Minua harmittaa tämä koko asetelma!
Se,
ettei kukaan haastanut minua - ensi kesän foorumitapaamisen "ohjelmanumeroksi".
Kihelmöi pelkkä ajatuskin, miten saisin onnessani
kiemurrella muutaman kuukauden ottamatta haastetta vastaan.
Antaisin välillä ymmärtää, että voisin ehkä ollakin yllytettävissä mukaan,
mutta en missään vaiheessa selväsanaisesti vahvistaisi enkä tyrmäisi ideaa.
Sitten noin vain voisin yllättäin julistautua, hyvissä ajoin ennen kisoja, voittajaksi.
Minulle kun kävisi niin onnellisesti, että haastajani olisi joutunut viime syksynä onnettomuuteen
Josta hän olisi selvinnyt, mutta pyörä ei.
Haastajani olisi siis vaihtanut pyöränsä selkeästi aiempaa rataisampaan
ja ehdottaisi antavansa minulle etumatkaa,
etten kokisi kisaa epäreiluksi.
Se on yhtä kuin luovutusvoitto.
Minä voitin.
Osallistumatta yhtikäs mihinkään.
No sen takia.
Julistan vain toisen luovuttajaksi ja itseni voittajaksi,
perusteita ei tarvitse esittää.
Haastajani vastaisi minulle isällisesti, että ajetaampas nyt kuitenkin ensin,
ihan sama millä säännöillä,
ja vielä piruilee päälle, että vaikka hän voittaisikin, voi hän siltikin olla iltanuotiolla mekko päällä,
jos se on se juttu, jota minä itse pelkään.
Hän siis antaisi minulle paljon köyttä, että ottaisin haasteen vastaan,
ettei tarvitsisi pettää yleisöä.
En tartu mihinkään.
Pysyn lujana.
Tämä on tuplavoitto minulle. Hän jo lupasi vetää mekonkin päälle. Ihan itse.
Nokkela57:lla on pokkaa vetää näinkin erikoista huumoria näinkin pitkälle.
Viihdyttävää.
Miten olisi jatkokisa?
Pokeria.
Siinäkin voi bluffata samalla tavalla:
"Minä en tulevana turnauspäivänä aio istua pöytään enkä ota kortteja,
mutta voitan etukäteen, koska peliin osallistujat aikovat vaihtaa tuoleja,
sillä edelliset ovat rikki, eikä niillä voi istua.
Potti minulle ja luuserit hiljaisiksi;
kannattiko tulla minulle aukomaan kortinpeluusta."
