Kalenteri

[murmela]

Keula ei vielä pohjaa, jää ~15mm varaa. Mutta tarkoitus olisi lisätä jarrutehoa tässä olan takaa lisää.

Ok, eli sä nojaat liikaa käsiis ja häiritset mopoa jarrussa.
Lopeta se nojailu.

[wbaum]

Hidastuuko keulan alkuliike yhtään comppia lisäämällä?

En tiä, pitäis koittaa. Nopee ja hidas comppi on aika lähellä maksia jo, pitää varmaan lyödä shimmiä lisää kun seuraavaksi purkaa.

Keula ei vielä pohjaa, jää ~15mm varaa. Mutta tarkoitus olisi lisätä jarrutehoa tässä olan takaa lisää.

Ok, eli sä nojaat liikaa käsiis ja häiritset mopoa jarrussa.
Lopeta se nojailu.

hmm, pitääpä kiinnittää huomiota, saattaa olla joo.

[parjan_fin]

Keula ei vielä pohjaa, jää ~15mm varaa. Mutta tarkoitus olisi lisätä jarrutehoa tässä olan takaa lisää.

Oletko katsonut missä kohden keula menee sinne hydraulistopparin sisään? Tai onko sitä ylipäätään tuossa keulassa hydraulistopparia?

Meinaan vaan että jos 15 mm jää keulaa enää käyttämättä, niin joissain keuloissa se tarkoittaa samaa asiaa kuin pohjaaminen.

Jos jousi on oikea sinulle ja painumat on kohdillaan, niin kyllä sitä kantavuutta tehdään shimmaamalla siihen keulaan. Öljymäärän lisääminen ei kantavuutta paranna, ainoastaan progressiota jouston loppuun ja estää pohjaamista.

[Nitrous]

Keula ei vielä pohjaa, jää ~15mm varaa. Mutta tarkoitus olisi lisätä jarrutehoa tässä olan takaa lisää.

Oletko katsonut missä kohden keula menee sinne hydraulistopparin sisään? Tai onko sitä ylipäätään tuossa keulassa hydraulistopparia?

Meinaan vaan että jos 15 mm jää keulaa enää käyttämättä, niin joissain keuloissa se tarkoittaa samaa asiaa kuin pohjaaminen.

Jos jousi on oikea sinulle ja painumat on kohdillaan, niin kyllä sitä kantavuutta tehdään shimmaamalla siihen keulaan. Öljymäärän lisääminen ei kantavuutta paranna, ainoastaan progressiota jouston loppuun ja estää pohjaamista.

Toi on kyllä hyvä huomio. Esim. Ceebrassa tais jäädä n. 15mm liukuputkea näkymään vakiosisuskaluilla ja tolla K-techin cartridgellä taitaa jäädä kymmenisen milliä kun keula on pohjassa.

[murmela]

Jos jousi on oikea sinulle ja painumat on kohdillaan, niin kyllä sitä kantavuutta tehdään shimmaamalla siihen keulaan. Öljymäärän lisääminen ei kantavuutta paranna, ainoastaan progressiota jouston loppuun ja estää pohjaamista.

Ajatellaankohan me kantavuutta ihan eri ominaisuutena?
Kun mun mielestä shimmaus on juurikin väärä tapa, koska se ei vaikuta kantavuuteen ollenkaan. Ainoastaan siihen, kuinka nopeasti keula painuu kasaan. Koska ei se auta mitään vaikka compin vetäisi huomattavasti kovemmaksi, jos jouset ja ilmajousi ei yksinkertasesti jaksa kantaa, niin keula pohjaa kovasta compista huolimatta.
Ja öljymäärän lisääminen nimenomaan kasvattaa kantavuutta sielä jouston loppuppäässä.
Kantavuudella mä tarkotan ihan sitä massaa/kilomäärää/jarruvoimaa, minkä keula jaksaa kantaa ennen kuin se on mekaanisesti pohjassa.

[parjan_fin]

Jos jousi on oikea sinulle ja painumat on kohdillaan, niin kyllä sitä kantavuutta tehdään shimmaamalla siihen keulaan. Öljymäärän lisääminen ei kantavuutta paranna, ainoastaan progressiota jouston loppuun ja estää pohjaamista.

