Jarrutuksesta

Aloittaja Fasu, 15.02.12 - klo:13:14

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Vuorela

Lainaus käyttäjältä: Teemu - 11.07.12 - klo:12:30
Lainaus käyttäjältä: murmela - 11.07.12 - klo:11:17
Lainaus käyttäjältä: Teemu - 11.07.12 - klo:10:33
En tiedä sitten voiko näihin ylipäätään kuinka paljon luottaa mutta Gotlandringillä oli kovin jarru pääsuoran päässä 1.41G ja Alastaron pääsuoralta löyty yks 1.58G. Nää ei todellakaan ole mitään optimijarruja jos ajatellaan mutkaan menoa vaan lähinnä sellasia kammojarruja joita välillä aina tulee, tuntuu että koko peli lähtee käpälästä.

Sitten vielä lopuksi pakko sanoa että jos pystytte jarruttaan yhdellä kädellä perän ilmaan niin kannattaa alkaa miettiin miten sais sitä jarrutusta tehokkaammaksi esim. säätämällä pyörää ja ajoasentoaan. Siis se että optimoi ajoasentoa jotta olisi mahdollisimman kiva olla siitä penkillä jarruissa ja ettei kädet rasitu niin on hieman erikoinen ajattelutapa, siis jos tarkoituksena on ajaa mahdollisimman kovaa. Eiks se pitäis miettiä miten voin jarruttaa maksimaalisen tehokkaasti? Tietty jossain pitkän kisan loppupuolella toi voi olla ihan järkevä taktiikka että jaksaa ajaa maaliin, mutta olis tietty parempi että ne kädet kestäis vähän sitä jarrutteluakin.
Paljo sulla oli vauhtia ko jarrujen alussa?

Ei se mukava jarruasento ja maksimaalinen jarrutus ole toisiaan pois sulkevia. Päinvastoin mitä mukavempi ja rennompi se jarruasento on, niin sitä maksimaalisempia jarruja pystyy vetämään. Ja noin kokonaisuutena; sitähän ne vanhat ketut koko ajan hokee, ett ajon pitäis olla rentoo, ett sillä saa sitä nopeutta siihen ajoon.

Gotlandringillä näytti olevan tossa 238.3km/h ja Alastarossa 225.9km/h.

En viitti alkaa paljoo enempää vääntään tästä hommasta. Yleisesti oma ajatus on se, että ajoasentoa tehtaillaan sen mukaan miten pääsee mahdollisimman kovaa eikä sen mukaan miten on mahdollisimman mukavaa (joka on muuten erittäin subjektiivinen asia, yhdelle mukava asento voi olla toiselle vähemmän mukava). Kuten murmela esim. Gotlandringillä puhuttiin vaihteen vaihtamisesta siinä ekassa neulansilmässä. Sulla oli siinä ajoasennon takia kuulemma hankala vaihtaa vaihdetta ja sen takia ajoitkin sen sitten samalla vaihteella läpi. Mun ajattelun mukaan vaihde pitää pystyä vaihtamaan siinä kohtaa kun se kuuluu vaihtaa eikä silloin kun jalka sattuu taipumaan polkimelle. Eli ts. se ajoasento on oltava sellanen että tollanenkin asia onnistuu.

Mutta kukin harrastaa ja optimoi omien mieltymyksien mukaan, siinä ei ole mitään pahaa mun mielestä. Täällä foorumilla kumminkin nyt useammastakin suusta välillä tulee näitä yleisiä ohjeita, jotka on sen oman, joskus aika vähäisenkin kokemuksen kautta hankittu. Vastuu jää näissä aina kuulijalle ja kehottaisinkin uusia kuskeja ja ylipäätään foorumilta vinkkejä hakeville suhtautuun ihan kaikkiin ohjeisiin terveen kriittisesti ja yrittää aina miettiä itse asiat läpi omien tavoitteiden näkökulmasta ja kokeilla eri juttuja.

