Lainaus käyttäjältä: Nitrous - 20.05.14 - klo:09:02
Lainaus käyttäjältä: app - 20.05.14 - klo:08:17
3-mutkassa mulla mätti osuminen taas talven tauon jälkeen. Kysyisinkin Nitrousilta ja/tai catilta, tuletteko kyseiseen mutkaan jättämällä taiton ikään kuin liian myöhään, jarrun ollessa melko kova, jatkuen lähelle apeksia, ja kanttariin tullaan vasta sisäkanttarin puolivälin jälkeen?
Itsellä mutkan alin nopeus samaa luokkaa, mutta taitankohan liian aikaisin sisään, jolloin joudun liruttelemaan apeksin jälkeen liian kauan.
Helevetin hyvä kysymys, johon voisin vastata, että ainakin sunnuntaina ajoin sen joka kerta eri tavalla, mutta kovaa sinne jarrutetaan sisään ja apexi taitaa tosiaan olla vasta kanttarin puolivälin jälkeen. Pääasia tuossa kolmosessa on kuitenkin se, että saa linjan nelosen avausta varten kohdalleen. Moni näyttää ajavan ton 3-4 yhdistelmän mun mielestä turhan sisältä mikä aiheuttaa sen, että nelosen ja paluusuoralle tuovan vasurin väliin tulee turha ässä. Ite käyn hakemassa vauhtia ihan sieltä ulkokanttarilta, että saa riittävän suoran avauslinjan paluusuoralle. Tossa otin kusiaisella joitain tonnareitakin kiinni, joten ei kai se ihan perseelleen mene.
Kiittää hän!
Syksyllä sain osumaan sen jo aika kivasti, kun oli tosiaan jarru niin kova, että hirvitti kerran pari, josko pito riittää etusessa, kun mopo jo tosi kallellaan. Nyt oli järjestäin pehmoset jarrut, ja moottorilla liian pitkään päälle. Oli vaan talven aikana unohtunut, ja nyt aukes idea taas.
Alun hapuilun jälkeen viikonvaihteessa, ei sentään tarvinnut enää shikaanissa suuntaa korjata, mutta liian pyörenä ajelin sen kolmosen, ja tästä seuraa että avaus jää hennoksi, kun mopo jatkaa liian pitkään liian kallellaan apeksin jälkeen.
Ei muuta kun jatkossa kakkosmutkan jälkeen reilumpi avaus ja myöhempään jarrulle. Jopa niin että sisäkantariin jää jarrun myöhästyessä väliä metri pari kun ei käänny, kuin että liruttelemalla mutkaan sisään ja ulos.
JBP:n kanssa syyskuussa todettiinkin, että silloin on lähtö kolmosesta kohdallaan, kun nelosen jälkeisessä puolenvaihdossa ravistaa käsille, keulan nypätessä ilmaan puolenvaihdon aiheuttamassa kehän pitenemisessä. Työntö on tuolloin riittävän kova takaa, ja linja varmasti suora kohti vitosen kanttarin reunaa (mieluummin radan puolella

).