma (oikealla tavalla mitattuna) on 40 mm; jos keula ei pohjaa. Koska se esijännityksen säädin on käytännössä vain painauman säädin. Jos taasen kuskista tuntuu että keula pohjaa jarrussa, niin ensimmäisenä poistaisin vakiokeulasta hydraulistopparit ja korvaisin ne pohjaanlyöntikumeilla. Se 20-30 jouston viimestä milliä, mikä ne hydraulistopparit yleensä syö, on hyvin kriittisiä siinä vaiheessa kun keulan pitäisi kantaa koko mopon paino kovassa jarrussa. Sillon kun keula hakkaa hydraulistoppareihin, on käytännössä ainoa joustava elementti rengas, ja siinä vaiheessa keula lähtee helposti kiemurtelemaan koska rengas sortaa puolelta toiselle.
Yksi huomioitava seikka on myöskin se että kuinka paljon asennettua esijännitystä inssi on sattunut suunnittelemaan siihen keulaan. Eli vaikka jossain toisessa keulassa olisi esijännityssäädin täysillä ja jossain toisessa nollilla, niin niissä voi silti olla sama määrä esijännitystä, koska keulan sisällä oleva esijännitysholkki on eri pituinen.
Ilmajousi on progressiivinen, joka tarkoittaa myös sitä että siinä vaiheessa kun keula alkaa hakkaamaan hydraulistoppereihin; ilmajousi ei ole läheskään kokonaan käytössä. Jos esim oletetaan ett keula on 120 millinen ja hydstopparit on 30 mm, niin ilmajousesta on käytössä jotain noin 50-60% siinä vaiheessa kun keula hakkaa hydstoppareihin. Kantavuutena se olis ehkä jotain reilu 15 kg.
Vastaavasti jos hydraulistopperit poistetaan ja saadaan koko joustomatka käyttöön; saadaan myöskin ilmajousen koko voima käyttöön lisääntyneen joustomatkan myötä. Eli kantavutena ehkä jotain 30 kilon luokkaa.
Tärkein pointti on kuitenkin se että siinä vaiheessa kun hydstopparit poistetaan, pääsee jousi kantamaan kuorman koko matkalla, tai ainakin yrittämään sitä.
Esim jos mopo on 200 kg ja kuski 80 kg, painojakauma 50/50, keulakulma 25 astetta, keula 120 millinen ja painauma 40 mm, niin silloin todellista sisäänjoustomatkaa on 80 mm, jolloin luokaa 0,72kg/mm olevat jouset riittää kannattelemaan koko mopon painon jarrussa.
Jos taasen hydstopparit syö esim sen 30 mm, niin todellista sisäänjoustomatkaa on vain 50 mm, ja tarvittais luokkaa 1,15kg/mm olevat jouset keulaan jotta keula kantais painon ennen hydstoppereita.
Toki tuosta on unohdettu se että keulakulma muuttuu jarrussa ja siellä on se ilmajousikin, mutta pointti siis se että kuinka helvetisti ne viimeset millit kokonaisuudessaan merkkaa siinä 120 millisen keulan toiminnassa. 0,72 vs 1,15 jouset on aivan eri planeetalta.