Sen viitisen vuotta mitä itse olen tätä hommaa harrastanut niin joka kesä on oppinut aina jotain uutta ja vanhoja luuloja on saanu heittää romukoppaan. Tässä lajissa on niin paljon muuttujia että kokonaisuutta on mahdoton analysoida tai "ottaa" joltain toiselta. Siinä on varmaan suuri osa koko homman viehätystäkin.

Teemu

Yksi homma mitä tuolla käsien rentoudella haen on pyörän vakaus. Jos on turhaa painoa käsillä, niin pyörä on levottomampi jarruissa eikä pää anna periksi jarruttaa kovempaa. Tuskin se pitokaan on silloin yhtä hyvä. Pyörän vakaus yleisesti ajaessa taas tuntuisi mahdollistavan kovempaa ajamisen. Tähän samaan uskoisin keskustelujen perusteella Nitrouksenkin kommenttien liittyvän. Mitä se vakaa pyörä sitten kellekin tarkoittaa. Ainahan se vähän elää kun kovaa jarruttaa. Setuppia ja ajotekniikkaa yritän kehittää sen mukaan että pyörä käyttäytyisi vakaammin ja voisi taas ajaa kovempaa.

Jos haluaa päästä tarkemmin perille toisen ajatuksista niin kannattaa mennä kasvotusten juttelemaan. Jää paljon vähemmän vääriä käsityksiä. Jutteluidenkin perusteella tuntuu esim. käsitykset ajolinjoista olevan jotain ihan muuta kuin mitä sitten radalla näkee.

murmela

11.07.12 - klo:12:56 #136 Viimeisin muokkaus: 11.07.12 - klo:13:06 käyttäjältä murmela
Lainaus käyttäjältä: Teemu - 11.07.12 - klo:12:30
En viitti alkaa paljoo enempää vääntään tästä hommasta. Yleisesti oma ajatus on se, että ajoasentoa tehtaillaan sen mukaan miten pääsee mahdollisimman kovaa eikä sen mukaan miten on mahdollisimman mukavaa (joka on muuten erittäin subjektiivinen asia, yhdelle mukava asento voi olla toiselle vähemmän mukava). Kuten murmela esim. Gotlandringillä puhuttiin vaihteen vaihtamisesta siinä ekassa neulansilmässä. Sulla oli siinä ajoasennon takia kuulemma hankala vaihtaa vaihdetta ja sen takia ajoitkin sen sitten samalla vaihteella läpi. Mun ajattelun mukaan vaihde pitää pystyä vaihtamaan siinä kohtaa kun se kuuluu vaihtaa eikä silloin kun jalka sattuu taipumaan polkimelle. Eli ts. se ajoasento on oltava sellanen että tollanenkin asia onnistuu.
Mun filosofia:
Niin kauan kuin sitä peruspakettia parantamalla kierrosaika paranee, niin voi ajaa sillä samalla peruspaketilla kaikki mutkat.
Siinä vaiheessa kun ei ole enää mitään muuta tehtävissä kierrosajan nopeuttamiseksi, on syytä alkaa viilailemaan pakettia mutkakohtaisesti. Ja siitä tilanteesta mä oon vielä jossain 5-7 sekunnin päässä.
Ko mutkassa kolmosella kierrokset oli ennätyskierroksella apeksissa 6700, kakkosella ne ois ollu 8200. Jos taasen mutka ois onnistunu paremmin, niin kierrokset ois ollu yli 7000 kolmosellakin.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

Teemu Tanila

Lainaus käyttäjältä: Vuorela - 11.07.12 - klo:12:41
Lainaus käyttäjältä: Teemu - 11.07.12 - klo:10:33
Jarruttamisesta sen verran yleisesti, että se riippuu todella paljon myös pyörän setupista ja kuskin asennosta miten kovaa voi jarruttaa. Lisäks tietenkin jarrutustekniikka vaikuttaa, esim. sillä takajarrun sopivalla käytöllä (jota en itse osaa, pari kertaa kokeillu) saa sidottua pyörän takapäätä jolloin pyörä on hiukan pidempänä ja oletettavasti antais jarruttaa inasen kovempaa ennen kuin perä nousee ilmaan.

