Kalenteri

[Fasu]

Kaatoja tulee väistämättä kaikille. Osa on ns."hallittuja" ja loput vähemmän hallittuja. Edellä mainitussa esim.mopo on jo niin hyvässä luisussa ja kallellaan,ettei sen kampeaminen pystyyn ole enää järkevää. Olen joskus päällysteen kunnosta riippuen matkustanut hetken mukana (ei kannata ottaa mallia) ja seurannut ,mihin ollaan menossa.
Virrat pois jne. ja lopuksi potkaissut mokoman menemään. Näin on uskaltanut menetellä kun muuta liikennettä ei ole ollut lähellä ja radalla/tiellä tilaa.
Jälkimmäisessä ei jää aikaa ajatella ja irrottautuminen on tapahduttava heti. Kerran on ollut huonoa tuuria,että ajokki kimpoili ilmassa ja tippui omaan niskaan.
Jarruttaminen käytiin jo perusteellisesti läpi niin olisi mukava lukea muiden kokemuksia tästäkin aiheesta.

[Wper]

elämäni neljäs päivä radalla ja kemoran kahvilan mutka. tais olla toinen kierros ja tourinki renkaat alla. liian täpinässä sit tuli avattua kaasu liian aikasin ja perse alta. nätisti liuttiin pyörän perässä manaten.
romut autoon ja takasin kotia. mutta ehkä ihan hyvä että nyt ei ainakaan pelkää sitä mahdollista kaatoa niin paljon tosin mun vauhdeissa radalla ei varmaan isoa vahinkoa tapahdu. toivottavasti 

[Nitrous]

Tähän mennessä vain pari pienempää kaatoa radalla ja yksi vähän näyttävämpi kadulla kun öljyinen tienpinta yllätti. Ratakaadoista molemmat sattuneet Alastarossa: Ensimmäisellä kerralla mopona Super Duke Pirellin katukumeilla (älkää ostako, ovat susipaskoja) takanen alta keskimutkasta ekassa vasurissa. Taisi olla kolmas kierros keskiryhmän vauhteja menossa vasen laita kumista oli vielä ilmeisesti kylmä. Seurauksena vähän pyörimistä hiekoilla ja vääntynyt stonga sekä katu-uskottavuutta pyörän kylkeen. Tuuria tuossa oli mukana, koska takaa tullut kaveri joutui väistämään myös hiekalle ja jälkien perusteella yliajo oli n. 20cm päässä.

Tokalla kertaa gixerillä ratakumeilla lipsahti etunen alta Lemminkäisessä. Edelleen on itselle vähän epäselvää oliko kyseessä jarrutusvirhe vai tuliko vain renkaan raja vastaan kallistuksessa. Etunen kyllä oli luistellut useammassakin paikassa tuon ja edellisen päivän, mutta opin tunnistamaan sen fiiliksen etusen luistoksi vasta tuosta kaadosta. Olisi kyllä pitänyt ymmärtää jo edellisenä päivänä kun sain polvella pelastettua vastaavan tilanteen Las Palmasissa. Jännä refleksi muuten tuo polvella pukkaaminen, tulee näköjään luonnostaan kun etunen lipsahtaa. Tuossa kaadossakin yritin polvella pukata, mutta ei auttanut enää kun takanen luisti alta lähes samaan aikaan etusen kanssa. Lopputuloksena keräiltiin jälleen Alastaron hiekkaa kamoihin ja moposta katkesi vaihdekiksin pää. Muistaakseni yksi setti jäi ajamatta mopon pesun ja fiksaamisen takia ja sekin siitä syystä, että joutui odottelemaan pesussa jäähtyneiden renkaiden lämpenemistä.

Noista "hallituista" kaadoista en sano kuin sen, että jos joku väittää kaataneensa mopon hallitusti, kertoo se vain siitä, että omat taidot loppuivat kesken, eikä itsetunto anna periksi myöntää tosiasiaa. Meikäläinen lupaa tarjota bissen per kaato jos joku pystyy esittämään vaikkapa jonkun ratapäivän päätteeksi esim. viiden tai kymmenen peräkkäisen hallitun kaadon sarjan moottoripyörällä. Ja ettei koiranleuat pääse potkimaan mopoa paikoiltaan kyljelleen, voisi miniminopeudeksi ko. temppuun asettaa ~50km/h. Tuossa vauhdissa ei taitavalle hallitulle kaatajalle pitäisi vielä olla kovin suurta haastetta toteuttaa tuollaista temppua.

