Jahas, muut taitaa olla vielä nauttimassa radalla, mut mä olen jo kotona, sattuneesta syystä.

Tässä vaiheessa jo kiitokset järjestäjille ja muulle jengille, pikku lipasta huolimatta tosi hyvä fiilis ja vauhtiakin rupes löytyyn mukavasti.
Raaserille isot kiitokset todella mukavasta ja hyödyllisestä koulutuspaketista, joka jäi vähän kesken, seuraavalla kerralla sitten.
Kiitos myös ohjaustangon modauksesta, nyt voin sanoo jotta mullon Raaserin tuunaamat cliparit.

Auttoi muutes tosi paljon kun sai tankoa leveemmälle, ajoasento tuntui rennommalle ja ikäänkuin aukesi enemmän.
Tattis myös Wehnälle, jälleen kerran oli uutta rengasta alla kun aamulla tuli radalle.

Juu, pyörä tuntui kaikenkaikkiaan todella hyvälle ja lipasta vähän...
ajelin Yamaha-kaverin(en muista nikkiä) perässä vajaan kierroksen...
tulin meinaan perään jossain vaiheessa ja kattelin rauhassa takana ohituspaikkaa...
mulla on tyylinä hakea mahdollisimman turvallinen paikka ohittaa, kun en osaa vielä tota hommaa...
kurvailtiin peräkkäin ja tarkkailin jarrupaikkoja+edellä ajavan linjoja varovasti kärkkyen...
tultiin karuselliin kaartaen vasemmalle, mä edelleen perässä ja meinasin pysyäkkin siinä kahvilanmutkaan saakka ja siinä vasta suoralla avata ja yrittää ohi.
Ei onnistunut ja tein karkean virheen kun noustiin mäkeä ylös kaartaen oikeelle...
olin mielestäni varma et meillä ei niin hirveesti ollut eroa kierrosajoissa ja siksi pysyin liian rohkeesti kannassa kiinni, ohituspaikkaa hakien.
Mäkeä ylös oikeelle noustessa käänsin kohti apeksia, pyörä vielä sopivasti kallellaan ja totutusti aloin avaamaan kohti seuraavaa mutkaa vasemmalle.
Tuossa tuli mulla paha moka, meillä oli aika samanlainen ajolinja, enkä tajunnut yhtään edellä ajavan jarruttavan niin aikaisin ennen kaarretta.
Juuri kun olin saanut avattua jo aika reilusti ja pyörän melkeen pystyyn, tulikin perä vastaan ja kovaa.
En ehtinyt vaihtaa ajolinjaa ja jarrutin lujasti, etten olis mennyt persiiseen pahki, liian kovaa sillä eiköhän lähtenyt etunen alta ja mopo liukui soralle.
Noh, vasen puoli moposta säilyi koskemattomana, oikeelle otti osumaa, mut kaatumatapit ja muut suojahärpäkkeet pelasti todella hyvin kaikki vitaalit osat.
Ei tässä mitään, ratamopo tuosta olikin tulossa ja ajattelin tilata nyt ne kiinan katteet, poistaa ehkä kilvistä ja kun on muuten jo rakennettu, niin ei tuossa iso homma ole.
Oikeesta kädestä lähti pala nahkaa, persposkessa mustelma ja oikeessa ulkoreidessä vesimelonin kokoinen patti, muuten mies kunnossa.
Puku ja kinttaat menee uusiksi, mut potta ei ottanut osumaa.
Kiitos Jukalle ambulanssi buukkauksesta, kävin siellä tsekkauttaan tuliko murtumia tai repeymiä kun rupes palleja myöten särkeen niin pirusti hetken päästä.
Ja kiitos myös Aapolakselle...en tiennyt että meillä on niin läheinen suhde...hän nimittäin laittoi hanskat käteen, tiputti mun housut kinttuihin ja kävi palleihin käsiksi...puristeli hetken...tai 10min...en tiedä kun olin kenties shokissa...väänteli jalkaa/lonkkaa ja jutteli mukavia.

Voi olla että johtui siitä, kun hän on lääkäri, en tiennytkään.
Noh, selvittiin hessu-hopo laastarilla, hyvä näin.
Mitä tästä opin...no ainakin sen etten koskaan roiku liian lähellä edellä ajavaa, en edes silloin kun ajetaan lähes samoja vauhteja.
Pitää valita toinen ajolinja tai pitää kunnon väli, jotain tällasta ja neuvoja saa tähän kohtaan antaa.
Mopo rakennellaan takas kuntoon ja eipähän tarvii enää varoa jokaista naarmua.
Tosi kiva harrastus ja tulee jatkumaan niin kauan kuin ukko pysyy kasassa, pyöriä on helpompi entrata.