Kalenteri

[Nitrous]

mitä tarkottaa, kun esim. wikipediassa lukee näin:

Rake, trail   23.9° / 95.9 mm (3.78 in)

Niin mitä tuo (3,78 in) tarkoittaa?

Se on tuo 95,9mm tuumina. in=inch=tuuma, käytetään myös merkkiä " tuon in lyhenteen tilalla joskus.

[app]

Mitä nyt muilta olen kuullut, niin pemari on järjettömän hyvä ajaa.

Varsinkin jos sitä vertaa nollabudjettipaskioon.

Mikä tahansa on hyvä ajaa verrattuna nollabudjettipaskioon.

Kokeilin juniorin kuussatasta kesällä, ja se tuntui kierros kierrokselta paremmalta. Hyvä ajaa, kunhan vaan ois ollut käsi tuolloin kunnossa, ja pystynyt koittamaan kovempaa vauhtia.
Gikserillä ajoin ekat ratapäiväni 2010, ja kun buimuriin vaihdoin, ei mitään muutosta ajettevuuden suhteen. Tykkäsin kovasti gigseristä. Siis siitä kilosesta.

[parjan_fin]

Nostaisisin yammussakin mielelläni painopistettä korkeammalle mutta orkkis takaiskarissa ei ole korkeuden säätöä enkä viitti pelkällä esijännityksellä nostaa pyörää. Keulassa kyl ois varaa nostaa millitolkulla.

Saako takaiskarin yläkiinnikkeen (no8) ja rungon väliin esim aluslevyn/aluslevyjä?

R6R:ssä 3mm prikka tuolla haarukan päällä nosti käytännössä mutka-ajossa perän korkeutta noin puolisen milliä. Oliko silloin jousi väärä tai jotain muuta pielessä, en osaa sanoa, mutta käytännössä tuon 3mm prikan vaikutus oli mutka-ajon ajo-korkeuteen aika minimaalinen.

Tällä nyt haen sitä, että vaikka niitä alustoja nostelisi prikoilla sun muilla, niin varsinaiseen "uintisyvyyteen" sillä on lopunkaiken kuitenkin käytännössä aika pieni vaikutus. Jousi ja sen esijännitys sekä vaimennukset vaikuttaa siihen "uintisyvyyteen" enemmän.

Miten sä ton vaikutuksen mittasit?

En minä mitannut, en kai nyt niin missään väittänytkään...

Mutta tuo tieto on kaivettu esille ihan 2D:n tiedonkeruulla.

Oliks se takapotikka kiinni iskarissa, vai takahaarukan ja rungon/takahäkin välissä?

Iskarissa.

[parjan_fin]

Kysytäämpäs sitten, onko kukaan kiinnittänyt huomiota painopisteeseen? Eli tarkoituksella nostanut tai madaltanut sitä. (Voi kommentoida myös eteen/taakse siirtoa, mutta se on hieman hankalampaa toteuttaa)
Se, että katteet raapii maata ja sen takia nostetaan pyörää, ei käy vastaukseksi

Se mitä itse tuota nyt viimoisten kisojen jälkeen tonkinut ja tutkinut, niin kyllä osasyyllinen on juurikin tuo mitä sanoit, että katteet raapii maata.

Tai noh, ei pelkästään katteet, vaan myös koneenposket. Itsellä on raappamat koneenposkessa sekä katteissa.

Eli nykyrenkailla pystyy linttaamaan tuollaisen R6R:n jo niin lappeelleen, että heikompaa hirvittää ja silti kumi vielä pitää. Nyt ainoa vaihtoehto kallistuskulman tai turvamarginaalin lisäämiselle on koko keksinnön nostaminen. Haittapuolena on tietysti tuo nopeiden shikaanien läpi ajaminen, sillä niissä laite on hiukan kankeampi.

Oliko tämä myös vastaus siihen kun ihmettelit aiemmin kesälläm että miksi porukka korottaa R6R:n keulaa ja tekee siitä näin ollen kankeamman?

Tuo selittäisi sellaisen 3-4 mm keulan korottelun, mutta ei samanmoisia ja isompia perän laskuja. Ja kun sitä geometriaa yhteensä liikutellaan 7 - 12 mm, niin sitä se ei selitä myöskään.

Jottei menis pelkästään huhuiluksi, niin sanottakoon, että omassa pyörässä oli ja on edelleenkin geometria niin, että 11mm näkyy keulaputkia (korkin kanssa) sekä takaiskari on 294mm pitkä pultista-pulttiin ja 2mm prikka siellä istukan ja rungon välissä.

Vakiossa on muistaakseni 292mm + 3mm takapään mitta ja keulaputkia näkyy 12 mm. Vakioarvot nyt heitettynä ihan ulkomuistista. Eli kaiken kaikkiaan olen jo 2008 kaudella päätynyt nostamaan vaan koko pyörää 1mm, en muuttamaan geometriaa varsinaisesti mihinkään.