[Raaseri]

Noista "hallituista" kaadoista en sano kuin sen, että jos joku väittää kaataneensa mopon hallitusti, kertoo se vain siitä, että omat taidot loppuivat kesken, eikä itsetunto anna periksi myöntää tosiasiaa. Meikäläinen lupaa tarjota bissen per kaato jos joku pystyy esittämään vaikkapa jonkun ratapäivän päätteeksi esim. viiden tai kymmenen peräkkäisen hallitun kaadon sarjan moottoripyörällä. Ja ettei koiranleuat pääse potkimaan mopoa paikoiltaan kyljelleen, voisi miniminopeudeksi ko. temppuun asettaa ~50km/h. Tuossa vauhdissa ei taitavalle hallitulle kaatajalle pitäisi vielä olla kovin suurta haastetta toteuttaa tuollaista temppua.

En voi olla kuin samaa mieltä. Myös polvella nosto on enemmän legendaa kuin totta. Koittakaapa mennä kyljeleen makaamaan ja kaveri laittaa levypainoja koukistetun polven päälle - paljoko nousee? Ukko mopoineen kun painaa jonkun 250+kg ja polvi on melko syvällä yläkropan vivun alla. Olen itsekin monta kertaa mennyt luisussa polven varassa, mutta avain ei ole se polvella nosto vaan että antaa mennä, pito palautuu jos on palautuakseen ja polvella noston suurin  hyöty onkin tässä. Jos sen sijaan kiristää/löysää kaasua, muuttaa jarrutehoa tms - game over.

Kaatumiseen tavallaan oppii ja pystyy tuossa puoli sekuntia ennen silloin tällöin reagoimaan jotain. Mutta vieläkin osa kaadoista tapahtuu ainakin iselläni niin nopsaan ettei edes ehdi alkaa kissaa sanomaan. Takana on jokunen sata kaatoa mopo, crossi, enska, supermoto, jäärata jne hommista 70-luvun lopusta lähtien ja vajaa 30 ratakaatoa. 21 teho-osastopäivää ja reilu 100 normaalia sairaalapäivää.

Toistaiseksi ainoastaan yksi tavallaan tahallinen kaato on takana. Sekin oli kaukana hallitusta, mutta melko varmasti törmäyksen pystyin estämään tietoisella toiminnalla. Sattui n 2005 Kurikan MX radalla kun varikolta oli karannut joku 5v noppelijunnu isältään ja tullessani lähtöpöydän yli, ilmassa näin että pikkumies noppeleineen on laskeutumislinjalla pöydän takana. Sain revittyä mopon kyljelleen ilmassa ja renkaat meni silminnäkijöiden mukaan 30cm päästä  pojan kroppaa. Maahantulo itselläni oli jo aika kaukana hallitusta. Näin ne varmaan muillakin menee "hallitut" kaadot. Reagoi johonkin tilanteeseen enemmänkin alitajuisesti ja sitten kun pölyt putsaamalla selviää lopputuloksesta, on helppo sepittää sankaritarina hallitusta kaadosta.

Tämä pikkumies ajaa kuulemma nykyään vähä per*****n kovaa kun viime syksynä kävin samalla radalla.

[Jukka_R]

Kaatoja tulee väistämättä kaikille. Osa on ns."hallittuja" ja loput vähemmän hallittuja.

Riippuu siitä älyääkö lopettaa tarpeeksi ajoissa vai ei. Ensimmäinen kaatoni 2009 ja 517.s ratapäivä ja sadekelin kisa kyseessä ja kisan (ja kauden) viimeiseksi tarkoitettu kierros joka myös viimeiseksi jäi. Yrityksen puutteesta ei sillä kertaa ollut syyttäminen. Tuon jälkeen kaatoja ei ole tullut vaikka budjetoitu on. Tulevalle kaudelle hommattu taas pari uutta sarjaa katteita, jos vaikka niitä kaatoja alkaisi nyt viimein tulemaan kuivallakin.

