Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 21.12.15 - klo:16:00
Todennäkösesti me ollaan taas samaa mieltä, mutta saadaan tästäkin väittely aikaiseksi.
Tuo mun kommentti noista karvan löysän puolella olevista jousista tosiaankin tarkoittaa sitä, että karvan löysä jousi on parempi vaihtoehto kuin se karvan liian jäykkä. Toki jousen + ilmajousen pitää kantaa kuorma jarruissa, mutta jos jousi on inan liian tiukka, joutuu pyörää ajamaan todella paljon agressiivisemmin kuin inan löysällä jousella. Kokenut kuski on tod. näk. tuolla jäykällä jousella nopeempi ja harrastelijakin saattanee pystyä yksittäisellä kierroksella hyvään aikaan, mutta esim. kisamitalla kuskin fysiikka/pää ei riitä ajamaan pyörää riittävän agressiivisesti koko ajan. Lisäksi tuo agressiivisuus tarkoittaa sitä, että pienikin missi jarrumerkin kanssa tarkoittaa, että mutkaan on heti joko liian vähän tai liikaa vauhtia. Esim. noilla mun kierrosajoilla jarrumerkki ei ole riittävän tarkka, että jokaisella kierroksella mentäisiin maksimijarrulla sinne mutkaan, vaan jarrussa joutuu hieman pelaamaan lähestymisnopeutta. Eli alustankin suhteen pitää muistaa se mikä on kuskin taitotaso ja miten se vaikuttaa kuskin eri osa-alueiden kehittymiseen. Toki siinä vaiheessa kun absoluuttinen jarruteho on se vauhtia rajoittava tekijä, pitää se huomioida myös alustan osalta. Jarrut vain ovat aikalailla ne vaikein paikka parantaa aikaa, vaikka siellä iso potenttiaali monella onkin. 99% harrastajista kuitenkin sai isomman parennuksen pienemmällä riskillä irti pelkästään sillä, että opettelee ajamaan tarkkaa linjaa ja malttaa olla koskematta kaasuun liian aikaisin. Sitten kun nuo on hallussa, voi alkaa niistä jarruista hieromaan niitä viimeisiä sekunteja/kymmenyksiä.
Ehkäpä tavis harrastelija ei koskaan opi ajamaan/ jarruttamaan kovaa, sen takia että keula on inan liian löysä.
Eli harrastelija oppii ajamaan vaan sillä inan liian löysällä keulalla, eli varomaan jarruissa, koska treenaa sellasella koko ajan.
Ja jarrut on pitkiä ja löysiä, koska se ona ainoa mihin mopon keula kykenee.
Ja jos opettelee ajamaan sitä tarkkaa linjaa sillä löysällä keulalla, niin sitten osaa ajaa tarkkaa linjaa löysällä keulalla.
Ja joutuu opettelemaan uudestaan ajamaan sitä tarkkaa linjaa jos vaihtaa mopoonsa tarpeeks jäykän keulan joka jaksaa kantaa kovatkin jarrut.
Muistan muutamankin tapauksen jossa kuski syyttää mopoa siitä että mopon kääntyvyys on huono, vaikka syy on kuskissa joka ajaa mopon sellaseen tilaan että se ei voinutkaan kääntyä.
Jos haluaa kompensoida "huonoa kääntyvyyttä" kun ei osaa jarruttaa, niin mun mielestä se kannattaa tehdä keulan geometriamuutoksella.
Jolloin keulan kantavuus ja vaimennusominaisuudet, ts keulan käyttäytyminen, pysyvät koko ajan samanlaisina.
Ja kun kuski oppii ajamaan sitä tarkkaa linjaa ja alkaa jarruttamaan kovempaa, niin muuttaa sitä keulan geometriaa, jolloin keulan käntyvyys pysyy edelleen samanlaisena.
Mun mielestä on ajanhukkaa treenata mopolla, joka alunperinkin on tehty niin paskaksi, ettei sillä ikinä pysty ajamaan kovaa. Eli aletaan paskentamaan mopon alustaa sen takia että kuski olisi harjotteluvaiheessa sekunnin nopeampi, eikä kehity, koska alustalla paikkaillaan kuskin osaamattomuutta, ja kaupan päälle saadaan mopon alustasta paska.
Voi ajatella sitäkin, että miksei suomesta löydy kuin yksi kisakuski, sekin eläkkeellä(?), joka osaa ehkä auttavasti jarruttaa. Jos lumipalloilmiö pitää huolen siitä että kaikki ajaa liian löysällä keulalla. Toki, onhan siitä se hyöty että kilpailu on tasasempaa kun kaikki ajaa samalla filosofialla.
Tai toinen esimerkki, eräs erittäin nopea kisakuski.
Datainssi katteli datasta:"Ethän sä osaa jarruttaa...??"
"No mutku keula pohjaa..." oli vastaus....