Kirjotellaas ny tänne joku rivi tuosta lauantaista. Olin talvella luvannut
@MarkoL osallistua johonkin jokkiskisaan kesällä. Kemora sopi parhaiten aikataulu/-finanssipoliittisesti sen lupauksen pitämiseen. Ajo ei ollut sujunut lainkaan niinä vähinä hetkinä, kun olin kaudella radalla käynyt. Joten usko sijoittua jollekin muulle sijalle, kuin selkeälle peränpitäjän paikalle oli olematon. Ilmottauduin kuitenkin myös b600 lähtöön, kun se tuli ns samaan rahaan. Tästä epäuskoisesta tilanteesta huolimatta, sain edellisenä vkonloppuna kannustusta osallistua kisaan. Säestettynä rohkaisevilla kommenteilla, jotta jälestäpäin harmittaisi jos en lähtisi.
Kisaviikonlopun koittaessa vauhti oli vaatimatonta myös pe harjoituksissa. Empiminen jatkui ainakin b600 lähdön osalta. Varsinkin, jos sataisi aamulla, kuten oli luvattu. Kisaankaan kun ei kuulemma pääse, jos ei ole ajanut kolmea aika-ajo kierrosta ja alittanut indeksiä. Aamun valjettua sateisena päätin, etten lähde horjumaan sm kuskien sekaan, kun kierrostakaan en ollut ikinä märällä ajellut. Herrojen
@Mikko K. sekä
@rranta vilpittömän tsempin jälkeen sain hetkellisen uskalluksen hetken lähteä kuitenkin mukaan ja sitten tuli kiire. Reilu puoli tuntia aika-ajoon ja kaikki kesken renkaiden tasapainotusta ja vaihtoa sekä muita perusrutiineja myöten. No eipä ehtiny jännittää enää enempää. Olin kai sitä tehnyt jo useamman päivän. Aika-ajo tuli suoritettua ja pysyin pystyssä. Indeksikin alittui. Hieno hetki.
Välissä ssc aika-ajo, tästä ei oikein mitään mainittavaa. Keli oli jo kuiva. Samaa tasoa kuin muukin vuoden kurvailu. Oli kuin hampaat irvessä vedetty harjoitussetti. Hirveä yritys ilman tulosta.
B600 lähtö oli sitten sanoisinko jotakuinkin surkean ja huonon välimaastosta. Ekaan mutkaan viimeisenä, mutta siihen oli sitten vähän mopot tunkemassa keskenään samaan linjaan niin pääsin vähän varkain joistakin ohite. Yllätyin kun eivät sitten heti kuitanneet. Tämän jälkeen yritin saavuttaa edellä olevaa Viron vahvistusta ja huomasin etten ainakaan jää ja paikoin pääsen jopa lujempaa. Kai siinä hiljakseen taisin saavuttaa ja tuntui oikealta kisaamiselta, kun pääsi jo hetkittäin miettimään ohituspaikkaa. Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä ajattelin, että yritän vielä ohittaa, mutta ei haittaa vaikka ei onnistuisikaan. Liekö sitten tullut hänellä sitten tekn ongelmia tai vaihdemissi tms mutta kolmos-nelosmutkan välissä sitten pääsin edelle hiukan helposti. Maaliin päästyäni olo oli kuin voittajalla. No sellainen olinkin. Olin voittanut itseni. Jo toistamiseen saman päivän aikana.
Jokkiskisa siihen päälle oli sitten jo taas pohdinnassa. Jaksanko ajaa. Flunssa painanu päälle ja unet ollut vähissä. Tavoitteet saavutettu ja ylitetty. Eipä auttanut. Eikä siinä taas annettu lupaa perääntyä. Sinne lähet ku oot ilmoittautunut kävi käsky. Prkl.
No siinä kävi sitten kuten söpöapina kirjoitti. Tuli mieleen veikkauksen mainokset. Vain veikkaamalla voit voittaa tai tässä tapauksessa vain osallistumalla voit päästä palkinnoille. Eihän siinä mitkään rataennätysten rikkojaiset ollu ja yksin ajelua se oli alun jälkeen, mutta oli aika mukavaa saada jotain konkreettista muistoa osallistumisesta.
Tuli vähän pitkä stoori tavallisen kurvailijan kisailusta, joka kalpenee monien osaavien ja nopeiden suorituksiin verrattuna, mutta koska edes jäähdytettynä tarjoiltavaa viskiä ei saisi kuulemma pitää pakastimessa, siirsin sisällön +37 asteiseen mahalaukkuun. Kiitokset vielä edellä mainituille, koko stoneracingin väelle ja
@Xper77i :lle ja muille jotka kannustivat, rohkaisivat ja loivat tähänastisista parhaan ratapäivän. Tämän takia kannatti harrastusta jatkaa, vaikka välillä turhautti.
Ai niin. Se tärkein mitä tässä yritän sanoa on, että hauskaa ja hienoa voi olla, vaikka ei a/b/ssc tms muun luokan voitosta taistelisikaan. Ennen kaikkea kisan luovat kuskit. Ei tilasto, racecrono tai laptimeri. Ottakaa osaa....Kisoihin. Edes kerran.