Lainaus käyttäjältä: app - 07.11.12 - klo:22:32
Taustaa kun sain lukea, käännän nahkapukuni. Katos per**le, ei oo kertaakaan kaaduttu.
Nämä kisahommat ovat vähän kuin sika. Ensin löydetään villinä elävä sika ja sitä aletaan parantelemaan kunnes pitkän jalostustoiminnan lopputulemana saadaan sika joka ei enää maistukaan kenellekään, näyttää rumalta ja on surkea. Silloin muistetaan, että metsästä löytyy villisika ja käydään ampumassa moinen jotta saadaan vähän paremman makuista sikaa pöytään. Koska villisikoja on vaikea pyydystää joku keksii niiden tarhauksen. Ja jotta ne lisääntyisivät mahdollisimman nopeasti niitä jalostetaan ja jotta tuottaisivat mahdollisimman suuren taloudellisen hyödyn, niille syötetään paskaa jota saa halvalla, tungetaan ahtaaseen karsinaan ja ja jan... Ympyrä on jälleen sulkeutunut.
Sama homma luokassamme. Aina tulee joku pieni lisämuutos, lisävaatimus jne. ja kohta ollaan taas tilanteessa jolloin halutaan yksinkertaistaa touhua, mutta se yksinkertaisin ja kivuttomin ei jollekin kelpaa ja...
Pointti tuli varmaan selville? Kerhokisat pidetään yksinkertaisena kuin entisen ulkoministerin salarakkaan sisko ja viritellään YCC:n kisat sitten sellaisiksi joista saa pisteitä, pokaaleita, naamansa lehteen, taputuksia olkapäälle ja kutsun gaalaan. Kerhokisat taas sellaisia joihin voi tulla kuka vaan ja kokeilla onko tämä nyt mun juttu vai onko olematta. Jokainen hoitaa omat ajanottonsa, vittuilua vastaanottavaa sihteeriä ei löydy vaan patoutumansa saa käydä purkamassa vaikka Jallu kourassa metsän kätkössä ja oma ruutukin pitää itse löytää ellei joku satu ehtimään sitä näyttämään. Tällä yksinkertaisella tavalla noita jaksaa tämänkin kirjoittaja järjestää, isommista kisoista työn määrä ja siitä palkkioksi tuleva vittuilu on sitä luokkaa, ettei iske eikä kiinnosta. Tuohon kun vielä lisää bonukseksi sen, että jos taloudellisesti onnistuu, niin mankujat haluavat osingoille ja jos epäonnistuu, niin taloudellinen riski jää yksin kannettavaksi.
Mielestäni tämä toimii nyt näin ihan ok. Valtaosa YCC:n lähdöistä tullaan ensi kaudella järjestämään SM-kisojen yhteydessä, kerhokisojen määrää taas tullaan vähän nostamaan. Jos valittu tapa ja toimintamalli tuntuu väärältä, niin keväällä on taas tilaisuus vaihtaa vetovastuussa olevaa ja tehdä hommista mieleisensä. Demokratian pelisäännöillä näitä hoidetaan, ei kuitenkaan huutoäänestyksillä. Hyviä ideoita voi tyrkätä tulemaan, huonoiksi arvelemiaan myös. Tapani kommunikoida voi olla (ja onkin) keskustelua tyrehdyttävää, mutta älkää antako sen haitata vaan tyrkkikää ideoita. Yritän perustella miksi jotain mielestäni syntyneenä kuollutta ei kannata lähteä viemään eteenpäin.