Ajatellaankohan me kantavuutta ihan eri ominaisuutena?
Kun mun mielestä shimmaus on juurikin väärä tapa, koska se ei vaikuta kantavuuteen ollenkaan. Ainoastaan siihen, kuinka nopeasti keula painuu kasaan. Koska ei se auta mitään vaikka compin vetäisi huomattavasti kovemmaksi, jos jouset ja ilmajousi ei yksinkertasesti jaksa kantaa, niin keula pohjaa kovasta compista huolimatta.
Ja öljymäärän lisääminen nimenomaan kasvattaa kantavuutta sielä jouston loppuppäässä.
Kantavuudella mä tarkotan ihan sitä massaa/kilomäärää/jarruvoimaa, minkä keula jaksaa kantaa ennen kuin se on mekaanisesti pohjassa.

Melkoisen varmasti ajatellaan eri tavalla.

Kuten sanoin, niin jos jousi ja painumat ovat oikeat, niin silloin kantavuutta tehdään shimmaamalla.

Jousihan kantaa massan, eli painumat kun on kohdillaan, niin jousi on silloin oikea. Eikö näin? Jousi on siis omalla tavallaan osa kantavuutta, melko isossa määrin jopa. Mutta jousi kun lähtee painumaan kasaan, niin se painuu samalla voimalla pohjaan asti, jos mikään ei ole sitä hidastamassa. Tässä kohta sitten se shimmipakan malli / rakenne astuu kuviin mukaan.

Kantavuus ajossa on sitten se mihin itse tuolla kommentillani "tähtäsin". Eli ajossa ja jarrutuksessa shimmeillä haetaan esim. keskialueen kantavuutta, eli rajoitetaan sitä millä vauhdilla keula painuu pohjaan tai esim. keskialueen läpi progression puolelle. Tämä voidaan tehdä niin, että alkupään herkkyys ei kuitenkaan kärsi ja tehdään nimenomaan shimmipakkaa muokkaamalla.

Ja shimmaaminen voi myös vaikuttaa kantavuuteen, riippuu täysin siitä miten shimmipakka on kasattu. On tapauksia, joissa ajetaan omaan painoon liian löysällä jousella, het sitten kunnolla liian löysällä, mutta kantavuutta on tehty comppi puolen shimmipakalla. Sillä tavalla saadaa erilaisia ominaisuuksia alustasta irti, mutta silloin pitää kuskin kyllä tietää mitä pyytää. Yleisin ja yleensä myös toimivin lähestymistapa on tuo että valitaan jousi painon mukaan sopivaksi ja painumat kohdalleen. Sitten shimmipakat vaan sillai, että säätöalue on siinä kuskille toimivassa setupissa suurinpiirtein säätöalueen puolivälissä.

Pohjaamisen voi estää öljymäärää lisäämällä tai sitten comppia kirraamalla, mutta yleensä compin kirraaminen on aina pois alkujouston herkkyydestä. Ja myös vaikuttaa siihen keskialueeseen myös.

Enduroissa ja crosseissa tuon huomaa vielä paremmin, kun joustomatkat ovat huomattavasti pidempiä, niin ehtii oikeasti huomaamaan erot selvemmin.

[murmela]

Melkoisen varmasti ajatellaan eri tavalla.

Kuten sanoin, niin jos jousi ja painumat ovat oikeat, niin silloin kantavuutta tehdään shimmaamalla.

Jousihan kantaa massan, eli painumat kun on kohdillaan, niin jousi on silloin oikea. Eikö näin?

Ei, koska jouset/painaumat voidaan sovittaa kohdilleen esijännityksen avulla.

Jousi on siis omalla tavallaan osa kantavuutta, melko isossa määrin jopa. Mutta jousi kun lähtee painumaan kasaan, niin se painuu samalla voimalla pohjaan asti, jos mikään ei ole sitä hidastamassa. Tässä kohta sitten se shimmipakan malli / rakenne astuu kuviin mukaan.

Kantavuus ajossa on sitten se mihin itse tuolla kommentillani "tähtäsin". Eli ajossa ja jarrutuksessa shimmeillä haetaan esim. keskialueen kantavuutta, eli rajoitetaan sitä millä vauhdilla keula painuu pohjaan tai esim. keskialueen läpi progression puolelle. Tämä voidaan tehdä niin, että alkupään herkkyys ei kuitenkaan kärsi ja tehdään nimenomaan shimmipakkaa muokkaamalla.

