Kalenteri

[Peksi]

Terve,

Ikää kohta 36v, kaksipyöräisillä räpättimillä ajellut n.30v, kun ekan kerran nappulana faijan pappatunan sain liikkeelle.
Rata-ajelut alkoi varsinaisesti noin vuonna 2000, silloin zxr750-91 ja motopark. Tosin ensi kosketus motoparkiin oli muistaakseni kesällä -93 suzuki rg125 -88:lla, se oli silloin, kun rata oli tuore ja avaamaton, ja satuin olemaan kesäduunissa siellä.
Aika vaihtelevasti on tullut kierrettyä ratoja tässä vuosien saatossa...
- ZXR:llä 2000-2004 motopark, kemora, ahvenisto
- R1-98 2004-2006  motopark, kemora, ahvenisto
- ZX7RR 2006-2012--> motopark, kemora
- ZX10R-05 2012--> kemora, alastaro, motopark

Vauhtia ei ole tullut kuten toivoisi, mutta treenamisen vähyys ja kaluston vittuilu varmaankin osittain rajoittanut.

Kilpipyörät hävitin v.2006 alkukesästä, kun lappu läksi polliisille. Sit harhauduin ostaa KX500:n ja myöhemmin ton ZX7RR kilpurin, joka edelleen tallissa. Nyt sitten tuli päivitettyä kalustoa tuoreenpaan eli ZX10R -05, jottei olisi mm. varaosien saannissa ongelmia.
Tällä kikottimella ois sitten opittava ajamaan ja tän kesän kerho/YCC kisoihinkin jossain kohtaa vielä ottaa osaa.
Johan tuota tuli Alastaron kerhokisa kokeiltua, ja pirun hauskaa oli.

Ajelen siis toistaiseksi #112 kawa puke-greenillä...

[Cat]

Morjesta pöytää

Syntyny -93 ja armeija kutsuu 3vk päästä. Mopoura alko 15v, siitä kevarin muodossa eteenpäin. 18v tuli mersu alle ja pyörät jäi. Ei ollut oma, mutta omassa käytössä oli vapaasti MK3 Supra, sillä tuli kurvailtua katto auki ja perä sivulla. Luulin olevani automies, kunnes heinäkuu 2011 kaveri meni ja osti 750 gsx-r. Kokeilin sitä ja siitä se taas lähti. Elokuussa tulikin alle 400DR-Z, hauska peli mutta jokin siitä puuttui. Keksin tekosyyksi, että lähtee pää irti mutkapätkällä. Se vaihtui sitten Marraskuussa 600RR Hondaan, ja en ole katunut päivääkään. 2012 alkuvuodesta tuli muutettua omaan kämppään, enkä ole kyllä sitäkään katunut. Ammatti kirvesmies ja amiksen kolmosvuosi meni palkallisella oppisopimuksella kahdessa eri firmassa.

Pyörä katsastettiin 25kw alkuvuonna. Kuitenkin alkanut ajo tökkimään kadulla, se ainainen 50km/h rajoitus ei sitten ikinä muutu. Mutkapätkälläkin aina joku hirvi kuseskelee tien varressa tai pikkupoika juoksee pallon perässä tien yli. Olinkin jo myymässä mopoa, kunnes päätin että käyn koittamassa radalla..

Sieltä se sitten tuli; se kilpailuvietti ja adrenaliini, mikä oli ollut hukassa sen jälkeen kun kevarin myin. Silläkun tuli aina vedettyä Enskaa kaverin Kotaria vastaan. Lätkää tuli pelattua 9vuotta, ja kyllä se fiilis vaan aina oli sanoinkuvaamaton kun voititte pelin, tykkään kilpailla.

Tulevaisuudessa näen itseni joko rakennusalan yrittäjänä tai rakennusmestarina. Jos AMK lähden niin valitsen silti insinööri puolen, koska inssi voi tehdä mestarin hommien lisäksi muutakin. Kuitenkin tarkoitus olla nimenomaan rakennusmestari. Tykkään kyllä tehdä töitä. Harmi kun nykyisessä firmassa ei ole mahdollista tehdä ylitöitä yhtään, alkaisin nyt jo säästään ens kautta ajatellen.

