Meinas iha unohtuu.
Lähetää haarukoimaan esim 1.0G jarrua.
Keula 126 josta painauma 40 eli jää 86.
Keula kasassa keulakulma noin 20.
Pystysuuntaista joustoa siis noin 81 mm.
Takapyörä leijuu millin ilmassa eli, keulalle tulee painonsiirtymästä 145 kg lisää painoa.
Lisäksi jarruvoiman takia, keulaa painaa alaspäin 95 kg.
Keulan ilmajousi vastustaa, hihasta ravisteltuna 55 kg.
Päästään tilanteeseen jossa pystysuunnassa kantavuutta pitäisi jousista löytyä 185 kg/ 81 millin matkalla. Eli pystysuuntaan 2,284 kg/ mm.
Tuosta kun jaetaan tarve kahteen keulajouseen, ja muutetaan jousto keulapamppujen suuntaiseksi, ja jousivoimat nyyttoneiksi, niin hihamutulaskelma antaisi tulokseksi : 9.877N/mm.
Eli kympin keulajousilla sulla noilla painoilla (mopo+kuski+ajokamat) on aika tasan 1G:n todellisiin jarruihin kantavuutta.
Sen yli kun jarruttelet (todellista hidastuvuutta) niin alkaa keula pikkuhiljaa pohjaamaan liian kauan ja alkaa kaikennäkönen ohjelma jarruissa.
Sitten taasen jos ja kun katselee perus gepsidataa racechronosta, niin kannattaa ottaa huomioon, että varsinkin suurissa kiihtyvyys ja hidastuvuustilanteissa gepsin virhe kasvaa aika suureksi. Eli tyypillisesti esim jarruissa gepsidata antaa aivan liian suuria numeerisia hidastuvuusarvoja.

Kesän 2024 Ratailut:

Ahvenisto 1.27.7 (2023)
Alastaro lyhyt 1.22.7 (2023)
Alastaro pitkä 1.58.93
Botniaring 1.46.1
Kemora 1.12.8
Kymiring 1.59.5 (2023)
Motopark 1.31.66

En nyt oikein FG 8861 öölarin (R&T) keulan manuskasta** saa ilmajousta selville, mutta ohjauskulma on 25 astetta ja liukuputken ulkohalkaisija on 43 mm. Jousen vapaa pituus 240 mm.

** manuska on 43 mm Öölarin Road & Track keulalle. Tuota aivan omaa FG 8861 manuskaa ei taida edes olla.

"Tuolla toisaalla" oli hieman juttua siitä ikuisuusongelmasta, eli millä keulajousilla kuskin pitäisi ajaa?

Loppujen lopuks kyse on vain siitä, kuinka kovaa kuski voi jarruttaa ennen kuin keula pohjaa "liikaa". Tarkoittaen sitä että jos kuski oikeasti haluaisi alkaa nostamaan jarrumaksimia, niin riittääkö keulan kantavuus siihen (eli keula pohjaa "sopivasti" jos se jaksaa kantaa), vai onko lopputulos se että keula pohjaa liikaa (ei jaksa kantaa tarpeeksi), jolloin se alkaa kiemurtelemaan, perä pomppimaan ylös, ja pahimmassa tapauksessa perä lähtee sivulle, ja ns jarrurodeo on valmis, ja sen jälkeen on lähinnä säkästä kiinni mitä tapahtuu.

JMH lupautui koekaniiniksi, niin käydään läpi ko dilemmaa hänen spekseillään.

Jos pilkotaan alustan toiminnan eri osa-alueita, niin yksi asia alkuun;

Esijännityksen määrällä ei ole sinäänsä mitään merkitystä, koska se ei muuta keulan kantavuutta. Esijännitys on tarkoitettu vain ja ainoastaan siihen, että eri jousilla saadaan aikaiseksi sopiva painauma.
Toki esijännitystä voi lisätä ja siten lisätä keulan kokonaiskantavuutta, MUTTA samalla muuttuu painauma, ja samalla muuttuu sisäänjouston määrä ja ulosjouston määrä.
Eli jos haluaa lähtökohtaisesti pilata koko keulan toiminnan, niin se on erittäin helppoa kun alkaa säätämään esijännitystä, ja käyttää esijännitystä johonkin muuhun (keulan kantavuus) kuin siihen mihin se on tarkoitettu (painaumien säätö).