Eli siis mitään yleispätevää linjausta "millä G voimalla perä nousee ilmaan" ei ainakaan mun järjenjuoksun mukaan voi antaa.

Totta kai näin, mutta onko jotain tietoa missä vaiheessa esim. sinun jarrutustekniikalla alkaa perä nousta? Jos oikein yrittää, niin ei kai sen hidastuvuuden tarvi kovin kummoinen olla, kun perä on ilmassa ja vastaavasti kuinka kovaa voi jarruttaa ennen kuin perä nousee. Ihan yleisestä mielenkiinnosta olis hauska näitä lukemia tietää, en edes kuvittele että pelkillä numeroarvoilla omaa ajoa alkaisi/pystyisi kehittämään vaikka datan kanssa tuleekin pelattua. Sitten taas kun on vähän laajemmin omaa dataa käytössä voi siitä ihmetellä mitä tekee vs mitä luulee tekevänsä.

Ei ole kyllä mitään käsitystä. Siihen kun tosiaan vaikuttaa mm. se missä kohtaa penkillä istuu ja kuinka ärhäkästi jarrua annostelee kahvalta. Sitten erikseen vielä pyörän setuppi. Harvemmin noi asiat toistuu ihan vakioina joten paha sanoa mitään kovin tarkkaa enkä osaa kyllä edes arvailla kunnolla.

Datahan on tosi hyödyllinen juttu, ittekin kovasti siitä tykkään. Sen analysointi onkin sitten se vaikea osuus ja oikeiden johtopäätösten tekeminen.

Teemu

Nitrous

Pyörän perän saa nousemaan aika pienelläkin hidastuvuudella, kun aloittaa jarrun terävästi puristamalla, jolloin keula painuu (liian) nopeasti nippuun. Tuohon kun vielä lisää pienen pompautuksen perseellä ja istuu ihan satulan etuosassa, voikin alkaa ratojen ulkopuolella harjoittelemaan endoja.

Vähän rauhallisemmalla jarrutuksen aloituksella tasaisesti puristusta lisäten perä alkaa nousemaan maasta vähän yli 1,2g kiihtyvyydessä. Tämä siis siinä Gotlannin pääsuoran alamäessä ja meikäläisen jarrutekniikalla. Ihan absoluuttista arvoa ei saa, koska pitäisi ola jonkin sortin anturi vahtimassa renkaan nousua, että näkisi tarkasti sen arvon. Ekassa hiekoilla käynnissä alotin jarrun liian rajusti. -> perä 20 cm ilmaan -> hölläys -> jarru -> hiekoille. Kiihtyvyys perän noustessa jossain 0,8-0,9g välissä.
Kaikki ajotekniikkaan liittyvät kirjoitukseni ovat vain omia mielipiteitäni ja jokainen kokeilee niitä omalla vastuullaan. Se mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi muille.
https://www.facebook.com/EsaTirkkonenNo7

app

11.07.12 - klo:13:47 #139 Viimeisin muokkaus: 11.07.12 - klo:13:52 käyttäjältä app
Tässä ketjussa on tullut aika paljon hyviä asioita jarruttamisesta esiin. Nitrousin kanssa vaikka väänettiin, lopulta aika samoja juttuja näköjään käytännössä koitetaan saada tasapainoon ajossamme. Itsellä jonkun verran ottaa käsille ajaminen, mutta se on pikemminkin yleisestä puristamisesta johtuvaa, koska ranteet väsyvät ensimmäisenä. Keskikropan lihaksissa, tai jaloissa  en ole väsymystä tuntenut ratapäivän jälkeen. Tämä ilmeisesti peruja juoksutreeneistä, joissa torson kestovoimaominaisuudet erittäin tärkeät ryhdin säilyttämiseksi väsyessä.

