Ja seuraavaan aiheeseen. Aloitetaan taas pettymyksellä... Moottori viihdettä saksalaisittain ei ole luvassa tässäkään jaksossa. Käsitellään hieman tuota jäähdytystä. Lyhyt oppimäärä aiheeseen on, että lämpöä siirtyy johtumalla, konvektiolla ja säteilemällä. Pääosissa jäähdytyksessä on lämmön johtuminen moottorin osista nesteeseen, josta se menee jäähdyttimelle. Jäähdyttimellä lämpöä siirtyy johtumalla jäähdyttimen pintaan, josta se siirtyy konvektiolla ilmaan. Oleellisia suureita ovat lämmön johtavuus, lämpötilaero ja jäähdyttävä pinta-ala. Säteilyssä taasen etäisyys ja emittiivisyys on pääosissa.
Paskanjauhanta sikseen... noista kursseista on kohta kymmenen vuotta, enkä muista käytännössä termodynamiikasta ja virtausopista mitään, osaamisesta puhumattakaan.
Lyhyt tiivistelmä aiheeseen on, että pyörä lämpiää helteellä hieman liikaa.. ajossa lämmöt on kelistä riippuen 85-100 astetta, kun 80 asteen kahtapuolin voisi olla joku hyvä lukema. Varikolle kurvattaessa mennään lähes poikkeuksetta 105-115 asteen välimaastoon.
Aloitin purkamalla termostaatin pyörästä. Se aukesi pyörän lämpömittarin mukaan jossain 72-73 asteessa. Termostaatissa luki 71 astetta ja keittämällä termostaatti kattilassa se aukesi nätisti kokonaan ilman jumeja. Siinä on vapaakierrolle yksi 4mm reikä tehtaan jäljiltä. Taidan porata sille vielä pari reiäkää kaveriksi. Lämpeneminen tuskin juuri hidastuu, mutta jos tuolla saisi vähän lisää virtaus pinta-alaa.
Yksi osasyyllinen paljaustui myös, kun pesin jäähdytintä. Se ei ollut kovin paskainen (pois lukien pientä kertynyttä likaa, joka vaikuttaa herkästi pari astetta), mutta kiinnikkeistä päätellen se ei ole istunut pyörässä kovin keskeisesti, vaan pari senttiä sivulla? Joku kateellinen käynyt varmaan varikolla kääntämässä sen mutkalle

Jäähdyttimen letkujen päällä on joku kuminen suojaputki, joka suojaa niitä hankaumilta. Tutkin jälkiä noissa putkissa ja siitä voi äkkiä päätellä, että tuota kumieristettä ei tarvitse kuin 5% siitä matkasta, mitä sinne on alunperin asennettu. Lisäksi ne painaa aika paljon. Otin eristeen pois ylävesiletkulta, huohotin putkelta, joka menee ilmanputsariin ja sitten jonkun kolmannen. Siinä on jo luokkaa 160g kasassa. Tämä nyt ei ollut tämän projektin varsinainen tarkoitus, mut minkä sitä luonnolleen mahtaa.
Ainakin ylävesiletkun korvaan osittain alumiinisella ja alavesiletkun jo nyt alumiinisesta pätkästä teen hieman pidemmän. Katteita, eli sitten kun niiden aika koittaa joskus keväällä, on tarkoitus pohtia jäähdytyksen ja aerodynamiikan kannalta hieman uusiksi. Aerodynamikka ei tässä tapauksessa tule katteista, vaan pääosin kuskista, joka ei ole muutamaan vuoteen taipunut niiden taakse piiiloon. Molempia koitetaan parannella, kuitenkin tuo jäähdytys päällimmäisenä mielessä.