Mahdollisimman nopeaksi oppimisen kannalta tapani ei ole oikea, tosin ei ole myöskään oikea erään näytösluontoisesti kisoja "voittaneen" itse itsensä b-lähtöön anoneenkaan taktiikka kun oli joka kolmas ratapäivä naamallaan. Kovalla metelillä tuli näyttämään, hieman hiljaisemmin katosi eikä ole nyt miestä enää näkynyt.

Jos mielii kaatuilemaan, niin ehdottomasti kunnollinen ja laadukas yksiosainen puku. Naaras jonka asunnossa loisin, ajeli vielä viime kesän alun kaksiosaisessa selkä paljaana. Näytti aika hurjalta meno. Pakotin ostamaan yksiosaisen ja hyvä olikin, koska Alastarolla veti +100 km/h -vauhdista näyttävät lipat ja tovin liukuis pikitietä pitkin ja loput kerimällä hiekalla. Olisi ollut selkä aika karun näköinen jos olisi ollut kaksiosainen puku josta takki olisi pyörähtänyt kyllä pään ympärille.

Hänellä ratapäiviä takana alle 20, kaatoja 2. Itselläni vajaa 700 ja kaatoja 1. Oma valistunut arvaukseni on, että viimeistään kaudella 2013 menee minua nopeammin ja luultavimmin kaatuu minua useammin. Toisilla on uskallusta ja lahjoja, toisilla sitten vain lahjapapereita ja varovaisuutta, ehkä vähän kokemustakin.

[Fasu]

Kaatoja tuli porukalla harjoiteltua mm.jäällä ihan tarkoituksella. Sieltä sai tuntumaa miten se lähtee,miksi ja mille se tuntuu. Toistoja toiston perään ja pelko katoaa.
Polvella se ei tosiaan tahdo nousta,mutta ohjausta apuna käyttäen kyllä. Lopputulos on sitten mitä on ja pahimmillaan roikkuen ajautuu muiden eteen tai hiekalle volttien kera.
Vaarana noston jälkeen ja pidon palatessa on että mopoti heittää komeasti päinvastaiselle puolelle ja sitä en osaa hallita kun en ehdi.

Sellaisen kymmenen kaatoesityksen jälkeen mopo saattaa olla aika kurjan näköinen, joten jätetään se jollekkin stunttikaverille.

Kaatoa pelätään niin paljon,että moni ei suostu märällä nurmikolla vetään edes polkupyörällä turvalleen.

[Fasu]

Virheestä se kaato tietysti lähtee. Osassa tilanteista se on kuitenkin ennakoitavissa ja mopon voi viedä hallitusti kumoon.  "Nosto" ei ole ihan noin simppelisti laskettu, mopo+kuski polven päällä. Tukipisteitä on kolme, kaksi
rengasta ja polvi. Muita muuttujia ovat nopeus,kaartosäde,kitka ja G-voima. Ts. etusta kääntämällä asfalttia kohden paketti nousee varmasti,mutta hallitsemattoman nopeasti ja sinkoaa kuskin yleensä taivaalle.
Jos luisussa oleva pyörä annetaan laskeutua alas,voidaan puhua hallitusta kaadosta,jälkimmäinen yliyrittäminen
johtaa yleensä hallitsemattomaan sellaiseen.

[Nitrous]

^Tää nyt on vaan mun mielipide, mutta kuulostaa vähän ristiriitaiselta, että toisessa topicissa vielä hartialukko vaivaa ja täällä jo rennosti nostellaan mopoo pystyyn luisusta tai kaadetaan sitä hallitusti. Kannattaa muistaa, että jää alustana poikkeaa asvaltista aika paljon.

Ja kuten tuolla raaseri jo tarkentikin tuota polvella "pystyyn nostamista": Eihän sillä jalalla mopoa pystyyn saa, mutta hetkeksi antaa sen verran tukea kuitenkin, että on pikkaisen isompi mahdollisuus pysyä pystyssä.

[Raaseri]

Minulla ei ole halua tehdä tästä mitään juupas-eipäs-väittelyä. Ihmiselle luontainen reaktio on yrittää pysyä pystyssä. Jokainen kilpakuljettaja (uskoisin että myös katu) haluaa joka solullaan pysyä pystyssä. Kaatumalla ei tule pisteitä tai näe kotiväkeä samalla todennäköisyydellä.