Sehän nyt on sinänsä ihan sama, painuuko keula pohjaan esim 0,2 sekunnissa vai 0,4 sekunnissa kompin määrästä riippuen, koska se jokatapauksessa painuu pohjaan jos jousi/ilmajousi ei sitä jarrua jaksa kantaa.

Ja shimmaaminen voi myös vaikuttaa kantavuuteen, riippuu täysin siitä miten shimmipakka on kasattu. On tapauksia, joissa ajetaan omaan painoon liian löysällä jousella, het sitten kunnolla liian löysällä, mutta kantavuutta on tehty comppi puolen shimmipakalla. Sillä tavalla saadaa erilaisia ominaisuuksia alustasta irti, mutta silloin pitää kuskin kyllä tietää mitä pyytää. Yleisin ja yleensä myös toimivin lähestymistapa on tuo että valitaan jousi painon mukaan sopivaksi ja painumat kohdalleen. Sitten shimmipakat vaan sillai, että säätöalue on siinä kuskille toimivassa setupissa suurinpiirtein säätöalueen puolivälissä.

Tuollainen kuski myöskin on halunnut tuollaisen liian löysän keulan, jolloin se myöskin rajoittaa huomattavasti maksimijarrun tehoa.

Pohjaamisen voi estää öljymäärää lisäämällä tai sitten comppia kirraamalla, mutta yleensä compin kirraaminen on aina pois alkujouston herkkyydestä. Ja myös vaikuttaa siihen keskialueeseen myös.

Jos keula pohjaa rääräässä, niin mä lähtisin sitä ihan ensimmäisenä ratkomaan sillä että vaihdetaan jouset pykälää paria jäykemmiksi. Tuossakin hyvin suuri merkitys on sillä, mitä se pyörä+kuski oikeasti painaa. Koska sama yhdistelmä voi olla 225kg tai 330kg, riippuen siitä onko kyseessä kisapyörä vai vakiosta tehty ratapyörä, ja onko kuski pieni vai iso.
Sitten jos jouset alkaa olemaan "liian" jäykät, niin öljymäärällä voi jonkin verran tapella pohjaamista vastaan. Ja vasta viimeisenä oljenkortena tulee se kompin lisäys.

Enduroissa ja crosseissa tuon huomaa vielä paremmin, kun joustomatkat ovat huomattavasti pidempiä, niin ehtii oikeasti huomaamaan erot selvemmin.

Ko lajeista mitään en tiedä, mutta mutulla veikkaisin että ko lajeissa ei harrasteta jatkuvasti maksimi jarrua etujarrulla, joten sitä ei juurikaan tarvi ottaa huomioon alustaa viritettäessä. Toisin kuin sitten taasen rääräässä se on ehkä jopa isoin yksittäinen seikka mikä pitää ottaa huomioon keulaa viritettäessä.

[Nitrous]

^Ihan omakohtaisena kokemuksena voin sanoa, että sillä on käytännössä aika per*****n iso merkitys, että painuuko keula pohjaan asti liian nopeasti vai sopivalla vauhdilla. Eli vois puhua vaikka jäännösenergiasta millä iskari pohjaa. Mitä isompi jäännösenergia, eli pohjaamisnopeus, sen enemmän rengas joutuu hoitamaan jousituksen työtä. Ja tuohon pohjaamisnopeuteen nimenomaan voi vaikuttaa sillä compin lisäämisellä. Kun puhutaan näistä asioista, pitäisi muistaa, että teoria paperilla ja ajotuntuma ovat aikalailla eri asioita. Nimim. Vaihdettiin tälle kaudelle jouset keulassa karvan löysempiin ja lisättiin aika paljon vaimennusta ja on ihan perhanan paljon parempi ajaa.

[murmela]

^Ihan omakohtaisena kokemuksena voin sanoa, että sillä on käytännössä aika per*****n iso merkitys, että painuuko keula pohjaan asti liian nopeasti vai sopivalla vauhdilla. Eli vois puhua vaikka jäännösenergiasta millä iskari pohjaa. Mitä isompi jäännösenergia, eli pohjaamisnopeus, sen enemmän rengas joutuu hoitamaan jousituksen työtä. Ja tuohon pohjaamisnopeuteen nimenomaan voi vaikuttaa sillä compin lisäämisellä. Kun puhutaan näistä asioista, pitäisi muistaa, että teoria paperilla ja ajotuntuma ovat aikalailla eri asioita. Nimim. Vaihdettiin tälle kaudelle jouset keulassa karvan löysempiin ja lisättiin aika paljon vaimennusta ja on ihan perhanan paljon parempi ajaa.