Tarkoitus on korkata tänä vuonna kaikki radat missä ajetaan kilpaa, ja ottaa kierrosaika racechronolla. Alastaro vasta tähän mennessä korkattu. Juhannuksena Kemora. Armeija sotkee kuvioita, mutta varmasti vapaana viikonloppuna teen kaikkeni päästäkseni radalle. Biletys on nähty ja koettu, nykyään korkkia onkin käännetty kiinnipäin.

Mitäs vielä? Enkö muuten olekin erikoinen kirvesmies? En juo kahvia, polta röökiä enkä juurikaan juo alkoholia. Kyllä töissä ihmeteltiin, kun kerroin viettäväni Juhannuksen radalla. Mun tapa nollata on kääntää tuppi nurin, vuosi sitten tuli kontattua aamuneljältä pitkin pitäjiä. Ei enää ikinä.

Vakkari sopimuksen onneksi sain, intin jälkeen marssitaankin ekana hakemaan työmotivaatiota asuntokauppojen muodossa. Sitten _ehkä_ kilvetön.. katotaan jos tähdet on suotuisia..

[GertMüller]

2006 taisi olla ensimmäinen ratapäivä ZXR750 Kawalla. Kellon mukaan ei arvatenkaan kovaa menty, mutta maantiellä alkoi kehitys "kovaksi kuskiksi"

Katuajolla siitä jatkettiin pari vuotta, ja meno tietysti selaista, että moni antaisi isän kädestä... Pyörää romuttui, ja myöskin näyttelyssä palkittiin, eli ei ihan ratakelpoisilla vehkeillä menty.

2009 taas pienimuotoisesti vauhtia lisäämään rataharjoittelulla, ja sen jälkeen se pääpaino, tai ainakin rahallisesti on ollut ratavehkeissä...

Katupyöriä ja näyttely-projektejakin löytyy, ja kilometrejakin kertyy kadulla. Ajo tosin edelleen 30 vuotiaana sellaista, ettei takarenkaalla päivää kauempää ikinä pääse...

Kilpailut, ja kenties kohtalaiset sijoitukset tavoitteena. Raha ja aika vaan esteenä. YCC-kuskit nyt ainakin tulee lähiaikoina viivalla näkemään

-Jussi-

[MikkoS]

No nää esittäytymisthredithän on aina hauskoja - saa valehdella ihan niin paljon kun ilkee.
Liekö miulla sitten mitään järkevää kirjoiteltavaa tänne muutoin, vaikea sanoa näin alkuun mutta onpahan sitten tiedossa mimmonen mies niitä muiden juttuja lueksii.

Olen jo aikuiseen ikään päässyt, 25-vuotias mies Imatralta ja etsin seuraa tositarkoituksel.... eikun sitähän minulla olikin jo. Hyvinkin myötämielinen avovaimo, joka jostain syystä jaksaa näitä minun paskoja harrasteita katella. Vaikka en oo rengastanut niin en oo kyllä sitä muille antamassa - ihan turha ees yrittää.

Ensimmäisen pyörän hankin kaudelle 2010, kotarin supermotohan tuo oli. Vissiin ihan uhosta, kaveri kun tarinoi prätkän hankkivansa niin päästin suustani "mie kanssa" ja pitihän se sitten puheiden takana seisoa kun em. kaverille srad pihaan ilmestyi. Aiemmin ei ollut tasan mitään paloa moottorivehkeisiin, B-ajokortinkin hankin vasta parinkympin huonommalla puolella. Eka kesä meni ylipäänsa päristellessä, ei siinä oikeen mitään mainittavaa taida olla.

Kaveri sai puhuttua kesällä 2011 orgin päiville motoparkiin, jossa sit älysin etten olekaan vielä "ihan" niin kova kepittäjä kun luulin.
Sytyin senverta pahasti että vaihdoin kotarin 05 rytköseen joka olikin aika peli! Kaveri sen vielä lippasikin siihen heti alkuun, aika röjö se oli kyllä valmiiksikin ja säilyi silti ihan ajettavana. Pari-kolme kertaa taisin yamahalla käydä Virtasalmella vapailla päivillä, alko jo tuntumaan omalta se vehje.