Uskon että stunttikuskit pystyy opettelemaan helposti hallitun kaatumisen. Niiden soveltaminen edes kunnolla osaavilla liikenteessä voisi olla arveluttavaa. Olosuhteet, mutkien muodot, vastaantulijat, kivetykset, lyhtypylväät ja miljoona muuta muuttujaa jotka tulee vastaan vaikkapa 20m/s vauhdilla tekee mielestäni hallitun kaatamisen melkoisen arveluttavaksi tieliikenteessä vaikka olisikin treenattu kyky saada mopo kumoon.

[Jukka_R]

Olosuhteet, mutkien muodot, vastaantulijat, kivetykset, lyhtypylväät ja miljoona muuta muuttujaa jotka tulee vastaan vaikkapa 20m/s vauhdilla tekee mielestäni hallitun kaatamisen melkoisen arveluttavaksi tieliikenteessä vaikka olisikin treenattu kyky saada mopo kumoon.

Hallittua kaatumista olen treenannut vain tatamilla. Monella vanhemmalla kuskilla (lue 80-luvulla tai sitä aiemmin kortin suorittaneet) on edelleen päässään autokoulun neuvo, jossa selitetään kuinka moottoripyörän saa nopeammin pysähtymään kaatamalla. Näin toki oli (tai on) kun ajettiin sorateitä pyörillä joissa ei ollut katteita ja joiden jarrut olivat samalla tasolla kuin nykyisten polkupyörien. Sellainen laite pysähtyy kyllä nopeammin soralla kun sen heivaa nurin. Nykyaikainen moottoripyörä ei varmasti pysähdy nopeammin kyljellään luisuen asfaltilla kuin kumipuoli alaspäin. Jos joku on eri mieltä, niin ei kun kokeilemaan. Vähemmällä vaivalla vastaavan havainnon voi tehdä vaikka kisoissa. Esimerkkinä vaikkapa Alastaron viimeinen mutka. Siinä todelliset nopeudet ovat luokkaa 40-50 km/h. Niistä vauhdeista osaava kuski pysäyttää pyörän reilusti alle 10m, mutta kaatotilanteessa pyörä tuppaa liukumaan pitkälti yli sen 10 metriä.

Katupyörän hallitut kaatumiset kuuluvat elokuviin. Vain äärimmäisessä poikkeustilanteessa sellaisesta voi olla hyötyä (eteen hypännyt hirvi jonka alta sitten luisuu pyörän perässä ja hirvi heittää voltit ja lentää yli osumatta kuskiin, edessä poikittain oleva rekka jonka ali sujahdetaan jne). Tuollaisia tilanteita tulee kuitenkin aika harvoin ja väittäisin, ettei edes huippukuski siihen pysty tilanteen yllättäessä. Toki jos saa treenata ja tietää, että nyt se sarvieläin tuolta sovitusta paikasta kingertää eteen, niin sitten saattaa onnistua stunttijätkältä, meiltä kuolevaisilta tuskin siinäkään tilanteessa.

Suosittelisin keskittymään pystyssä pysymiseen ja jos se tuntuu hankalalta, niin treenaamaan sitä hallittua kaatumista tatamilla, niin sattuu ruotoon vähän vähemmän kun tulee sieltä ilmojenteiltä nassulleen. Judossa ja jujutsussa oppii kohtuullisen hyvin kaatumiset, karatepuolella se on sitten enempi vitsi. Niitä vain treenailemaan jos haluaa minimoida omat fyysiset vammat. Samalla kasvaa vähän motoriikkakin ja voi vaikka vielä tovi ennen omaa loppusijoitustaan vanhainkotiin ajella kilpaa, kuten se yksi kelta-asuinen puutarhatonttu tekee. Jos ei vielä osaa hallittua (tai hallitsematonta kaatumista), niin menee sohimaan sitä käppänää, niin eiköhän kohta tule tutuksi nurmikko. Nimim. kokemusta on.