Entäs maksimi jarruteho/ jarrutukset, onko muuttunu viime vuodesta?

Ja yksi ihan yleinen reaktio on se, että kun vaimennuksia jäykennetään, niin kuskin mielestä mopo on paljon parempi ajaa. Koska mopon herkkyys ja eläminen vähenee, ja sen takia kuskille tuleva informaatiotulva pienenee.
Ett jos ruvetaan tähän keulan kantavuuteen jarruissa sekottamaan kunkin kuskin omakohtainen fiilis, niin sit suo onkin pohjaton.

[wbaum]

Oletko katsonut missä kohden keula menee sinne hydraulistopparin sisään? Tai onko sitä ylipäätään tuossa keulassa hydraulistopparia?

Meinaan vaan että jos 15 mm jää keulaa enää käyttämättä, niin joissain keuloissa se tarkoittaa samaa asiaa kuin pohjaaminen.

Jos jousi on oikea sinulle ja painumat on kohdillaan, niin kyllä sitä kantavuutta tehdään shimmaamalla siihen keulaan. Öljymäärän lisääminen ei kantavuutta paranna, ainoastaan progressiota jouston loppuun ja estää pohjaamista.

Niin, oon itekki miettinyt pitäiskö sen mennä ihan läjään. En sitä ole määräänsä enempää saanut läjään ja takanen kuitenkin on käynyt välillä aika kevyenä isolla jarrulla, mutta tuohon about se aina menee. Stopparit on purettu. Epäilen vaan että mun jarrutustekniikka on ihan perseestä ja se mun iso jarru on aika heikko silti. Saanut jopa jonku kerran etusen lipsumaan suoralla jarrulla karusellin vasuriin tultaessa, mikä nyt on jo ihan vammasta näis vauhdeis.

[Nitrous]

^Ihan omakohtaisena kokemuksena voin sanoa, että sillä on käytännössä aika per*****n iso merkitys, että painuuko keula pohjaan asti liian nopeasti vai sopivalla vauhdilla. Eli vois puhua vaikka jäännösenergiasta millä iskari pohjaa. Mitä isompi jäännösenergia, eli pohjaamisnopeus, sen enemmän rengas joutuu hoitamaan jousituksen työtä. Ja tuohon pohjaamisnopeuteen nimenomaan voi vaikuttaa sillä compin lisäämisellä. Kun puhutaan näistä asioista, pitäisi muistaa, että teoria paperilla ja ajotuntuma ovat aikalailla eri asioita. Nimim. Vaihdettiin tälle kaudelle jouset keulassa karvan löysempiin ja lisättiin aika paljon vaimennusta ja on ihan perhanan paljon parempi ajaa.

Entäs maksimi jarruteho/ jarrutukset, onko muuttunu viime vuodesta?

Ja yksi ihan yleinen reaktio on se, että kun vaimennuksia jäykennetään, niin kuskin mielestä mopo on paljon parempi ajaa. Koska mopon herkkyys ja eläminen vähenee, ja sen takia kuskille tuleva informaatiotulva pienenee.
Ett jos ruvetaan tähän keulan kantavuuteen jarruissa sekottamaan kunkin kuskin omakohtainen fiilis, niin sit suo onkin pohjaton.

Viime kauden lopussa maksimijarrut n. 0,8g, koska keula pohjasi ja perä alkoi sen takia nousemaan. Lisäksi eturenkaat kuluivat silmissä. Uuden etusen sai ajettua totaalisen kaljuksi n. 3-4 päivässä (n.150-200kierrosta). Tänä vuonna paremmissa jarruissa n. 1,0g  ja heikoissakin tuota 0,7-0,8g luokkaa, eikä ole mitään ongelmia pohjaamisen tai perän nousemisen kanssa. Eli reilusti kovempaakin voisi vielä jarruttaa. Lisäksi olen ajanut koko kesän samalla etusella, tosin kierrosmäärä taitaa olla alle 300 tällä hetkellä, mutta etusen profiilikaan ei ole vielä pahasti kadonnut. Lisäksi tuntuma keulaan on ihan toista luokkaa kun mopo ei mene koko jarrua pelkän renkaan varassa.