Lumien jo tultua maahan ilmoittivat if:iltä, että haluavat maksaa ton rytkösen kaadosta jokusen tonnin korvauksia - no ei muuten haitannu yhtään! Vakuutusmassit tilille, pyörä myyntiin ja uutta kattelemaan.
Erinäisten hauskojen tapahtumien kautta sain kevättalvella 2012 vastuttamattoman tarjouksen MV agustan f4:stä, vieläpä 2010 mallisesta. Sekin oli muuten melkonen peli!
En vissiin mitään huonompaakaan keksiny.

No sitten se hauska juttu:
Pitihän sillä motoparkiin päästä. Oli aikamoista, pyörä pelas kun unelma ja ajelu sujui hyvin. Polvikin alko ekaa kertaa raapia maata.
Siihen asti kunnes taisin vetäistä aikamoisen piiska-avaamisen kakkosmutkasta ja pyörä poisti kuskin highsiderina selästä. Valmista kamaahan siitä tuli, pohjola tykkäs vielä perään että ei korvata. Oli muuten TC vielä täysillä, ei se ihmeitä tee! (jos josku sattuu haluamaan ratapeliaihioksi f4:n, josta koneenposki revennyt irti, saa ottaa yhteyttä)
Itse selvisin hyvinkin vähällä, aivotärähdys tosta tuli mutta niitä on jo niin monta takana ettei enää lasketa.

Muutaman viikon pohdintojen jälkeen totesin, ettei tässä kuitenkaan ilman pyörää tule elämästä mitään, joten hommasin r6r:n, johon joku oli jo kerennyt työntää niin älyttömästi lisäkilkettä, että tuskin keksin tohon juuri mitään lisättävää palikkaa. Olen vähän taipuvainen tohon speksaamiseen jos eksyn internettiin...
No koneensuojat ostin muuten ihan heti kättelyssä, se on nimittäin aika ankeeta kattoa omaa pyörää kyljellään öljylätäkössä.

Harmi etten aiemmin tajunnut miten kusiainen voi olla noin hauska pyörä jopa kadulla! Ihan suotta on noita superbikejä tullu hommattua.

Tälle kaudelle olisi tarkoituksena saada vielä edes jokunen ratapäivä uudella pyörällä alle; tunnustella vähän mimmosia kammoja on jäänyt ja hommata vähän malttia tohon hommaan. Ja pitää se kumipuoli alaspäin. Alussahan tässä ollaan eikä oo tarkoitus ihan laakista lopettaa.
Ajelen kyllä aika paljon tielläkin, kilvellisiä pelejähän nää on aina miulla olleet ja autoa en oo ikinä omistanut.

Tulipa paljon tekstiä vähästä asiasta. Olenko nyt aivan väärässä paikassa - sitä en osaa sanoa. Kiitos ja anteeksi.

- Mikko

[jarska]

Olenko nyt aivan väärässä paikassa - sitä en osaa sanoa. Kiitos ja anteeksi.

- Mikko

Tasan oikeessa paikassa.
Rohkeesti vaan muutkin esittelyjä kehiin, kiva lukea mistä kelläkin alkanut tää "pohjatonkaivoharrastus".

[aapolas]

Tunturi tiger -87 viilattu
KTM gs 125 enduro
Honda CR 250 -98 crossi
Ducati s750 (veljen)
Yamaha r6 -05

Ensinmäisen kerran sain salaa isoveljen Tunturin käyntiin seinää vasten joskus vaahtosammuttimen kokoisena. Voi sitä tunnetta kun seinää vasten käänsi kahvaa eikä ylettänyt tapeille kunnolla saati sitten maahan. Ajamaan ei tohtinut lähteä kun ei saanut mopoa liikkeelle. Ja siitä komeasti nurin lattialle tietysti mopon alle jääden. Tunturin jälkeen gs KTM jolla käytiin kerran ajamassa ja korjattiin aina vähintään kuukausi. Ja jumaliste sitä tehopiikkiä. Kannentiiviste meni n. kertaa ja crossisaappaissa oli vittumaista kävellä kotiin 10 km. Seuraavaksi CR Honda joka tuntui raketilta.

Ja kovaa sillä mentiinkin. Ei voi käsittää miten on tohtinut. Tietysti siis metsäpoluilla ja pururadalla yleisissä metsissä ajatuksella "kyllä mä tällä poliiseja pääsen karkuun". Ulkoilijat ja koirankusettajat tajusivat väistää silloin vielä hyvin. Sitten alkoi huomata että ulkoilijoilla oli korvanappeja yms. eikä ne tajunnu väistää mutkan takaa 100km/h tunnissa tulevaa punaista ohjusta.

