Lainaus käyttäjältä: murmela - 20.10.12 - klo:23:26
Lainaus käyttäjältä: Jääkone - 19.10.12 - klo:22:15
Riittääkö sulla into vertailla chrono dataa...
Kokeilimpa tommosta lähestymistapaa asiaan, eli pistin tohon verrokiks tommoset überjarrutukset, eli joissa jarrukahva on saman tien pohjassa ja kevennys täysin lineaarinen, maksimit sen verran ku mitä ne suunnilleen vois noissa alotusnopeuksissa olla. Nopeuskäppyrää ei oo kuvassa jottei se turhaan sotke.
Siitä suurin piirtein laskeskellen:
Ton kierroksen jarrumaksimit oli keskimäärin 30% vajaita teholtaan.
Surkein on kakkosen jarru; 40% vajaa, paras lemminkäisen jarru;15% vajaa.
Tyypillistä on myös se ett nopeiden suorin jälkeiset jarrut on eniten sinneppäin ku mitä jarrujen pitäis olla, ja muut on sit mitä on.
Ja tyypillistä myös se ett ensin puristat jarruu nopeesti, ja sit vaihtelevalla menestyksellä vähän lisää, niinku "kaikki" muutkin sössikset.
Sit taas kun on muutakin ohjelmaa, esim joku mutka ilmestyy ihan yllättäen rataan, niin jarrut menee iha täysin sössimiseks.
5/10 jarrussa arpajaiset; päästät ensin kaasun, rullaat, ja sit vasta jarruu.
3s jarrussa on datahäirä tai sit meinas mennä apeksista ohi.
8/10 jarrussa näyttäis siltä ett lopussa rullaat moottorijarrulla apeksiin.
Kevennyksen lineaarisuus, se vähä mitä sitä on, suht ok melkein kaikissa jarruissa.
Jarrurytmi vaihtelee ihan satunnaisesti jarrusta toiseen, rutiini iha hakusalla.
Lopputuomiona; karvan verran parempi jarruttaja kuin keskiverto-sössis.
Kiitti paljon analyysistä ja vaivannäöstä.
Ton teoreettisen ideaalijarrutuksen lisäksi olis erittäin mielenkiintoista jos jarruvertailu olis tehty Wehnän samalla mopolla ajamaan dataan verrattuna (etenkin kun W mun muistaakseni käyttää myös takajarrua, ainakin kovimmissa jarruissa ja ite jarruttelen pelkällä etujarrulla).
Oliko se Wehnän tolla pyörällä ajaman 1.26.9 kierroksen data sen verran heikkolaatuista/säröistä, ettei sitä pystynyt käyttämään suoraan referenssinä mun jarrutustapaan vertailussa?
Allekirjoitan noi sun datan tulkinnat valtaosin ja juurikin samantyyppisiä asioita olen itsekkin löytänyt datan selailun avulla ja tietenkin yrittänyt lähteä aktiivisesti korjaamaan niitä. Samoin jarruarpajaiset on todellakin käynnissä ja siltä se tuntuu todellakin ajaessa, eli sen tiedostaa ilman dataakin.

Syystä olen osittain eri mieltä.
Kovissa jarruissa ite väitän tai ainakin uskottelen itelleni

olevani suht hyvä, kun vertailujoukkona toimii muut nopean ryhmän jantterit. Noi hitaampien paikkojen jarrutukset on taas itelleni kaikkein ongelmallisimpia. Syynä voi joiltain osin olla kuskin jarrurutiinin puute, mutta suuremman osan huonosta jarrurutiinista pistän paskojen, pehmeiden ja tunnottomien vanhan r1 jarrujen piikkiin.
Esim. tolla data-analyysissä käytetyllä Alastaron 1.25.5 kierroksella voin rehellisesti kertoa, että jarrupaikkojen löytäminen/arpominen oli ajaessa helvetillinen ongelma, kun kahva painuu melkein pohjaan ja eri mutkiin mennessä ei ole yhtään tarvittavaa tasaista tuntumaan tehokkaan ja oikeaan aikaan alkavan tasaisen jarrutuksen tuottamiseksi. (ja kovimmissa jarruissa luottaa siihen, että kun "lyö jarrukahvan pohjaan ja pitää sen siellä" niin kyllä ne jarrut sieltä löytyy ja se mopo stoppaa ennen hiekkaa.

)
2. mutkan räpellyksen allekirjoitan 100%. Olen itsekkin tiedostanut sen hel***in löysäksi omalta taholtani. Mulla on 1. mutkan jäljiltä ajoon jäänyt sellainen tapa, että jään kakkosmutkaa varten "roikkumaan/venailemaan" sisäkaarteen puolelle. Mun kroppa ei vaan taivu mopon päällä kunnolla siihen, että sais sujuvasti heitettyä jarrutuksen aikana 3-->2 alaspäin muiden jarrupaikkojen tapaan ja sitä kautta sais moottorijarrun mukaan (taidan tossa kohtaa eka heittää pykälän alemmas, sit moottorijarrun ollessa päällä vasta hetken rullailun jälkeen lyön jarrua, pitäis tarkistaa performancetoolsilla missä on nopeuskäppyrä samassa). Täytyy ens kaudella alkaa hinkkaamaan tota vähän eri tyylillä eli käytännössä kivuta 1-2 mutkien välissä vähän enemmän pyörän päälle ni pääsee kunnolla tinttaamaan jarrulle ja samalla kroppa on sellaisessa asennossa, että saa pienempää heitettyä silmään jarrutuksen aikana, ilman helvetillistä äheltämistä.
Itellä meni tossa hermo viime kesänä lopullisesti ton nykyisen louskun jarruihin, joita seuraavaksi kaudeksi yritän parantaa uudella brembon pääsyltyllä. On kiva päästä ens kesänä kokeilemaan (ja vertailemaan datasta) miten paljon toi uus pääsyltty vaikuttaa turvallisuuteen, ajomukavuuteen, nopeuteen, jarruvoimaan sekä jarrurutiiniin ja saanko ton avulla jarrut sellaisiksi mitä ratapyörässä pitäisi suurinpiirtein olla.