On kyllä vaikee paikka mulle tämä Alastaron kerhokisa. Kolmas yritys, eikä vieläkään puhdas suoritus; Ekassaa loppu bensa, toisessa nurin, ja nyt pompautin puoli metriä mopoo ennen valojen sammumista. Pysäytin kuitenkin jarrulla, ja lähdin valojen sammuttua. Lähtö oli hyvä, ja taisin olla 3. Jukan takana ykkösmutkassa. Kolmosmutkassa tämä jäi sisäreunaan avauksessa, ja pääsin ohi. Jälkeen päin selvis että oli edellisen suoran avauksessa livennyt takanen, ja linja sekos.
Sitten vaan niin kovaa kun pääsi ja uskalsi. Vauhtivasurissa jouduin hiljentämään joka kerta aika rajusti, kun kypärän visiiri hiukan huurtuili, ja en ilta-auringossa nähnyt sisäkanttaria riittävän aikaisin. Avasin sitten kohti lemminkäistä niin kovaa, ettei takaa pääsis ohi.
Kisa meni hyvin, ja sain 1.5 s parannettua kesän parasta aikaani. Ennen kaikkea meni möröt tuon kisan myötä pois, ja nyt siellä voi taas alkaa rreenata ratapäivillä.
Tämä oli ensimmäinen kerta kun ajoin niin kovaa kun pääsin Alastarossa 12.6 viime kesänä sattuneen YCC-treenitörppöilyn jälkeen, jossa olkapää pipi. 2.5 s jäin viime kerhokisan (2012) enkastani, mutta pääasia on se että uskaltaa taas ajaa omaa kovaa tuolla kotiradallakin.
Maaliin tulin toisena, ja 20 sekunnin aikasakon jälkeen sijoitus 3. Podium, tättäräärää