Sitten kemoralle tuli "krossirata". hel***in kovapohjainen savirata, jossa ajaminen päättyi siihen että Aapo luuli osaavansa Hondalla lentää. Osasinkin. Laskeutuminen ei ollut vaan mun juttu. Arviolta 7-8m korkeudesta hyppyrin jälkeen tasaiselle maahan täysin keula/pää edellä. Muistan ilmassa miettineeni että nyt sattuu leukaan. Aapoa kerättiin palasina maasta. Yläraajoissa n määrä murtumia.

2001 veli osti Ducatin. Ajamaan piti päästä. Vetämään isoa kovaa. Ei ollu korttia---> Kemoralle radalle. 2 v ajettiin Kemoralla, ei ollu paljoa porukkaa, tielläkään käsi ei väsynyt moikkaamisesta. Jarrut hävis 5 tiukan kierroksen jälkeen, keula pohjas... kierrosajat varmaan lähellä 2 minuuttia. Kipattiin se karusellissa. Opiskelijoiden budjetilla ei paljoa ollut varaa Ducatia korjailla saati sitten jatkaa Kemoralla.

Pitkä tauko tuli kunnes työkaveri houkutteli radalle. Siitä viikko ja ostin pakettiauton ja Yamahan. Sillä tiellä ollaan. Hauskaa on.

[Naakka]

Mototäti tässä Moro.

Ikää en kerro, mutta radalla käyty kaatuilemassa jo 80-luvulla.

Silloin ei päässyt radoille kuin kisalisenssillä ajamaan. Kait? Ei ollut nettiä tietoa jakamassa.
Ei kait niihin kisoihinkaan ois ollut pakollista osallistua, pari kaaduin, osasta karsiuduin...lopuissa en ollut ihan viimeinen. Muistiki pätkii.

Ajaa en osannut pätkääkään...kuolemaa halveksuen paskoilla laitteilla ja "traktorin renkailla". Mihkä se vauhti on mennyt  ?

[jupa771]

ikä 36 ja kurvailu aloitettu 2005,ensin ajoin reilu kymmenenvuotta neljäpyöräisillä soralla ja rupes kai ketuttaa ku ne pysyy varikolla pystyssä ilman pukkia.sitten ajamaan mopokorttia eka pyörä blade -92 ja sit menin jollekkin stormin ajokoulutuspäiväl minkä päätteeks pääsi radal vapasti kurvailee ja menihän se lemminkäises kupeelleen vehkeet,siit se sit innostus alko.sit tuli -05 rytkönen ja reeniä lisää,senkin kippasin ja totesin et tulee liian kalliiks kippailla kilpipelei.sitten tuli eka kilvetön,joka oli -05 zx10r,sillä pari kesää ja yllätys yllätys pari pannutusta,innostus ei laantunut ja vauhtikin kasvoi.sit tuli pyörän vaihto joka on nykyisin omistama -08 rytkönen,sillä vedetty nyt toista kesää ja kyytikin hiljalleen löytymässä.kisoja on tullu ajettua muutamia ycc lähtöjä ja endurancea joka kesä 3 viimeistä vuotta.mikäli ei työt haittaa harrastuksia ja sais buidjetin kasaan niin ensvuonna vois ruveta ajaa suomenkupin kisoja kun vauhtikin riittää jopa tällähetkellä taisteleen pistesijoista suurimmassa osasta kisoja.joku kun mainitsi että tää on pohjatonkaivo niin oikeassa on,mutta todella kiva pohjatonkaivo.
p.s nykyiselläkin pelillä kupeellaan käyty,jotenkin on tullu sellanen olo montakertaa et mul menee pää paljon kovempaa kun mun tomumaja osaa sitä päätä viedä

[app]

Oikein hävettää kun ei ole itsellä ollut rohkeutta kokeilla omia rajojaan. Vielä..