Ja renkaista sen verran, että 2008 kaudella oli Contin kummite 190/55 takasella ja nyt on ollut Pirellin 180/60 sekä 190/55 takasella. Ja kuten Virtasalmen kisankin jälkeen jo sanoin, niin sen neljä päivää ajoin tismalleen samoilla säädöillä, kun en osannut sanoa yhtään mitään moitittavaa, enkä osannut alustalta vaatia yhtään mitään enempää.

[parjan_fin]

Onko muuten sm kuskeilla tapana muuttaa keulan korkeutta eri radoille?

Itse pidin kemoralla 3mm keulaa ylempänä, kuin alastarossa. Perustelin tätä sillä, että Alastaron radalla tarvii kääntyvyyttä enemmän vrt. kemora. Esim. lemminkäisen jälkeinen oikea ja kahvilanmutka, niihin ei tulla niin kovaa, että saisi keulan oikeasti niin alas jarrussa että pyörä kääntyisi, ei ainakaan näillä taidoilla.

Kemoralla taas ei juurikaan ole sellaisia mutkia, missä tarvittais niin hyvää kääntyvyyttä kuin alastarolla. Karusellin oikeassa nyt ehkä eniten kaipaa kääntyvyyttä. Syy, miksi keula oli kemoralla 3mm korkeammalla oli se, että pyörä oli nopeissa mutkissa vakaampi ja helpompi (=nopeempi) ajaa kuin 3mm keula alempana. Avauksissa myös oli enemmän pitoa.

Havainnoissa saattaa tosin olla aavistus psykologiaa mukana. Eli niinkuin eräs rautanen ammattilainen sanoi: "jos mä säädän sun pyörää, ja sanon että se on nyt hyvä, niin se on sun mielestä hyvä, vaikkei sille tehty mitään"

Pointti nyt kuitenkin oli, että onko tuo keulan lasku/nosto "väärä" tapa muuttaa pyörää eri radoille? Veikkaan että ei, mutta joskus kuullut että esijännityksen säädöllä ajaa saman asian?

En voi vastava kuin omista tekosistani, mutta ainoa rata minne geometriaa muuttelin, oli Räyskälä. Se kun on luonteeltaan aivan täysin erilainen, kuin mikään muu rata Suomessa.

Tuskin absoluuttista oikeaa ja väärää edes on, on vain mieltymyksiä ja fiiliksiä. Jos geometrian muutos sulle toimii samoilla jousivakioilla sekä esijännityksillä, niin ei sitä kai kukaan voi vääräksi haukkua, etenkään jos ajat kovempaa kuin se jolla on ne "absoluuttisen totuuden" omaavat säädöt pyörässään.

Itse pelasin enemmän jousivakioilla, vaimennuksilla sekä esijännityksillä, kuin korkeudella, pl. tuo Räyskälä. Noillakin keinoilla sain laitteen jo varsin hyvin toimivaksi, niin en kokenut tarvetta lähteä pelailemaan siihen lisäksi geometrialla. Olisin todennäköisesti ollut vielä enemmän sekaisin säätöjeni kanssa...

[murmela]

Iskarissa.

Ja data näytti ett iskari painu vajaa 3 mm enemmän kasaan ton muutoksen jälkeen?
Pysykö apeksinopeudet ennallaan?

[parjan_fin]

R6R:ssä 3mm prikka tuolla haarukan päällä nosti käytännössä mutka-ajossa perän korkeutta noin puolisen milliä. Oliko silloin jousi väärä tai jotain muuta pielessä, en osaa sanoa, mutta käytännössä tuon 3mm prikan vaikutus oli mutka-ajon ajo-korkeuteen aika minimaalinen.

Tällä nyt haen sitä, että vaikka niitä alustoja nostelisi prikoilla sun muilla, niin varsinaiseen "uintisyvyyteen" sillä on lopunkaiken kuitenkin käytännössä aika pieni vaikutus. Jousi ja sen esijännitys sekä vaimennukset vaikuttaa siihen "uintisyvyyteen" enemmän.

Miten sä ton vaikutuksen mittasit?

En minä mitannut, en kai nyt niin missään väittänytkään...

Mutta tuo tieto on kaivettu esille ihan 2D:n tiedonkeruulla.

Oliks se takapotikka kiinni iskarissa, vai takahaarukan ja rungon/takahäkin välissä?

Iskarissa.

Ja data näytti ett iskari painu vajaa 3 mm enemmän kasaan ton muutoksen jälkeen?
Pysykö apeksinopeudet ennallaan?

Kierrosajat pysyi samana, nopeuksista en tiedä.

