Ton ikäsessä pyörässä etenisin ihan ns. järkevän budjetin kanssa... miten pääsee helpoimmalla. Bazaazi sinne tai tänne, kun joku vanha Mikunin mooottorinohjauksella varustettu 90-luvun seiskapuolikas menee ohi niin, että saappaat pyörii jaloissa
Oma mielipide luistonestoihin ja muihin lisäelektroniikka hässäköihin on siinä main selkeä, että tervetuloa vaan heti, kun on aikaa säätää, opetella säätämään ja opetella ajamaan niitä vasten. Joskus varmaan sille puolelle tulee siirryttyä, mutta esim. tuohon vanhaan RN19 yamahaan en niitä väkisin koita viritellä. Viime kesänä aina uudelle radalle siirryttäessä tuli osa noista luistonestovehkeistä nätisti perä edellä vastaan, kunnes saivat kartat kohdilleen. Yllättävissä olosuhteissa taisi olla komeasti samassa läjässä sulassa sovulla monen valmistajan moottorin ohjausta ja luistonestoa usean pyörän verran.
Jos luistonestolla haluaa rakentaa täysin apupyörät ratapyörään, niin sekin onnistuu.. alkaa vaan jossain kohdin taas rajoittaa menoa ja kun siitä pitäisi asetuksta kiristää, ollaan vanhoilla tottumuksilla äkkiä katollaan.
Ratapyörän huoltoon palatakseni:
*Alusta kuskin painolle ja ajotyylille opivaksi geometria edellä
*Tolkullinen ergonomia, clipareiden asennolla ja tankiin tavaraa teippailemalla pääsee pitkälle
*Kaikkien nivelpisteiden läpikäynti ja oikeaksi säätäminen (ohjauslaakeri, linkut etc).
*Koneen perusasioiden tarkastus vähän tiuhempaan. Yamahassa avaisin joskus kytkinkopan ja tarkistaisin, ettei kytkinkorin niittaus ole kovin väljä vetorattaaseen. Se kun särkyy, niin tuho on aika totaalinen.
*Tonnisesta yli 150 hevoista suunnilleen hallittavaa tehoa