Katsoo nyt miten Äsken tehty ajoasennon muutos vaikuttaa mukavuuteen. Laitettiin kliponit eteen päin, ja penkkiä nostettiin 5 cm. Polvikulma oli aivan liian ahdas, mulla kun on täysin oikoryhtinen selkäranka, joka pakottaa kaiken taipumisen lonkasta. Väljyyttä on  nyt selkeästi lisää, ja jalkatapeissa on vielä varaa tiputtaa yksi pykälä.

Oma mopo muuttui kertaheitolla helpommaksi käsiteltäväksi jarruissa, kun keulaa kiristettiin oikein reippaasti. Vaimennuksia ja esijännitystä lisää. Antoi heti turvallisuuden tunnetta lisää, eikä ole enää  tullut niissä "kammojarruissakaan" pahempia yllätystilanteita. Se vaan ei tunnu kääntyvän, kun joutuu tulemaan liian pitkälle mutkaan täysjarrun kanssa. Muuten on balanssissa täysin, elikääntyy justiinsa sinne minne haluaa. Motoparkissa, kun joutui parissa tunnissa opettelemaan radan ennen kuin oli kisa edessä, menin pääsuoran shikaanin pitkäksi, kun painoin keulan pohjaan, ja perä yhtäkkiä sivulla, etupäänkin tehdessä jotain täysin outoa. Ainoa mistä olen varma, on vaan se että oikein kolahti pohjaan keula ensin, hallittavuudesta ei tietoakaan. Oikaisin hiekan kautta.

Mä koitan nyt kiinittää huomiota jalkojen käyttöön kovissa jarruissa. Sen verran vaan, että ne ainakin on tapeilla, niin että pystyy antamaan vastavoimaa. Nitrousille pisteet asian esiin tuomisesta. Lähtökohtana pidän tietty jääräpäisesti sitä, että jarrun pitää olla ensin mahdollisimman kova, ja vasta sen jälkeen koitetaan opetella tekemään suoritus enemmän koko kropan lihaksia hyödyntäen.

Tango

Tässä pieni suuntaa-antava laskelma jarrutuksen voimista.

Ilmanvastuksen aiheuttamaa voimaa mallinnetaan kaavalla Fb = bv^2, jossa b on poikkipinta-alasta ja muodosta riippuva vakio ja v on nopeus. Omalle mopolleni (R1-07) laskin huipputehon ja huippunopeuden perusteella vakion arvon b = 0,23 kg/m. Tämä lukema pätee siis oltaessa kyykyssä katteen takana. Murmelan data on tämän kanssa sopusoinnussa (tarkkaan vertailuun pitäisi tietää massa ja pyörien hitausmomentit). Pystyasennossa Murmelan datasta saadaan kertoimelle arvo, joka on 75 % suurempi, siis 0,40 kg/m.

Tarkastelussa ilmanvastus voidaan jakaa kahteen osaan, pyörä (yllä mainittu vakio b) ja kuskin yläkroppa, jonka vakio on d = 0,17 kg/m. Oletetaan vielä, että renkaan kitkakerroin on myy = 1 ja että kokonaismassa on m = 280 kg ja käytetään putoamiskiihtyvyydelle likiarvoa g = 9,8 m/s^2. Täydessä jarrutuksessa radan pinnasta saadaan voima Fr = myy*m*g = 2,74 kN.

Nopeudessa v = 200 km/h = 55,6 m/s saadaan ilmanvastuksesta seuraavat voimat:
Fb = 0,71 kN (pyörä) ja Fd = 0,53 kN (kuskin yläkroppa)
Kokonaisvoima on F = 3,98 kN ja tässä saadaan aikaan hidastuvuus a = F/m = 14,2 m/s^2 = 1,45 g.