[Hukkapätkä]

Ikää kohta 32v. Suzuki Pv:n puikoissa tuli ajotaito hankittua teinivuosina 94-97. Sen jälkeen seuraava kosketus kaksipyöräiseen tapahtui vasta syksyllä 2003 autokoulussa A-korttia ajaessa. 2004 keväällä uusi Z750 hankittiin sitten ekaksi isoksi pyöräksi. Kaverin houkuttelema uskaltauduin 2005 ensimmäisen kerran zetalla radalle, ja se jäi myös viimeiseksi kerraksi kyseisellä pelillä. Korttikin meni sopivasti kuivumaan vielä kyseisenä kesänä. 2006 keväällä zeta tuli myytyä isomman pyörän himoissa, ja melkein koko kesä menikin sitten automiehenä. Loppukesästä tuli sitten uusi 12R hommattua, ja sillä sitä sitten ajeltiinkiin matkaa sun muuta kaupungin kiertoa. 2007 loppukesästä ensikertaa Kemoraan tusinalla, ja komeat highsiderit tuli siinä sitten heitettyä kahvilan mutkassa. Aivotärähdyksen ja sairaalareissun seurauksena loppui sitten ratailut siihen. Pyörä tuli talvella korjattua taas ajokuntoon, ja ajohommat jatkuivat seuraavana keväänä. Kesällä 2010 vasta uskaltauduin vihdoin kaatopeikkoa karistamaan, ja 3 ratapäivää tuli kyseisenä kesänä ajettua. Siitä se ratakipinä jotenkin syttyi kunnolla, ja innostus katuajeluunkin rupesi jo pikkuhiljaa loppumaan. Viime kesän eka ratapäivä sitten lipsahtikin Kemoran ykkösessä etunen alta, ja tusina paaliin avk:lle. Nykyinen kilvetön tuli siinä sitten hommattua. Vammojen parantelua kuukausi, ja loppukesänä sitten vielä 6 päivää tuli Kemoraa kierrettyä pystössä pysyen. Syksyllä siinä sitten tuli vielä enska hommattua toiseksi pyöräksi. Tänä kesänä on 6 ratapäivää takana. Vähäinen on kokemus mullakin vasta lajiin, mutta intoa on ja opittavaa lajin parissa riittää. Toiveissa olisi että ensi kesänä pääsee jo muihinkin ratoihin tutustumaan kuin Kemoraan..

[menac]

Itselläni tuli mittariin just 32, ja mopohistoriaa takana vajaat kolme kesää. Kortin tosin ajoin jo 2005, mutta ekan pyörän sain hankittua (erään herran suosiollisella avustuksella) vasta 2010 alkukesästä. Radalla aloittelin viime kesänä. Alkuun en kovin innostunut ollut, vaan ajatuksena oli vain käydä kohteliaisuuttani kokeilemassa. Parin kerran jälkeen alkoi mielenkiinto kasvaa, ja tänä kesänä olenkin jo aika tiiviisti ratapäivillä mukana kiertänyt.

Viime kesä meni hitaassa ja keskiryhmässä pyöränä Kawan ZX-6R -05. Kauden lopuksi kippasin sen Alastaron ykkösmutkassa, mutta kerhokisan sain kyseisenä viikonloppuna vielä ajettua ja siinä ennätys 1:34. Samalla pyörällä oli tarkoitus tänä vuonna jatkaa, mutta nyt keväällä tarkemman tutkiskelun myötä kaadon vauriot osoittautuivat sen verta suuriksi, että katsottiin parhaaksi se pois vaihtaa. Nyt siis alla -08 R6R, jolla myös työ- ym. matkat kesällä ajelen. Muuten vakio, shifteri laitettu ja välitykset vaihdettu ym. pientä fiksailua. Sillä siis tämä kesä, ja nopeassa ajelen yrittäen ripeämpien perässä roikkua ja oppia ottaa. 1:17.2 tällä hetkellä Kemoralla ja 1:31.0 Alastarolla, joista parempaan pyritään. Muilta radoilta ei juuri kokemusta. Kisaamaan en vielä ole pahemmin innostunut, ehkä kun vauhtia saan vähän lisää. Suurimpana syynä kuitenkin totaalinen hannailu ja nössöys ohittamisen suhteen. Muutenkin ehkä mielenkiinto vielä enempi siinä oman ajon kehittämisessä.

Loistoharrastus, aika vahvasti koukussa olen. Kiitokset mukaanvetäjälle.

