Rasitusmurtumat paranee erittäin hitaasti. Mulla oli/on vasemmassa sääriluussa ollut vuodesta ~2006, ja vielä viime kesänä taas vihloi juostessa. 2010 kun kuvattiin, oli luu paksuuntunut tasaisesti puolisen senttiä sen murtumaviivan ympäriltä polvesta nilkkaan tasaisesti. Ihmeellisesti se luonto puolustautuu, kun alkaa kasvattamaan paksuutta luuhun, kun ei muuten tokene, ja dorka vaan jatkaa juoksemista.
Se murtumakohta pitäis saada olla täysin rauhassa, ilman että tulee mitään iskutusta, joten kyllä tuo kotiutus tässä kohtaa oli melko välttämätön homma. Mutta no hätä, äjä on kunnossa ens suveen mennessä täysin, ja uutta matoo koukkuun.