Kolmen millin prikka nosti perän uintisyvyyttä ajotilanteessa noin puolisen milliä. Eli vaikka käytönnössä iskarin mittaa kasvatettiin 3mm, niin silti mutkissa se perä oli vain noin puolisen milliä korkeammalla.

Ts. se että iskarin pituutta kasvatetaan useammalla millillä, niin itse vaikutus esim. mutkassa, ei ole järin suuri, oikeastaan edes verrattavissa tuohon tehtyyn muutokseen.

Yamahassa linkusto on lineaarinen ja itse sen mitannut niin, että kun iskarin yläpäähän lyö sen 3 mm prikan, niin stattisessa tilassa perä nousee, taka-akselista mitattuna takahäkkiin, kokonaisuudessaan n. 6mm. Ajossa ja kuorman alla se tilanne on toinen.

Yamahan linkusto on vieläpä lineaarinen ja liki koko matkaltaan 1:2, eli takaiskari painuu millin, niin taka-akseli liikkuu kaksi. Jossain kotikoneen syövereissä on tuosta ihan Öhlinsin kuvaajat olemassa, siis eri pyörien linkustojen liikkeistä sekä suhteista.

[murmela]

Kierrosajat pysyi samana, nopeuksista en tiedä.

Kolmen millin prikka nosti perän uintisyvyyttä ajotilanteessa noin puolisen milliä. Eli vaikka käytönnössä iskarin mittaa kasvatettiin 3mm, niin silti mutkissa se perä oli vain noin puolisen milliä korkeammalla.

Ts. se että iskarin pituutta kasvatetaan useammalla millillä, niin itse vaikutus esim. mutkassa, ei ole järin suuri, oikeastaan edes verrattavissa tuohon tehtyyn muutokseen.

Yamahassa linkusto on lineaarinen ja itse sen mitannut niin, että kun iskarin yläpäähän lyö sen 3 mm prikan, niin stattisessa tilassa perä nousee, taka-akselista mitattuna takahäkkiin, kokonaisuudessaan n. 6mm. Ajossa ja kuorman alla se tilanne on toinen.

Yamahan linkusto on vieläpä lineaarinen ja liki koko matkaltaan 1:2, eli takaiskari painuu millin, niin taka-akseli liikkuu kaksi. Jossain kotikoneen syövereissä on tuosta ihan Öhlinsin kuvaajat olemassa, siis eri pyörien linkustojen liikkeistä sekä suhteista.

Ja data näytti ett iskari painu vajaa 3 mm enemmän kasaan ton muutoksen jälkeen?

[parjan_fin]

R6R:ssä 3mm prikka tuolla haarukan päällä nosti käytännössä mutka-ajossa perän korkeutta noin puolisen milliä. Oliko silloin jousi väärä tai jotain muuta pielessä, en osaa sanoa, mutta käytännössä tuon 3mm prikan vaikutus oli mutka-ajon ajo-korkeuteen aika minimaalinen.

Tällä nyt haen sitä, että vaikka niitä alustoja nostelisi prikoilla sun muilla, niin varsinaiseen "uintisyvyyteen" sillä on lopunkaiken kuitenkin käytännössä aika pieni vaikutus. Jousi ja sen esijännitys sekä vaimennukset vaikuttaa siihen "uintisyvyyteen" enemmän.

Miten sä ton vaikutuksen mittasit?

En minä mitannut, en kai nyt niin missään väittänytkään...

Mutta tuo tieto on kaivettu esille ihan 2D:n tiedonkeruulla.

Oliks se takapotikka kiinni iskarissa, vai takahaarukan ja rungon/takahäkin välissä?

Iskarissa.

Ja data näytti ett iskari painu vajaa 3 mm enemmän kasaan ton muutoksen jälkeen?
Pysykö apeksinopeudet ennallaan?

Kierrosajat pysyi samana, nopeuksista en tiedä.

Kolmen millin prikka nosti perän uintisyvyyttä ajotilanteessa noin puolisen milliä. Eli vaikka käytönnössä iskarin mittaa kasvatettiin 3mm, niin silti mutkissa se perä oli vain noin puolisen milliä korkeammalla.

Ts. se että iskarin pituutta kasvatetaan useammalla millillä, niin itse vaikutus esim. mutkassa, ei ole järin suuri, oikeastaan edes verrattavissa tuohon tehtyyn muutokseen.

Yamahassa linkusto on lineaarinen ja itse sen mitannut niin, että kun iskarin yläpäähän lyö sen 3 mm prikan, niin stattisessa tilassa perä nousee, taka-akselista mitattuna takahäkkiin, kokonaisuudessaan n. 6mm. Ajossa ja kuorman alla se tilanne on toinen.

Yamahan linkusto on vieläpä lineaarinen ja liki koko matkaltaan 1:2, eli takaiskari painuu millin, niin taka-akseli liikkuu kaksi. Jossain kotikoneen syövereissä on tuosta ihan Öhlinsin kuvaajat olemassa, siis eri pyörien linkustojen liikkeistä sekä suhteista.