P.S. Keula käyttää koko liikematkansa kuten pitääkin.

[parjan_fin]

En tiedä onko tällä enää mitään merkitystä, todennäköisesti hakkaan vaan päätäni seinään, mutta kokeillaan kerran.

Esijännityksellä tehdään hienosäätö noihin painumiin, ideaalitilanteessa sitä ei tarvitse käyttää, vaan jousi kun on oikeasti kohdallaan, niin painumat on oikeat ja esijännitys on nolla.

Liika esijännitys tekee esim. keulasta pintakovan tuntuisen ja siten rokottaa herkkyyttä keulasta. Ja kun kovalla esijännityksellä, liian löysillä jousilla, oleva keula lähtee painumaan kasaan, niin sen kasaanpainuminen tapahtuu nopeammin kuin oikeilla jousilla. Sillä on ainakin itselleni hitokseen merkitystä rojahtaako keula kerrasta pohjaan vai meneekö sinne maksimijoustoon nätisti ja hallitusti sekä hitaammin. Sellainen rojahtava keula rassaa kumia huomattavasti enemmän, erityisesti siinä kohtaa kun pohjaa, kun ei ole enää jousta tarjolla mikä varaisi sitä energiaa. Isku on terävä ja eturengas menettää pidon hyvin herkästi.

Shimmipakalla voidaan hidastaa tuota kasaanpainumisnopeutta ihan merkittävästi ja sitäkin vieläpä niin, että eri nopeuksille erilaisia hidastuksia. Lopputuloksena se, että keula ei pohjaa vaikka käytössä olisi löysemmät jouset kovemmalla esijännityksellä. Tuolla shimmipakan muutoksella siis saadaan sitä kantavuutta aikaiseksi.

Endurossa tai crossissa ei harrasteta maksimijarruja etupäällä niin paljoa kuin RR:ssä, mutta jutun juoni tuleekin niissä pateissa ja matkatelkkarin kokoisissa kivissä sekä kannoissa. Sama tilanne on niissä, eli kuinka nopeasti keula rojahtaa sinne pohjaan, vai jääkö kuitenkin kantamaan ja pohjaaminen tapahtuu hallitusti, kun isoa röykkyä tai kiveä päin ajetaan. Jos sellaisessa tilanteessa keula pamahtaa pohjaan, niin muuta vaihtoehtoa ei oikein ole kuin joko kunnon siksakit keulalla, koska keulakulma painuu todella teräväksi ja johonkin suuntaan keulan on "luikerreltava", tai keula lipeää esim. kivestä tai kannosta sivulle päin. Nyt jos keula olisikin kantanut tuollaisessa patissa, kivessä tai kannossa keskialueeltaan paremmin, niin keula nielee sen itseensä, kuitenkin niin että eturenkaalla pito pysyy koko ajan, eikä pohjaamista pääse esiintymään.

Omakohtaisesti tämän testannut samalla öljymäärällä sekä jousilla keulaputkissa, mutta erilaisilla comp puolen keskipakan shimmauksilla.

Itse olen noihin alustan metkuihin yli 5 vuoden aikana koittanut perehtyä kurapuolella enemmän ja väittäisin että asioita on auennut paremmin kuin RR -aikoina. Crossi / enduro -pyörän alusta auttaa sen takia asian ymmärtämisessä, kun joustomatkat ovat pidempiä, niin jopa pullopersesika ehtii huomaamaan erilaisia asioita ennen kuin on nenällään turpeessa Ja kyseisissä lajeissa kun etsitään kompromissia, toisin kuin RR:ssä sitä voi hieroa liki loputtomasti "täydelliseksi".

[murmela]

Viime kauden lopussa maksimijarrut n. 0,8g, koska keula pohjasi ja perä alkoi sen takia nousemaan. Lisäksi eturenkaat kuluivat silmissä. Uuden etusen sai ajettua totaalisen kaljuksi n. 3-4 päivässä (n.150-200kierrosta). Tänä vuonna paremmissa jarruissa n. 1,0g  ja heikoissakin tuota 0,7-0,8g luokkaa, eikä ole mitään ongelmia pohjaamisen tai perän nousemisen kanssa. Eli reilusti kovempaakin voisi vielä jarruttaa. Lisäksi olen ajanut koko kesän samalla etusella, tosin kierrosmäärä taitaa olla alle 300 tällä hetkellä, mutta etusen profiilikaan ei ole vielä pahasti kadonnut. Lisäksi tuntuma keulaan on ihan toista luokkaa kun mopo ei mene koko jarrua pelkän renkaan varassa.

