Päivä riehuttu Misanossa. Niccolo Canepa oli mun ja yhden sveitsiläisen kaverin ohjaaja. Oli aika häiriintynyttä vetää Panigalella vitosella torvi auki takasuoran mutkaa. Ajo kulki käsittämättömän hyvin, vielä ottaen huomioon etten viime kesänä ajanut edes semikovaa kuin 8 kiekkaa APPn mopolla ja tänä kesänä ei ajoa yhtään. Aika tekninen rata, mutta kikkapaikat oli kuin Jurvan kikkamutka, Kemoran kahvilanmutka. Periaatteessa tiesin heti miten niihin ajaa.
Canepa kertoikin jo neljännellä setillä että mentiin alle 1.50. Viidennellä meinas käydä huonosti. Ohitin pari hitaampaa käveria yhdellä suoralla ja kun tulin jarruun pyörä hyppäsi eturenkaalle. Takaa tulevat oli osunu jarrutuksessa toisiinsa ja kaatunut mopo liukui mua päin. Tuuria oli ja tilaa päästää jarru, takis alas ja uudestaan jarrulle. Sitten niita Panigaleja liukuikin yksi kummallakin puolella. Tuossa kohtaa oli asfalttia radan ulkopuolella ennen hiekkaa ja sain pelit seis.
En jäänyt sinne torikokoustamaan vaan ajoin varikolle. Mikä tuuri. Takarenkaassa jälki, sisäloksu paskana, vasemmassa jalkatapissa punasta maalia, svingi naarmuilla ja kengästä nilkkanivel rikki. No, toinen kuski vietiin tajuttomana sairaalaan ja toinen pääsi päivän aikana takas varikolle nilkuttamaan.
Bayliss piti radalla ollessaan omaa showtaan. Aivan tajuton äijä. Veti mm koko lähtösuoran etunen lukossa ja aivan käsittämättömän kovaa. Jätkä vetää joku 250 lasissa etunen savuten. Joka ulostulo powerslideä ja savua.
Loppupäivän aikana oli aika paljon ruuhkaa ja en päässyt enää vetämään vapaita kierroksia ja virheet alkoi vähän lisääntymään. Kai ajokunto ei vaan riittäny vaikka fyysisesti ei väsytä vieläkään.
Voin suositella isosti tapahtumaa ns kerran elämässä koettavaksi.
Edit: parit typot jne korjattu.