Ja data näytti ett iskari painu vajaa 3 mm enemmän kasaan ton muutoksen jälkeen?

Iskari painui n. puoli milliä vähemmän kasaan, eli uintisyvyys oli noin puoli milliä korkeammalla kuin ilman sitä 3 mm prikkaa. Niinhän mä tuolla jo aikaisemminkin kirjoitin.

[murmela]

Iskari painui n. puoli milliä vähemmän kasaan, eli uintisyvyys oli noin puoli milliä korkeammalla kuin ilman sitä 3 mm prikkaa. Niinhän mä tuolla jo aikaisemminkin kirjoitin.

Jos se alustapotikka mittas iskaria, ja koko iskari siirrettiin 3 mm alemmas, ja iskarin kokoonpainuma ei käytännössä muuttunut, niin sehän tarkoittaa sitä että perä oli sen vajaa 6 mm korkeammalla?

[parjan_fin]

Ja data näytti ett iskari painu vajaa 3 mm enemmän kasaan ton muutoksen jälkeen?

Iskari painui n. puoli milliä vähemmän kasaan, eli uintisyvyys oli noin puoli milliä korkeammalla kuin ilman sitä 3 mm prikkaa. Niinhän mä tuolla jo aikaisemminkin kirjoitin.

Jos se alustapotikka mittas iskaria, ja koko iskari siirrettiin 3 mm alemmas, ja iskarin kokoonpainuma ei käytännössä muuttunut, niin sehän tarkoittaa sitä että perä oli sen vajaa 6 mm korkeammalla?

Rehellisesti sanottuna, en ole asiaa ihan tuolta kantilta osannutkaan katsoa / funtsia... Tarttee nyt tarkistaa oliko se potikka kiinni just tasan iskarin molemmissa päissä, vai oliko yläpää rungossa kiinni. Tästä aiheesta kun on aikaa 6 vuotta, niin muistikuva on kieltämättä hatara.

Se miksi tätä nyt aloin epäilemään on tuo vimeisin kommenttisi sekä se, että tuo silloin aikaansaatu mitattu tulos pisti silloin miettimään asioita hiukan uudelleen. Jostain syystä nyt kuitenkin mulla on käsitys, että se olisi siellä yläpäässään ollut rungossa kiinni.... en kuitenkaan mene takuuseen.

[murmela]

Rehellisesti sanottuna, en ole asiaa ihan tuolta kantilta osannutkaan katsoa / funtsia... Tarttee nyt tarkistaa oliko se potikka kiinni just tasan iskarin molemmissa päissä, vai oliko yläpää rungossa kiinni. Tästä aiheesta kun on aikaa 6 vuotta, niin muistikuva on kieltämättä hatara.

Se miksi tätä nyt aloin epäilemään on tuo vimeisin kommenttisi sekä se, että tuo silloin aikaansaatu mitattu tulos pisti silloin miettimään asioita hiukan uudelleen. Jostain syystä nyt kuitenkin mulla on käsitys, että se olisi siellä yläpäässään ollut rungossa kiinni.... en kuitenkaan mene takuuseen.

Kun kummiskin tuo ~6 millii vaatii esim 2:1 linkulla ja kympin jousella noin 15 kiloa kumoutuakseen. Niin toki se onnistunee ajoasentoa/painonsiirtoa muuttamalla.
Ja/ tai mutkanopeutta kasvattamalla. Jolloin käytännössä kallistuskulma lisääntyy ja jousitus painuu enemmän kasaan koska keskihakuisvoiman vaikutus on suurempi.
Mutta siltikin kyllä vahvasti epäilisin että tuossa sinun alkuperäisessä väitteessä on saattanut suurimmaksi osaksi olla takana pieni ajatusvirhe. Ja sen takia mittaustuloksen virheellinen tulkinta.

[Cat]

-

koskas t1mppa tekee artikkelin keulan pohjaamisesta, samaan tapaan kun anti squatista? taisit vähä lupailla sillo..

[T1mppa]

-

koskas t1mppa tekee artikkelin keulan pohjaamisesta, samaan tapaan kun anti squatista? taisit vähä lupailla sillo..

Kylläpä minä olen lupaillut paljon. Jos vaikka seuraavaksi perehdyn siihen asiaan. Aikatauluksi voin sanoa, että ennen seuraavan kauden aloitusta

[app]

-

koskas t1mppa tekee artikkelin keulan pohjaamisesta, samaan tapaan kun anti squatista? taisit vähä lupailla sillo..

Kaikki on siihen asti ok, kunhan ei takapyörä tule takaa yli jarrulle mennessä. (Hmm.. liian vähän öljyä keulassa... sauma asfaltissa. v***u, se abs...)