P.S. Keula käyttää koko liikematkansa kuten pitääkin.

Ök, eli maksimi jarruteho on noin 70-75%. Kyllähän minkä tahansa normaalilla tavalla toimivan (rata)keulan semmonen pitäiskin kantaa.

Mites, oliks siin viime vuonna viel vanhat öljytkin?

[Nitrous]

Viime kauden lopussa maksimijarrut n. 0,8g, koska keula pohjasi ja perä alkoi sen takia nousemaan. Lisäksi eturenkaat kuluivat silmissä. Uuden etusen sai ajettua totaalisen kaljuksi n. 3-4 päivässä (n.150-200kierrosta). Tänä vuonna paremmissa jarruissa n. 1,0g  ja heikoissakin tuota 0,7-0,8g luokkaa, eikä ole mitään ongelmia pohjaamisen tai perän nousemisen kanssa. Eli reilusti kovempaakin voisi vielä jarruttaa. Lisäksi olen ajanut koko kesän samalla etusella, tosin kierrosmäärä taitaa olla alle 300 tällä hetkellä, mutta etusen profiilikaan ei ole vielä pahasti kadonnut. Lisäksi tuntuma keulaan on ihan toista luokkaa kun mopo ei mene koko jarrua pelkän renkaan varassa.

P.S. Keula käyttää koko liikematkansa kuten pitääkin.

Ök, eli maksimi jarruteho on noin 70-75%. Kyllähän minkä tahansa normaalilla tavalla toimivan (rata)keulan semmonen pitäiskin kantaa.

Mites, oliks siin viime vuonna viel vanhat öljytkin?

Sitä luokkaa varmaan joo toi jarruteho. Yritän eka opetella pysymään linjalla ennen kuin ruvetaan harrastaa kammojarruja. Olihan ne öljyt loppukaudesta ainakin kauden ajetut. Ihan tarkkaa muistikuvaa ei oo paljonko oli kokonaisajomäärä. Pointtina siis kuitenkin se, että vaimennusta lisäämällä pystyi vaihtamaan löysempään jouseen ja silti keula kantaa paremmin.

Edit. Tuosta jarrutehosta vielä. Hauskaa tossa on se, että esim. Kemoran kahvilanmutkaan saan hidastuvuuden tuonn reiluun 0,8g, mutta esim. siinä vikassa vasurissa jää alle.

[parjan_fin]

Oletko katsonut missä kohden keula menee sinne hydraulistopparin sisään? Tai onko sitä ylipäätään tuossa keulassa hydraulistopparia?

Meinaan vaan että jos 15 mm jää keulaa enää käyttämättä, niin joissain keuloissa se tarkoittaa samaa asiaa kuin pohjaaminen.

Jos jousi on oikea sinulle ja painumat on kohdillaan, niin kyllä sitä kantavuutta tehdään shimmaamalla siihen keulaan. Öljymäärän lisääminen ei kantavuutta paranna, ainoastaan progressiota jouston loppuun ja estää pohjaamista.

Niin, oon itekki miettinyt pitäiskö sen mennä ihan läjään. En sitä ole määräänsä enempää saanut läjään ja takanen kuitenkin on käynyt välillä aika kevyenä isolla jarrulla, mutta tuohon about se aina menee. Stopparit on purettu. Epäilen vaan että mun jarrutustekniikka on ihan perseestä ja se mun iso jarru on aika heikko silti. Saanut jopa jonku kerran etusen lipsumaan suoralla jarrulla karusellin vasuriin tultaessa, mikä nyt on jo ihan vammasta näis vauhdeis.

Sillon jos peräkin alkaa olemaan kevyt, niin väittäisin että alkaa keula olemaan pohjassa. Ja etenkin jos olet saanut keulan lipsumaan myös.

Jos on terhakkaampi jarrutustekniikka, että hyökkää jarrulle melko kiukulla, eikä aloitakan jarrutusta pehmeästi, niin silloin erityisesti kaivataan keulalta tiukempaa keskialueen shimmausta, eli kantavuutta.

Keula saakin pohjata, vaikkapa kerran kierroksessa, sillä ajatushan on se, että keulan joustomatka hyödynnetään kokonaisuudessan.