Jos oletetaan, että kuskin yläkroppa on mk = 50 kg, niin tässä jarrutuksessa siihen vaikuttaa voima Fk = mk*a = 0,71 kN. Selkä- ja käsilihasten osuudeksi jää Fk – Fd = 0,18 kN, toisin ilmaisten 0,37 g. Tämän voiman kestää pelkillä selkälihaksilla, jos pystyy istumaan tuolilla kallistuneena pystyasennosta eteenpäin 22 astetta.

Kun jarrutus jatkuu, niin ilmanvastus pienenee ja nopeudessa 100 km/h se on neljäsosan aiemmin lasketusta. Silloin kokonaisvoima on 3,05 kN ja hidastuvuus 1,11 g. Nyt selälle jää 0,84 g, joka vastaa sitä, että kun makaa vatsallaan kaveri jalkojen päällä, niin saa melkein yläkropan irti lattiasta.

app

Otin puheeksi Kemorassa tämän "jaloilla vastaan ja selkälihaksilla, kädet rentoina" vs "käsillä vaan vastaan".
Henkilö jolta kysyin piti minun omaa käyttämääni "käsillä vastaan vaan ja jaloilla vaihteita ym." täysin oikeana tapana. Ei siis vikaavikaa jarrutustekniikassa tältä osin. Kunhan kädet kestää pitkässä juoksussa,  kehoitti pysymään nykyisessä, ja hieromaan vaan kierroksia.

Vastaaja ei myöskään pitänyt Nitrousin esiin tuomaa kädet rentoina-tekniikkaa vääränä.

Tasapeli? Minun puolestani kyllä.

Juha_K

Lainaus käyttäjältä: Teemu - 11.07.12 - klo:10:33
En tiedä sitten voiko näihin ylipäätään kuinka paljon luottaa mutta Gotlandringillä oli kovin jarru pääsuoran päässä 1.41G ja Alastaron pääsuoralta löyty yks 1.58G. Nää ei todellakaan ole mitään optimijarruja jos ajatellaan mutkaan menoa vaan lähinnä sellasia kammojarruja joita välillä aina tulee, tuntuu että koko peli lähtee käpälästä.

BBC:n lähetyksessä puhuivat, että Mugellossa pääsuoran jarrussa on noin 1.6G, en tiedä mitä se on sitten muilla radoilla.
K5 1000

Perus ECU flashaus onnistuu GSX-R K5-L1 1000 ja K6-L5 600/750

murmela

Lainaus käyttäjältä: murmela - 09.07.12 - klo:14:06
Testailimpa tossa päivänä eräänä alastarossa radalta poistuessa.
Tosin kyseessä vain kaks vetoa, enkä muista tuuliolosuhteita, ylämäkeäkin on vajaa prosentti, mut jotain suuntaa-antavaa noista näkee.
Kroppa muna-asennossa, kytkin pohjaan ja antaa mopon rullata; hidastuvuudet:
180kmh -0,200g
150kmh -0,155g
120kmh -0,100g

Kroppa jarruasennossa, kytkin pohjaan ja antaa mopon rullata; hidastuvuudet:
190kmh -0,400g
180kmh -0,350g
170kmh -0,315g
160kmh -0,275g
150kmh -0,225g
140kmh -0,215g
130kmh -0,205g
120kmh -0,175g

Ts kun vedän alastaron pääsuoralla ihan eniten täysiä, ~205kmh , niin tosta ilmajarrusta saa jarrun alussa ~50% lisää jarrutehoo.
Ainoo ongelma on se että pitäis saada oma pää siihen moodiin että ko jarrun alussa vois vetää tommosen 1,5-1,6g, eikä se perus 1,0-1,1g mikä on pelkän renkaan pidon maksimi.
Liittyen keskusteluun; kannattaako perse siirtää penkille nopeilla suorilla vai ei, niin suuntaa antavaa mittailua:
Perse sivulla, pää/yläkroppa katteen takana, polvi kiinni mopossa.
160kmh -0.215g
150kmh -0.180g
140kmh -0.165g
130kmh -0.140g
120kmh -0.125g
Jarrut paskana, paha hidastaa.