Jos kuski oikeasti ymmärtää kaikki alustan perus asiat (niitä ei ole montaa), niin toki voi lähteä sinänsä lähteä tietoisesti ihan väärälle polulle, ja testailla mitä tapahtuu.
Jos kuski ei oikeasti ymmärrä alustan perus asioita (niitä ei ole montaa), niin käytännössä välittömästi tapahtuu se että kuski luulee jotain, ja sitten taasen käytännössä tapahtuu jotain ihan muuta. Ja lanssi aktivoituu.

Noh sitten hieman lukuja (kopioituna), 9.7Nm/mm keulajouset, painauma 40, kuski 82+ajokamat, mopo puolella tankilla 198kg, kokonaisjousto 126.

Kysymyksiä (kun ei tuo eräs kuva näy eräistä syistä), ett mites toi ilmajousi, paljonkos se on tällä hetkellä?
Entäs keulan kulma asteissa?

Tokihan asiassa olisi monta muutakin muuttujaa, mutta jos halutaan päästä edes suurin piirtein tontille, ja saada jonkinlainen lukuarvoinen näkemys siitä, että mitä keulassa tapahtuu milläkin jarrumaksimilla, niin noilla seitsemällä(?) arvolla pääsee aika hyvin alkuun.

Keulakulma on sen takia merkityksellinen, että se aiheuttaa ihan samanlaisen linkkusuhteen jousen toimintaan kuin mitä takalinkku. Ja lisäksi se aiheuttaa (perinteisessä pamppukeulassa) "kertoimen" jarruvoiman suhteen.
Siinä vaiheessa kun keula pohjaa, ja perä on venynyt maksimiinsa, keulakulma on jotain muuta kuin valmistajan ilmoittama, mutta senkin laskeskelee suuntaa antavasti aika nopeasti, koska kyykkympojen akseliväli on suht sama, oli mopo sitten mikä tahansa.

Syöppäs se piffis ja ilmottele noi lukemat, niin päästään asiaan, eli:
Se, paljonko keulaa kasaan painavaa voimaa (painonsiirto + jarruvoiman vastavoima) syntyy silloin kun painetaan jarrua.
Vs paljonko keulajouset ja ilmajousi pyrkii keulaa venyttämään/ vastustamaan kasaan painavia voimia.
Ja jotta homma olisi edes hieman ymmärrettävämpää tavikselle,  niin käytän tuossa sitten kiloja, vaikka oikea tapa olisi käyttää nyyttoneita.

Lainaus käyttäjältä: Koistinen75 - 09.10.23 - klo:10:17No jos sitä itsekin rupeisi pitämään tilastoja täällä..

Alastaro lyhyt 1:24.77 (R1)
Botniaring pitkä 1:50.8 (R1)
Kemora 1:20.3 (R6)
Kymiring 2:11.86 (R1)
Motopark 1:39.37 (R1)
Pärnu PorscheRing 1:23.51 (R1)

Ahvenisto         1:31:21 (R1 / 13.8.2024)
Alastaro lyhyt    1:24.77 (R1 / 17.6.2023)
Alastaro pitkä    2:02:56 (R1 / 2.8.2024)
Botniaring pitkä  1:50.8  (R1 / 20.8.2023)
Kemora            1:20.3  (R6 / 25.6.2023)
Kemora            1:15.88 (R1 / 31.8.2024)
Kymiring          2:03.84 (R1 / 11.8.2024)
Motopark          1:39.37 (R1 / 5.8.2022)
Pärnu PorscheRing 1:23.51 (R1 / 3.9.2023)

Poistettu

Poistettu

Päivitystä Alastaroon, Motoparkkiin ja Kemoraan.

Ahvenisto: ei otettu aikoja
Alastaro lyhyt: 1.27.92 (Mille 2023)
Alastaro pitkä: 2.05.18 (Mille 2024)
Botnia pitkä: 2.02.6 (Tuono 2014)
Kemora 1.17.51 (Mille #2 2024)
Kymiring: 2.09.8 (Mille 2023)
Motopark: 1.35.80 (Mille 2024)
Pärnu: 1.29.6 (Tuono 2014)
Imatra: 2.09.95 (Mille 2024)