[JULLE]

Mun innostus heräsi 2003 kun kaveri osti uuden R1:sen jonka kyydissä kuljin koko kesän ja aina piti kokeilla paljon se kulkee kaks päällä(268km/h).
Seuraavana vuonna 2004 ostin uuden mustan ZX6R:n. Kokemusta ei ollut autolla tai mopolla ajosta lainkaan. Vieläkin on olemassa talvella kuvattu video jossa istun oman mopon päällä ja  kaveri opastaa mulle mistä löytyy kytkimet, jarrut, vaihdekiksit yms... samalla kun muu porukka naureskelee ja lyö vetoa milloin vedän ekat lipat. Ikää silloin oli 23-vuotta.
Vauhti on aina kiinnostanut joten ajo oli aika railakasta alusta lähtien. Käytännössä mopolla ajettiin kokoajan täysillä. Iloa riitti noin 3kk kunnes tiestä loppui tila ja mopo lunastukseen.
Seuraavana vuonna 2005 piti tietysti saada uusi mopo ja mielellään tehokkaampi. Mopoksi valikoitui uusi ZX10R (tietysti musta) ja sama meno jatkui eli vauhtia riitti. Sakkoja tuli liukuhihnalla ja läheltäpiti tilanteet piti jännityksen kohdillaan. Joskus kun oikein mietin niin tajusin etten ollut koskaan ajanut edes työmatkaa ilman etten olisi sutinut tai keulinut matkalla. Tätä hupia riitti aina keväälle 2009 kunnes lippasin mopon Helsingin keskustaan. Mopo meni lunastukseen. Tällä mopolla kerkesin käymään jo radallakin jossa meno oli aika samankaltaista kun kadullakin. Hirveellä riskillä jarruihin, mutkat miten nyt kulloinkin meni ja mahollisimman nopeasti kaasulle. Jatkuvasti oli tunne että " jaahas, näinköhän tästä selvitään..."   Kerran yks takana ajanut kaveri sano Motoparkissa että ajan aika rajoilla kun olin tiukassa vasurissa liukunu pelkän jalkatapin varassa kunnes tuurilla renkaat ottivatkin pitoa ja pyörä nousi pystyyn. Tällöin radalle kuljettiin vielä mopolla ajaen, reppu selässä ja vauhdit oli keskiryhmän nopeasta päästä (Alastaro 1:30).

2009 lippojen jälkeen piti tietysti saada uus mopo. Vaatimuksena oli 1000cc ja värinä musta. Pitkän odotuksen jälkeen saatiin alle ylivuotinen GSXR1000 K8. Sillä ratailu alkoi kiinnostaa enemmän ja radalla käytiin 6-10 kertaa vuodessa. Hillitön riskinotto oli vaihtunut määrätietoisempaan harjoitteluun, joskin läheltäpiti tilanteita tuli edelleen ja ne sytytti ihan samalla tavalla kuin harrastuksen alkuvuosinakin. Tämäkin mopo meni kadulla nurin useaan otteeseen jonka seurauksena orkkis katteiden tilalle vaihdettiin lasikuituiset joihin tehtiin valoille ja vilkuille paikat.
Yhtenä selkeänä harppauksena pidän vuotta 2010 kun ostin erehdyksessä nipun käytettyjä 190/55 koon Nteckejä joiden kuulin tarvitsevan lämppärit. Nyt tarvittiin siis kuljetuskalustoa jolla lämppärit, johdot, pukit yms. sälät saadaan radalle. Onneksi kavereiltä näitä löytyikin.

2011 alkoi heikosti. Matkalla kaverin luokse ajoin tutkaan ja kortti otettiin pois. Vitutuksen jälkeen kerättiin kamat ja ajettiin vielä samana päivänä Motoparkissa ja hauskaa oli. Silloin päätin että ajetaan mopolla tämä kesä vain rataa. Ratapäiviä kertyi noin 10 kpl ja osallistuin jopa ekoihin kerhokisoihin joissa olin 7 ja 6:s. Alastaron nopein kierros oli korkea 1:26.