[Fasu]

Harmi, että tubesta on poistettu loistava esimerkki kuinka Rossi kampeaa pyörän vielä ylös vaikka kyynärpääkin on jo radassa. Lopputulos on ns.hallitsematon kaato.
Kun ajetaan voitosta eikä jäännöspisteistä, kaikki on pelissä. Upporikas tai rutiköyhä. Repikää vaikka siitä nouseeko se mopo ylös. Kun ei ole varikolla vaihtopyörää odottamassa eikä omaa hoitsuakaan en ole yrittänytkään enää temppuilla. On niitä kaatoja tullut erilaisilla alustoilla, jäällä se vaan oli halvempaa. Kait täällä kaikki on kuitenkin ottaneet huomioon,että kaatuminen voi sattua omalle kohdallekkin tai sitten porukassa on ylivertaisia kuljettajia. Viimeksi on menty kunnolla katolleen 2003. Tämä aihe ratapuolelle.
Jätetään ne kaatuilut maantiellä muiden huoleksi.

Toi hartialukko on asia erikseen ja ei oikein tänne ratapuolelle kuulu. Tarkoitin sen katumotoristille,että se pyörä parhaimmillaan todella pysähtyy jos mennään viistoon se 8m:n
leveys ja saadaan matka mahdollisesti jopa nelinkertaiseksi. Jos osaa tehokkaasti edes jarruttaa,niin säästyy monelta murheelta. Ei vaan taida onnistua,jos pyörän kääntämistäkään ei hallita tai aika menee panikoimiseen.

Varmaan meikäläisen kirjoitustyyli ontuu, kun tuntuu ettei tekstin sisältöä oikein ymmäretä mutta kun en ole ammattikirjailija niin ei voi mitään.

[jarska]

Varmaan meikäläisen kirjoitustyyli ontuu, kun tuntuu ettei tekstin sisältöä oikein ymmäretä mutta kun en ole ammattikirjailija niin ei voi mitään.

Saattaa johtua vaan siitä kun samoilla seuduilla ajellaan ja murrekkin samaa ...mut kyl mä tajusin tuolla toisessa ketjussa, et sä tarkotit tavallaan "hallittua" jarrutusta etkä hartialukkoa.

[Fasu]

No sekin vaikuttaa.  Hartialukko på finska on tilanne jossa kuljettaja havaitsee eteen tulevan  itselleen hallitsemattomaksi ja muuttuu toimintakyvyttömäksi,eli matkustajaksi.
Sitähän sää kysyit?

[jarska]

No sekin vaikuttaa.  Hartialukko på finska on tilanne jossa kuljettaja havaitsee eteen tulevan  itselleen hallitsemattomaksi ja muuttuu toimintakyvyttömäksi,eli matkustajaksi.
Sitähän sää kysyit?

Just sitä.
Ei sitä ihan toimintakyvyttömäksi muutu, nouseehan siinä hartiat korviin, kämmenet tekee painaumia kahvoihin, jarrutus on kova kuin prkle oli apsit tai ei ja hyvällä tuurilla pysähtyy ennen kaidetta tahi rekkaa jos pysyy pystyssä.

[timppa]

Pakko kommentoida tähän itsekin, kun ajamista näillä laitteilla opetan. Kadulla moottoripyörän "hallittua kaatoa" ei todellakaan suositella, eikä asiasta kovin suotuisaan sävyyn puhuta A-teoriatunneilla. Ainoat tilanteet, mitä tulee mieleen on juurikin esim. hirvi edessä, vastaan tuleva ajoneuvo tms. näissä kehotan käytännössä tekemään mitä tahansa, jottei esteeseen osu. Kovin harva pystyy, tai edes ehtii ajatella "hallittua kaatumista" kun nämä tilanteet eivät kovin usein ole sellaisia, jossa on useita sekunteja aikaa miettiä. Omista kaadoistani (mx, rr, katu) tulee lähinnä mieleen, että jokunen kerta on sillä hetkellä kun kaato tapahtuu, niin käynyt vaan mielessä ajatus "voi vit... nyt mennään". Juurikaan muuta siinä ei ole sitten ehtinyt ajattelemaan. Pitkän asfaltilla liukumisen aikana ehtii toki miettiä kaikenlaista (lähinnä; mitähän tämäkin taas tulee maksamaan...)
Se tulee kyllä kaikille oppilaille kerrottua, kuinka tärkeitä suojaavat ajovarusteet ovat ja kuinka toimia kun kaatuu (eli kädet ristiin rintakehälle yms...)