Bobo pyysi tuota käppyrän tulkkaamista.
Toi ko käppyrä on yksi tapa esittää se miten suurta vaimentava voima on vaimentimen tietyillä asetuksilla ja vaimentimen eri liikenopeuksilla. Tässä tapuksessa ko Öhlärin (punanen käppyrä) perusasetukset on C10 ja R11 eli comppi 10 kliksuu auki ja ripari 11 kliksuu auki.
Sinisillä pisteillä merkatut kohdat Öhlärin käppyrässä:
Kun vaimenninta puristetaan kasaan nopeudella 100 mm/s, niin se vastustaa sitä kokoonpuristumista noin 590 Newtonin voimalla.
200 mm/s nopeudella se vastustaa sitä kokoonpuristumista noin 920 Newtonin voimalla.
Pinkillä merkatut pisteet sitten taasen ovat paluuvaimennusvoimat samoilla nopeuksilla:
(-) 830 N ja 1450 N.
Miksi sitten menovaimennuksen vaimentava voima on paljon pienempi (esim 590 N vs 830 N)?
Siksi koska energiaa varastoituu jouseen. Eli sekä jousi että vaimennin molemmat vastustaa tuota kokoonpuristavaa liikettä.
Sitten taasen kun alkaa paluujousto, niin silloin jouseen varastoitunut energia pyrkii tyrkkäämään vaimenninta auki, ja vain vaimennin yksin vastustaa sitä liikettä.
Jos tarkastellaan tuota punaista käppyrää menovaimennuksen osalta, niin huomataan myöskin se että aluksi tuo voima kasvaa suhteellisesti enemmän, eli käyrä on jyrkemmin nouseva. Kun taasen liikenopeuden kasvaessa käyrä loivenee.
Esim kun liikenopeus nousee 100->200 eli tuplaantuu, niin vaimentava voima kasvaa vain 590->920 eli noin 56%.
Tuo ollee tyypillistä ratakäyttöön tarkoitetussa vaimentimessa, jossa suhteellisesti on enemmän hidasta menovaimennusta kuin nopeaa menovaimennusta.
Paluuvaimennuksen osalta vastaava; nopeus tuplaantuu ja vaimennus kasvaa 830->1450 eli noin 75%. Eli riparin osalta hitaan ja nopean vaimennuksen suhteellinen ero ei ole ihan niin suurta kuin paluuvaimennuksissa.