Nyt 2012 meno on kadulla todella rauhallista. Näiden vuosien jälkeen täytyy todeta että ei tolla mopolla voi tehdä mitään kivaa ettei se olisi laitonta. Nykyiset työkuviotkin muuttui siten että kortti on oltava ja daami sano ettei aijo kuskata mua tai varikkosäliä enää yhtään kesää. Toisaalta 30-vuoden iässä voisi oma järkikin sanoa kovaa ajamisen kannattavan enemmän radalla kuin kadulla.
Tänä vuonna osallistuin ekaa kertaa lippuvuoroille ja kolmatta kertaa kerhokisoihin. Liputusvuoroja voin suositella kaikille ja kisatkin meni kohtalaisesti (5-sija ja 1:26:5 tuli aika-ajoissa useampi peräkkäin)

Merkittävänä osana harrastusta ovat olleet ystävät joiden avulla olen saanut varikkosälät ja mopon radalle silloinkin kun omaa kalustoa tai korttia ei ole ollut. Toisena tekijänä on ollut osittain hyvä tuuri. Sakkoja on tullut niin paljon että osa mp-poliiseista tuntuu jo tutuilta mutta kuski on aina selvinnyt pienillä ruhjeilla. En vieläkään omista pitkäaikaista korttia ja 8-vuoden ajamisen jälkeen olen ollut 4-vuotta ajokiellossa.

Tämän kauden tavoitteena on Alastarossa 1:25 alkuinen aika ja pikäaikainen ajokortti.

Kiitos ja anteeks

-Julle #811

[pienisopoapina]

Toisena tekijänä on ollut osittain hyvä tuuri. Sakkoja on tullut niin paljon että osa mp-poliiseista tuntuu jo tutuilta mutta kuski on aina selvinnyt pienillä ruhjeilla.
Kiitos ja anteeks

-Julle #811

Kiitos itelle avoimesta kertomuksesta - tuli nuoruus mieleen. Aikamoinen tarina. Onneksi olet hengissä ja onnea kisoihin. 

[eri-ernesti]

Kirjotetaan nyt tännekkin sitten.
Eli viime kesänä aloitin hieman ratailua. Ratapäiviä tuli 7kpl, ahvenistolla 4 kertaa ja alastarolla 3. Tänä keväänä sitten hommasin kuitukatteet, lämppärit ja toisen takavanteen.
Vein keväällä erääseen Karkkilalaiseen alustaekspertti liikkeeseen etupamput ja takapampun huollettavaksi. Mukaani tarttui WP:n competition takapamppu mukaan, kun halvalla kerta sai, niin pakkohan tuo per**le oli ostaa.
Tänä kesänä on 4 päivää kemoraa, 4 alastaroo ja 1 ahvenisto ajettuna. Vauhti on kasvanu tasasesti. Itse olen ainakin ihan tyytyväinen.
Pyöränä toimii k7 kilo, jossa rempon pääjarrusylinteri, WP:n takapamppu ja vakiokeula. Kaippa tolle keulallekkin jotain kannattas tehdä, mut eipä tässä oo "ehtiny" (jaksanu). Hyvin näyttää näissä vauhdeissa riittävän ominaisuudet tämmöselle kasallekkin. Säätöihin ei oo koskettukkaan.



Siinä kuva mopottimesta.



Ja siinä allekirjoittaneen KOMIA lärvi. Moni varmaan varikolla jutellutkin, mutta saapahan taas nimimerkille sen lärvin.

Saattaa olla, että tämän kesän ajot on ajettu. Voi olla, että ajot on ajettu jopa moneksi vuodeksi. Joudun koulunpenkille ens viikon het alusta. Katotaan nyt sitten, myyäänkö koko mopotin vai mitä tässä tapahtuu, aika näyttää.

Anteeksi esittelystä.

[pienisopoapina]

Saattaa olla, että tämän kesän ajot on ajettu. Voi olla, että ajot on ajettu jopa moneksi vuodeksi. Joudun koulunpenkille ens viikon het alusta. Katotaan nyt sitten, myyäänkö koko mopotin vai mitä tässä tapahtuu, aika näyttää.

Hienosti oot kerenny ku neljännellä Kemorakeikalla alle 1.15. Toivottavasti opintotuesta jää säästöön paria ratapäivää varten. Jos kuitenkin myyt mopon, niin osta halvempi tilalle. Kyllä tommosella kolmen tonnin mopollakin saa ratahurmoksen kokea. Tupakat nurkkaan ja askien hinnat ratasäästöpossuun.