Nitrous

Lainaus käyttäjältä: murmela - 11.08.12 - klo:22:45
Lainaus käyttäjältä: murmela - 09.07.12 - klo:14:06
Testailimpa tossa päivänä eräänä alastarossa radalta poistuessa.
Tosin kyseessä vain kaks vetoa, enkä muista tuuliolosuhteita, ylämäkeäkin on vajaa prosentti, mut jotain suuntaa-antavaa noista näkee.
Kroppa muna-asennossa, kytkin pohjaan ja antaa mopon rullata; hidastuvuudet:
180kmh -0,200g
150kmh -0,155g
120kmh -0,100g

Kroppa jarruasennossa, kytkin pohjaan ja antaa mopon rullata; hidastuvuudet:
190kmh -0,400g
180kmh -0,350g
170kmh -0,315g
160kmh -0,275g
150kmh -0,225g
140kmh -0,215g
130kmh -0,205g
120kmh -0,175g

Ts kun vedän alastaron pääsuoralla ihan eniten täysiä, ~205kmh , niin tosta ilmajarrusta saa jarrun alussa ~50% lisää jarrutehoo.
Ainoo ongelma on se että pitäis saada oma pää siihen moodiin että ko jarrun alussa vois vetää tommosen 1,5-1,6g, eikä se perus 1,0-1,1g mikä on pelkän renkaan pidon maksimi.
Liittyen keskusteluun; kannattaako perse siirtää penkille nopeilla suorilla vai ei, niin suuntaa antavaa mittailua:
Perse sivulla, pää/yläkroppa katteen takana, polvi kiinni mopossa.
160kmh -0.215g
150kmh -0.180g
140kmh -0.165g
130kmh -0.140g
120kmh -0.125g
Tääkin varmaan riippuu pyörästä aika paljon. Tonnarilla ei ainakaan kannata hilata persettä keskelle pyörää noissa vauhdeissa, koska keuliminen rajoittaa menoa enemmän kuin ilmanvastus. Kusiaisella saattaa kannattaa, mutta saavutettu hyöty on aika pieni kun ottaa huomioon pyörän päällä lisääntyneen jumppaamisen.
Kaikki ajotekniikkaan liittyvät kirjoitukseni ovat vain omia mielipiteitäni ja jokainen kokeilee niitä omalla vastuullaan. Se mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi muille.
https://www.facebook.com/EsaTirkkonenNo7

Jukka_R

Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 11.08.12 - klo:23:45
Tääkin varmaan riippuu pyörästä aika paljon. Tonnarilla ei ainakaan kannata hilata persettä keskelle pyörää noissa vauhdeissa, koska keuliminen rajoittaa menoa enemmän kuin ilmanvastus. Kusiaisella saattaa kannattaa, mutta saavutettu hyöty on aika pieni kun ottaa huomioon pyörän päällä lisääntyneen jumppaamisen.

Oma laitos pomppii Räyskälässä avauksissa pystyyn 1:llä, 2:lla, 3:lla ja 4:lla, etenkin paluusuoran avauksessa. Aika mielenkiintoinen tunne kun mopo alkaa leijumaan 180+ -vauhdeissa todellista nopeutta. Aivan turha yrittää maksimoida jotain ilmanvastuksia kun mopo vaan yrittää kimpoilla pystyyn. Jos röhnöttäisi perse takana ja naama katteen alla, niin vielä enemmän pomppisi. Toisin oli CBR 125 cupin kisassa. Ei hirveästi repinyt pyörää pystyyn kun 120 km/h-vauhdista tyrkkäsi röörin levälleen. 300 metrin jälkeen oli jo huikeat 133 km/h mittarinopeutta, todellisen ollessa jonkun verran vähemmän. Siinä oli kyllä merkitystä kuinka alas sai tai oli saamatta itsensä, tonnisilla ongelmaksi tuppaa muodostumaan lähinnä se miten siellä kyydissä kestää. Sillä tietysti voi olla merkitystä onko koneessa 13 hv vai 200 hv.
Sähköpostina toimii jukka.relander(ät)pp.inet.fi

app

Mä olen kanssa viime tatapäivilä harjoitellut suorilla katteen taakse piiloutumista, mutta pääsuoralla se onnistuu vasta kunnolla. Ei siinä kauaa lyhemmillä suorilla ehdi päätään katteen takana pitää. Pääpaino kuitenkin siinä että saa avattua kunnolla, kun repii niin pirusti.

jarska

Ajoasennot ketjua lukiessa tuli itellekki valaistuminen...taas kerran.
Eli olen yrittänyt siirtää persettä jo valmiiksi sivulle, tankkia vasten nivunen, ennen jarrutusta, kuten neuvottiin.
Tuo on jotenkuten onnistunut, mut hokasin et tässä kohtaa teen väärin...

jarrutuksen loppuvaiheessa(lineaarisesti löysäten) hivautan mopoa vaan hieman kallistukseen ja vasta kun päästän jarrun kokonaan, menen maksimikallistukseen ja pujahdan sivulle.
Jos oikeen ymmärsin niin pitäs olla jo kunnolla kallistuksessa ja jarrun loppulöysäys kokonaan vasta sillon ku ollaan jo roikkumassa sivulla?

slowrider

24.08.12 - klo:14:55 #148 Viimeisin muokkaus: 24.08.12 - klo:15:10 käyttäjältä slowrider
Sami neuvoi mulle että jarrua olisi vähän sinne täyteen kallistukseen/apeksiin asti. Sitä kun treenas että keula jarrulla pysyy alhaalla koko lähestymisen ajan niin pyörä kääntyy eri helposti. Jopa niin helposti että sisäkanttarit hyppi silmille  ???


Edit: siis jarrua niin pitkälle että saa kaasun avata. Eli ei yhtään "rullailua"

murmela

Lainaus käyttäjältä: jarska - 24.08.12 - klo:14:01
Ajoasennot ketjua lukiessa tuli itellekki valaistuminen...taas kerran.
Eli olen yrittänyt siirtää persettä jo valmiiksi sivulle, tankkia vasten nivunen, ennen jarrutusta, kuten neuvottiin.
Tuo on jotenkuten onnistunut, mut hokasin et tässä kohtaa teen väärin...

jarrutuksen loppuvaiheessa(lineaarisesti löysäten) hivautan mopoa vaan hieman kallistukseen ja vasta kun päästän jarrun kokonaan, menen maksimikallistukseen ja pujahdan sivulle.
Jos oikeen ymmärsin niin pitäs olla jo kunnolla kallistuksessa ja jarrun loppulöysäys kokonaan vasta sillon ku ollaan jo roikkumassa sivulla?
Auttaisko toi video yhtään?
http://www.youtube.com/watch?v=QQp8y0SZ1PU
Tuossa tuo yläkroppa liikkuu vähä sinneppäin niinku sen pitäis. Samoin ajo on vähä sinneppäin niinku sen pitäis...
Mutkat yritän ajaa jarrulla apeksiin, ja jarrun alotuksessa kroppa pystyssä ja mopo suorassa ja täysjarru, ja sitä mukaa kun jarrua keventää niin kroppa painuu eteemmäs ja alemmas ja mopo kallistuu enemmän.
Kunnes sit apeksissa jarru on nollilla, kroppa edessä ja alhaalla, ja mopo kylellään.
Jarrut paskana, paha hidastaa.

Powered by EzPortal